maaliskuuta 13, 2014

Tove 100

Tänä vuonna tulee kuluneeksi tasan sata vuotta kirjailija ja kuvataiteilija Tove Janssonin syntymästä. Jos Tove Janssonin tuotanto ei muuten ole tuttua niin ainakin Muumit kaikki suomalaiset tuntevat :)  Sain eilen jo esimakua Ateneumissa huomenna yleisölle avattavasta Tove Jansson -näyttelystä kun Ateneumin ystäville oli järjestetty ennakkotutustuminen näyttelyyn.


Ovet tilaisuuteen avattiin jo kello 17.00 ja siinä vaiheessa Ateneumin pääportaikko oli vielä kovin tyhjä juhlavieraista. Museoon oli tuotu raikkaita, isoja kukka-asetelmia avajaisten kunniaksi. Niistä tuli kovin kesäinen tunnelma tilaan. Kukista minulle tuli mieleen se ihana kuva Tovesta kun hän on uimassa meressä syntymäpäivänään kukkaseppele päässään. Kukkaseppele oli lopulta keinokukista tehty kun Pellingin saaristossa ei aina riittänyt kesäkukkia oikeaan seppeleeseen Toven syntymäpäiväjuhlien aikaan 9.elokuuta.


Hyvä ystäväni Alli - kuvataideopettaja - fiilistelee tutussa miljöössa :)


Itse näyttelysaleissa valokuvaaminen on kielletty joten minulla on blogissani vain kuvia alueilta, joilla sai kuvata. Kuvat, jotka olen lainannut Ateneumin sivuilta olen merkinnyt erillisellä tekstillä. Tämä valtava mustavalkoinen valokuva Tovesta on sosiaalitilojen edessä 1.5 kerroksen kohdalla pääportaista vasemmalle.  Huikean kaunis mustavalkokuva ja tuo valaisin antaa Tovelle kuin valoseppeleen pään päälle.


Portaat alkoivat pikkuhiljaa täyttyä kutsuvieraista ja jäimme odottelemaan tilaisuuden virallista avaamista, jonka suoritti Ateneumin va.museonjohtaja Timo Huusko.




Ateneumin ystävien hallituksen puheenjohtaja Johanna Piisi haastatteli näyttelyn kuraattoria FT Tuula Karjalaista seuraavaksi. Tuula Karjalainen kertoi Toven mittavasta urasta taidemaalarina, kuvittajana, poliittisten pilapiirrosten tekijänä, kirjailijana sekä muumihahmojen ja -kertomusten luojana ja itse näyttelyn tekemisestä. Tuula Karjalainen oli myös tavannut Tove Janssonin tämän kotona kerätessään aineistoa Sam Vanni -näyttelyyn vuosia sitten. Saimme kuulla, että miten sympaattisen ystävällinen Tove Jansson oli istunut haastattelijansa kanssa ja keskustellut pidempäänkin viskilasillisten äärellä.

Tove Jansson (1914-2001) näyttely on jaettu ajallisesti erilaisiin vaiheisiin hänen elämässään. Nuori Tove on maalannut 1930-luvulla omasta elämästään tuttuja aiheita: ystäviä, ympäristöä ja kokemuksia tauluihinsa. Toven ensimmäisissä maalauksissa jo näkyy rakkaus väreihin ja hänen viehtymyksensä tarinankerrontaan, joka myöhemmin sitten ilmeni Muumien muodossa.

Sota-aikana nuori Tove uskalsi ottaa yllättävän rohkeasti kantaa vapaamielisessä, ruotsinkielisessä poliittisessa Garm-lehdessä sotaan. Muuten ankean ja harmaan sota-ajan vastapainoksi Toven maalaukset olivat ihanan värikkäitä. Tove Jansson kirjoitti ensimmäisen muumikirjansa - Muumit ja suuri tuhotulva - juuri sodan loppuessa. Muumi -sarjakuva alkoi ilmestymään 1947.

Toven maalaama kuva omasta perheestään on lainattu Ateneumin omilta sivuilta.

1940-luvulla Toven Jansson teki paljon sisäkuvia ympäristöistä, joissa asui ja liikkui. Helsingin Katajanokka, Ullanlinna ja Töölö näkyvät sekä sisä- että ulkokuvissa. Tuula Karjalainen kertoi, että työ ja rakkaus olivat Tove Janssonille tärkeintä koko hänen elämänsä ajan. Hän halusi usein yhdistää ne tehden työtä rakastettujensa kanssa. Tuula Karjalaisen kirjoittama elämänkerta Tove Jansson. Tee työtä ja rakasta julkaistiin viime syksynä. Ehdottomasti meni minulla "must to have and read" -listalle. Unohdin vain eilen ostaa sen Ateneumista!


Tämän Toven runsaan, värikkään asetelman kuvan olen lainannut Ateneumin omilta sivuilta.

