Pages

toukokuuta 31, 2013

Pyykkipäivän herkkuja

Tänään on aamusta lähtien vietetty lomapäivän kunniaksi pyykkipäivää ettei huomenna tarvitse lähteä alasti ylioppilasjuhliin.....noin karrikoidusti :) Viimeisiä talvivaatteita on sujahtanut pesukoneen ahnaaseen kitaan. Myös parit verhot ovat karistaneet tomut itsestään ja lakanoista on tullut puhtaan raikkaita. Olisi mukava viedä liinavaatteet kuivumaan ulos narulle mutta ilma on niin sakeana siitepölystä, että pahemman allergianuhan välttämiseksi jätän sen väliin. Eilen auton tuulilasi oli ihan keltaisenaan siitepölystä. Kevät on ihanaa aikaa mutta me allergiset emme pidä siitepölystä!

 
 
Pyykinpesun lomassa herkuteltiin kanasalaatilla! Helppoa ja nopeaa siivouspäivän ruokaa eli kananfileet pannulle ja salaatinteko sillä aikaan. Paljon parmesan lastuja ja mums!
 
 
Iltapäiväkaffeseuraksi tuli hyvä ystävä mukanaan uudet Magnumit! Ihan oli kuulemma tuosta meidän lähiSiwasta ostettu eli odotimme mielenkiinnolla miltä Passionate Kiss inspirationTiramisu ja Loving Kiss inspiration Meringue et Fruits Rouges maistuisivat! Ainakin oli näillä jätskeillä tosi ekstoottiset ja tosi pitkät nimet :)
 
 
 
 
Tiramisu oli hyvää mielestäni mutta jäätelöpuikon loppuessa totesin sen olevan ihan liian makeaa minulle. Ystäväni mielestä hänen jäätelönsä oli maultaan eksoottista mutta myös liian sokerista eli jatkossa nämä kauniisti pakatut suukkopuikot jäävät jäätelöaltaaseen. Jäätelö on hyvää kun siinä ei ole liikaa makeaa ja siitä ei tule ähkyä oloa.
 
Ilmat ovat muuten yhtä lämpöiset kuin Portugalissa tällä hetkellä joten nautitaan niistä nyt.
Helteistä perjantai iltaa :)
 
 

toukokuuta 30, 2013

Pietarsaari vol.1 - seikkailua Pohjanmaalla

Viikko sitten torstaina tein päivän työmatkan Pohjanmaalle. Aamulla herätys 4.30 ja raahasin unisen koiran lenkille mukaan. Oli muuten mahtavaa nähdä kuinka sadoittain valkoposkihanhia saapui aamutuimaan takaisin mereltä mantereelle päiväksi valtavissa letkoissa vaakkuen. Niistä olisi ehdottomasti pitänyt saada kuva!


Pietarsaaren kone laskeutui pienenpienelle Kruunupyyn tai pitäisikö puhua Kronobyn kentälle ja samalla nenääni tulvahti maaseudullinen tuoksu - sikala jossain lähistöllä selvästi :) Olin kokonaan unohtanut, että kentälle pitää etukäteen tilata taksi päästäkseen kaupunkiin mutta onneksi Kokkolasta tullut auto poimi minut matkaansa edelliset asiakkaat kentälle jätettyään.

Erittäin hyvä tapaaminen asiakkaani kanssa vaikkakin kohtaamisemme alkoi sillä, että yrityksen naistenhuoneen käsisuihku "teki yllätyshyökkäyksen" minua kohden ja vaatteeni kastuivat märiksi suihkun pyöriessä pitkin huonetta - APUA! Pohjanmaalla oli kuulemma ollut viimeiset kaksi viikkoa 22-24C astetta lämmintä joten vaatteeni kuivuivat nopeasti mutta totta kai nolotti. Helsingissä satoi vettä kun lähdin ja tunsin itseni siellä auringossa vähän "ylipukeutuneeksi".

Minulla oli tapaamisen jälkeen puolitoista tuntia aikaa ennen lentokentälle siirtymistä joten päätin käyttää sen kävelemällä ydinkeskustassa, jonka entuudestaan tunnenkin jo melko hyvin.


