helmikuuta 11, 2014

Paidanrepimistä DIY

Ensi kosketukseni kierrätysmuotiin sain loppusyksystä 2012 Iso-Roban Fidan iltatilaisuudessa, jossa puhujana oli helsinkiläinen trashionista Outi Pyy. Ilta oli äärimmäisen mielenkiintoinen ja kotiin lähtiessä ostin vielä Outin juuri ilmestyneen Trashion -kirjan omistuskirjoituksella "Marjolle, tee hyvin! Outi :)" Minua jäi silloin Outin esityksessä kutkuttamaan revitty t-paita ja mietin, että joskus vielä teen itsekin sellaisen.


Minna Särelän luotsaama Paloni Eerikinkadulla oli järjestänyt Do it yourself -iltoja, jossa osallistujat saisivat opetella repimään kierrätettyjen t-paitojen selkämykset Outin opastuksella mutta en ollut aiemmin mahtunut mukaan tai illat olivat vain sujahtaneet ohi minun niitä huomaamatta.



Viime viikolla sitten pääsin vihdoin repimisen makuun Palonin paidanrepimisillassa ja täytyy sanoa, että äärimmäisen mielenkiintoista puuhaa oli. Meitä oli reilut kymmenkunta naista istumassa ringissä jakkaroilla ja DIY -illassa kyllä aivot olivat hetken ihan narikassa kun saatiin tehdä omilla käsillä jotain näkyvää. Puuhassa lepäsi mieli ja hauskat jutut lensivät tyttöjen kesken :)

 
 
Outi oli hakenut Varustelekasta armeijan vihreitä t-paitoja, joista tulvahti ihanan miehekäs "tuoksu". Sitten vaan valitsemaan kokoa itselleen rohkeasti! Outi vakuutti, että kaikille tulee löytymään sopiva paita ja revittynä se mahtuu kyllä päälle. Revittävien paitojen tulee olla hyvänlaatuisia 100% puuvillaa, jotta ne todella lähtevät purkautumaan.

Sitten riisuttiin kengät ja sujautettiin jalat t-paidan kauluksesta sisälle. Seuraavaksi reidet leveään haara-asentoon ja paita pingottui hyvin repimistä varten. Pienenä vinkkinä jos menet paidanrepimis -iltaan älä pukedu hameeseen koska tässä osiossa hameesta on vain haittaa :) Äläkä myöskään valitse päällesi mustaa pehmeää vaatetta, johon repimispöly jää kivasti kiinni....
 
 
Saksilla leikataan takaosasta irti helma saumasta saumaan ja sitten voi itse repiminen alkaa. Aloitin repimisen etsimällä helmasta silmukoita, joihin tartuttiin joko kynsillä tai sitten nuppineulan tai purkajan avustuksella. Helman on tarkoitus alkaa purkautumaan kuin sukkahousujen. Pitkistä kynsistäni ei silmukoihin tarttumisessa ollut apua vaan nuppineulaa tarvitsin saadakseni metsästettyä edes yhden silmukan kiinni.

 
Aluksi minusta tuntui ettei helmastani lähde irti yhtään mitään ja mietin jo kuumeisesti, että kaikki muut olivat jo saaneet jotain aikaiseksi kun itse nyhväsi vain purkautumattoman reunan kanssa. Sain ohjeen Outilta, että täytyy vain jatkaa repimistä metsästäen niitä silmukoita  ja sitten se alkoi yhtäkkiä sujua. Ja se fiilis kun silmukat purkautuivat oli ihan WAU!


Repiessä piti myös muistaa, että reunojen repimisen oli aina oltava korkeammalla kuin keskiosan. Ja välillä tuli tähän hämähäkkimäiseen verkkoon "reikiäkin" mutta Outi tsemppasi etteivät ne haittaa ja tarvittaessa ne voi kursia kasaan neulalla.


Tässä vähän eri tekijöiden tyylinäytteitä paidoistaan. Tuo ylläoleva on minun aloittelua.
 
 
 
 
Vaikka repiminen oli tosi mukavaa niin välillä oli pakko pitää pieni tankkaustauko ja maistella Minnan äidin tekemään herkullista saaristolaisleipää. MUMS - ihan älyttömän hyvää!
Teki myös hyvää oikaista vähän selkää ja miettiä ryhtiä välillä. Tiedoksi kanssarepijöille etteivät minun selkäni eivätkä myöskään käteni olleet yhtään kipeät seuraavana aamuna vaikka Outi niistä varoitteli. Toivottavasti ei teidänkään....
 
 
 
Melkoista näpräämistähän tämä oli ja välillä meinasi kyllä usko omaan tekemiseen loppua ihan totaalisesti. Istuimme kyyryssä ja keskityimme kaikki posket punaisina paitoihimme. Vaikka olin alussa repimisessä ihan tuupelo sain kuitenkin paitani ensimmäisenä revittyä ja pääsin sovittelemaan sitä Palonin takatilaan.
 
 
Minun olisi pitänyt vain älytä ottaa tukkani pois niin paidan kaunis selkäpuoli olisi tullut paremmin esille. Paidan etuosan Outi leikkasi toisinpäin kaarevaksi kuin roikkuvan takaosan ja samalla siistittiin vähän takaosaa alareunasta. Myös hihat saimme joko leikata pois tai jättää oman maun mukaan. Itse saksin ne pois.
 
 
TADAM!
Tässä on MINUN ensimmäinen revitty paitani. Ei varmaan jää tähän mutta vielä en ole löytänyt hyvää kohdetta seuraavaksi uhriksi. Vitsailimme tyttöjen kanssa, että kotona sitten kaikki käytöstä poistuneet paidat päätyvät kynsiemme alle ja joku taisi jo saman illan aikana repiä kotonaan yhden paidan :)
 
Kiitos mukavasta illasta Palonin Minnalle, Outille kärsivällisestä opastamisesta ja kivoille kanssarepijöille. Tehdään hyvin jatkossakin Outin opeilla!
 
PS. Palonista ja kaikista ihanuuksista siellä on tulossa ihan oma postaus....
 
 
 
 
 






4 kommenttia:

  1. no onpas touhua, mutta kekseliästä. hyvin revitty!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensikertalaisen tuuria varmaan, että repesi noin helposti takkuisen alun jälkeen.
      Kuva ei paljasta kunnolla, että joukossa on niitä reikiä.... :D

      Poista
  2. Hauska idea, olen joskus Outin sivuilla noita ihaillut

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Idea hauska ja ilta ÄÄRIMMÄISEN hauska :)

      Poista