Näyttelyn ehdoton suosikkini löytyi Tove Janssonin 1950-60 lukuja käsittelevältä kaudelta. 
Isot freskot Juhlat kaupungissa / Juhlat maalla vierekkäin ripustettuna suureen saliin heti sisääntulon portaiden yläpäässä mykistivät minut ihan totaalisesti. Olisin voinut seisoa niiden edessä vaikka kuinka kauan ja ihailla Toven luomia hahmoja ja hänen viivankäyttöä. Käsittämättömän kaunista! Tuon etualalla tupakoivan naisen (joka todennäköisesti on Tove itse) lasin vieressä on muuten piilossa muumi :)

Työt on alunperin maalattu Helsingin kaupungintalon ravintolaan mutta nykyään ne löytyvät ruotsinkielisen työväinopiston Arbiksen aulasta Dagmarinkadulta.

Tämä kuva Juhlat kaupugissa on lainattu Ateneumin omilta sivuilta. Valitettavasti kunnollista kuvaa Juhlat maalla en löytänyt mistään tänne postattavaksi.

Vuosikymmenet 1960-70 olivat aikaa jolloin Tove Jansson halusi keskittyä enemmän kuvataiteisiin ja lopetti siksi sarjakuvien teon. Tove Jansson halusi myös kirjoittaa kirjoja aikuisille lasten kirjojen sijaan. Vaikuttava maalaus näyttelyssä oli myös Toven omakuva vuodelta 1975.

Kuva on lainattu Ateneumin omilta sivuilta.

Muumit muodostavat oman kokonaisuuden Ateneumin näyttelyssä. Itselläni on omassa kirjahyllyssä monia muumikirjoja lapsuudestani ja kaikkein rakkain on ehdottomasti "Ja kuinkas sitten kävikään". Osa muumikirjoista oli minusta lapsena vähän pelottavia ja vasta nyt aikuisena ne luettuani uudelleen olen ymmärtänyt tietyt piilomerkitykset tekstissä ja ovathan kirjat todella monikerroksellisia kerronnaltaan. Silti muumikirjat ovat sekä lapsille että aikuisille kirjoitettuja. Muumihahmoissa on Tove Janssonin lähipiirin henkilöiden ja hänen itsensä piirteitä. Tarinoiden sadunnomainen kerronta vie mukaansa näin aikuisenakin ja ainahan tarinoilla on onnellinen loppu. Tuula Karjalainen kertoi eilen meille, että Tove Jansson oli haastateltaessa jännä persoona "samalla ujo mutta samalla avoin" ja sellaisia minusta ovat muumikirjatkin. Tarinat ovat pelottavia mutta samalla turvallisia, ulkona lähestyy uhkaavasti pyrstötähti mutta kodin lämpöön voi käpertyä juomaan Muumimamman punaherukkamehua. Aivan ihania!

Näyttelyyn on lainattu paljon teoksia Tampereen Taidemuseon Muumilaakso kokoelmasta mm. ihania pienoismalleja. Lisäksi ensimmäisen Muumioopperan pukuja löytyy näyttelystä.

Ensimmäisen kerroksen kahvilan viereen on ihan pienimpiä näyttelykävijöitä varten laitettu muumihahmojen vaatteita, joten tarvittaessa voit laittaa itsellesi vaikka Nipsun hännän ja Nuuskamuikkusen hatun tai pukeutua joksikin muuksi muumihahmoksi. Pakkohan minun oli sen verran lapseksi heittäytyä, että kokeilin Niiskuneidin häntää :)

  
Kuva varhaisista Muumeista on lainattu Ateneumin omista sivuilta.

Ateneumin omilta nettisivuilta löytyy juhlavuoden tapahtumista lisää. Huhtikuussa on mm. luvassa Ateneum-salissa Toven monet kasvot -seminaari. Mielenkiintoisia puhujia - harmi kun en itse ole silloin Suomessa ja pääse kuuntelemaan tätä.

Lainaan tähän loppuun 14.10.213 Savon Sanomissa olleesta Helena Miettisen kirjoituksesta muutaman rivin. Kirjoitus on julkaistu kun Tuula Karjalaisen Tove -kirja oli tullut markkinoille viime syksynä.

"Tove julisti, että vapaus on tärkeämpi kuin avioliitto, mutta etsi, kunnes löysi pysyvän parisuhteen. Hän vastusti yhdistystoimintaa individualismin vastaisena, mutta tuli elämällään ihmisoikeusjärjestöjen ikoniksi. Hän kielsi opettavansa mitään muumeilla, mutta Näkymätön lapsi on verraton opas autonomiseen ihmisyyteen. Hän kirjoitti ex librikseensä sanat ”Tee työtä ja rakasta”, ja teki niin."


Nautinnollista näyttelyä kaikille sinne suuntaaville.
Minä kävin ja olen menossa vielä toisenkin kerran.












Ei kommentteja:

Lähetä kommentti