Pietarsaaren raatihuone koko komeudessaan on peräti vuodelta 1890. Ensimmäinen on rakennettu jo vuonna 1650-luvun lopussa kun Ruotsin Kuningatar Kristiina antoi kreivi Jakob De La Gardielle luvan perustaa uuden kaupungin Pedersören pitäjään.
Ei siis ehkä sattumaa, että kaupungin ruotsinkielinen nimi onkin Jakobstad :)


Pietarsaari on tosi sympaattinen pikkukaupunki, jossa kuulee ruotsia ja suomea sulasti sovussa.
Tässä Pietarsaaren Musiikkitalon vanhaa osaa.


Kansallisrunoilijamme J.L. Runeberg on muuten syntynyt Pietarsaaressa ja täällä vietetään Runeberg-viikkoa Runebergin päivän tienoilla kun me tapaamme syödä Runebergin torttuja. Istuskelin hetken tässä kauniissa ja hyvinhoidetussa puistossa.

Pietarsaaressa on Suomen suurin yhtenäinen suojeltu puutalokaupunginosa nimeltään Skata. Se välttyi muutamia kivitaloja lukuun ottamatta ainoana kaupungin palolta 1840-luvulla. 


Sitten sattumalta kävelin tämän ihanan liikkeen "Katarina Maria" ohi ja näyteikkuna lupasi niin paljon, että rohkeasti sisälle siis!




Eteisessä oli tarkat koordinaatit mihin mennään - kiva idea!


Rappuset ylös 1.6 metriä ja sisällä oltiin :)



Katarina Maria on kaksi vuotta sitten perustettu ihana pieni sisustus- ja lahjatavaraliike Pietarsaaren keskustassa Kanavapuistikossa. Putiikinpitäjä Katarina tarjoaa ihanien tavaroiden lisäksi myös secondhand tuotteita, stailausta ja sisustussuunnittelua. Katarinan oma kaunis koti esiteltiin maaliskuun Talo & Koti -lehdessä. 





IIK....arvatkaa vain kenen kotiin lähti täältä Limegreen chihuahua säästölipas avain kaulassaan?


Tuskin chihun sisään mitään tulee säästettyä ;)


Mahtavia kylttejä! Voiko tätä paremmin kiteyttää....






Työreissujen huono puoli on se, että kun itsellä on valmiiksi kannettavaa jo mukana - materiaalimalleja, kuvastoja, pc jne. sitä täytyy vähän rajoittaa mitä voi lisätä matkatavaroikseen lentokoneeseen, joten jouduin ostamaan näitä vain silmilläni. Toki ainahan voi kipaista hakemaan matkalaukun ja pakata sinne mitä vain. Tosin aikaakin oli vain rajallisesti...joten skippasin tämän laukun oston :)



Minua viehätti Katarina Mariassa myös se, että siellä oli paikallisia tuotteita myynnissä. mm. pietarsaarelaisen Ann Bäckin hauskoja tyynynpäällisiä, kortteja, tiskirättejä, keittiöpyyhkeitä. 


Sekä pietarsaarelaisen RISAkon kierrätystuotteita. Tämäkin vaaleanpunainen pikkulaukku on valmistettu kierrätetystä liinasta ja verhoista.


Lisäksi liikkeessä myydään pohjanmaalaisen suunnittelijanelikon Fyranin tuotteita. Mukaani lähti muutamia kortteja ja ihailin pitkään heidän muistikirjaansa.  

Nyt oli aika kiittää Katarinaa miellyttävästä juttutuokiosta hänen ihanassa pikku liikkeessään sekä hyvästä palvelusta ja kiiruhtaa eteenpäin Pietarsaaressa. Kiitos Katarina, että pakkasit limen chihuni tosi huolellisesti joten sain sen perille yhtenä koirana :)

Oikein antoisaa ja lämmintä kesää sinulle ja varmasti tulen toistekin käymään.



toukokuuta 29, 2013

Kieloja ja karvakavereita

Työrintamalla melkoista vääntämistä ja sähellystä viime viikko jotta tällä viikolla pääsin aloittamaan talvilomani. JUU....luitte ihan oikein eli tänäkin vuonna jäi talviloman pitäminen tänne toukokuun loppupuolelle. Viime vuonna oltiin Lontoossa ja nyt kotimaassa. Vähän on surkeat hiihtokelit ja pipot pantu jo naftaliiniin mutta eipä tämä lumettomuus lomanviettoa haittaa - päinvastoin :)

Toukokuun lopun metsä on muuten täynnä ihanaa vaaleaa vihreyttä, lintujen laulua ja huumaavaa kielon tuoksua. Ensin maasta alkavat puskea ohuenohuet kielon alut, sitten tulevat kielimäiset lehdet ja lopulta tämä ihanainen kukkavana. Joskus lapsena ajattelin, että "onpas upeat lehdet ja tuollainen rääpäle kukkako sieltä vain tulee" mutta tuoksu kyllä korvaa kukkien pienen koon. Suomen kansalliskukka on minunkin lempikukkiani ja ehdottomasti siitä pitää kerätä pieni kimppu kotiin ja nuuhkittavaksi. Tiesittekö muuten, että kieloa on käytetty aikoinaan myös joulukukkana hyasintin ja syreenin lisäksi? Kieloja hyödettiin eli saatiin lämpöä ja valoa säätelemällä ne kukkimaan luonnollisen kukinta-ajan ulkopuolella, keskitalvella.



Meillä oli viikonloppuna toinenkin karvakaveri hoidossa eli Minnien "poikakaveri" shelti uros Manu. Manu on ystäväni Minnan koira ja tulee todella hyvin toimeen Minsun kanssa mutta totta kai toisen reviirille tuloon liittyy aina pieniä ongelmia.

 
Pidettiin ensin pieni sääntöjen kertaus kaveruksille siitä mikä on sallittua ja mitä talouden emäntä ei oikein katsoa suopeasti. Sängylle tai sohvalle ei saa hyppiä ei edes toisen villitsemänä (Minsuhan ei koskaan tule sänkyyn eikä sohvalle, Manu puolestaan saa tehdä niin omassa kodissaan), sisällä ei saa haukkua tai vinkua, molemmilla on omat ruokakupit ja yhteinen vesikuppi, leluista tai luista EI tarvitse tapella kun niitä on riittävästi. Apua, kuulostaa ihan kauhealta määräilyltä mutta pakko näille veijareille oli vähän rajoja asettaa :)
 
 
Yökyläilijä toi mukanaan oman petinsä ja ruokansa mutta jostain kumman syystä hän makaili lattialla kun Neiti Minnie koetestaili uutta makuupaikkaa.
 
 
Huomasin taas, että lenkkeily kahden koiran kanssa ei kokemattomalta sujui kuin Strömsössä. Toinen vetää toiseen suuntaan (LUE: russeliriiviö) ja toinen nuuhkisi taas heinäkorsia ihan rauhassa. Lopulta kun taluttimet olivat minulla samassa kädessä sain ne menemään melko solmuun mutta lenkkeily sujui jotenkuten. Minusta ei taitaisi olla usean koiran ulkoiluttajaksi....
 
 
 
Päätettiin sitten ensimmäisen takkuisen lenkin jälkeen siirtyä suosiolla tuohon meidän omaan Topparoikan koirapuistoon, jossa koirat saavat temmeltää vapaina minkä tassuistaan pääsevät.
 
 
 
Paljon uusia hajuja Manulle ja kielotkin taisivat tuoksua :)
 
 
 
Oli siellä jo kukkia mustikan varvuissakin ja söpöjä metsätähtiä.
 
 
Kun oli nuuskittu tarpeeksi alkoi riehakas leikkiminen ja yllättävän korkealle tuo russeli hyppää saadakseen heitettävän kävyn heti itselleen.
 
 
 
 
Tämä pomppinen olisi ehdottomasti pitänyt videoida kun kuvaaja ei kyllä pysynyt tämän vieteritassun mukana yhtään!
 
 
Koirilla oli selkeästi ihan eri taktiikka eli toinen ajatteli ottaa kävyn heti heittäjältä pois ja toinen odotteli rauhallisesti etäämmällä noutaakseen sen kävyn :) Huomatkaa nuo Minsun hassut korvat tässä kuvassa....näyttää ihan Gremlinsiltä!

 
Lopuksi vähän chillailtiin puiston isolla kivellä kun tuota liikuntaa oli kyllä molemmille karvakaveruksille tullut aika runsaasti. Hieman oli tuulinen sää.... :)
 
 
 
Voitte olla varmoja, että nämä veijarit nukkuivat kuin tukit tämän riehumisen jälkeen ja sain keskittyä sisustuslehtien pinooni, josta taas löytyi vaikka mitä ihastelevaan.
 
Pahoittelut Minnalle etten tutkinut Manun turkkia kunnolla joten ilkeä punkki
oli kiinnittynyt poskeen.
Ensi kerralla täytyy katsoa tarkemmin mutta Manu on tervetullut meille taas toistekin kyläilemään.

 
Koiraisaa keskiviikkoa kaikille!