Pages

heinäkuuta 20, 2014

Algothin jalanjäljissä lohisopalle

Tätä bloggausta ei olisi olemassakaan ellei lähes satavuotta sitten Suomen valtio olisi asettanut kieltolakia, joka kielsi alkoholipitoisten aineiden valmistuksen, maahantuonnin, myynnin, kuljetuksen ja varastossapidon. Lain oli tarkoitus raitistaa Suomen kansaa, mutta viinan salakuljetuksesta ja myymisestä tulikin monelle suomalaiselle elinkeino. Kekseliäät "viinanhimoiset" suomalaiset löysivät kyllä keinot :)  
 
Varsinainen poliisien kanssa kissa ja hiiri-leikkiä käyvä salakuljettajien kuningas oli kuvan Algoth Niska. Algoth oli maajoukkuetason jalkapalloilija ja kaksinkertainen suomenmestarikin lajissa mutta varsinaisen uransa hän kuitenkin loi merellä salakuljettamalla viinaa. Tämä veijari on muuten sukua Dannylle eli Algothin tytär on Dannyn äiti ja Algoth siis Dannyn isoisä :D

Kuva on lainattu netistä.

Viime maanantai iltana Marjon matka suuntautui merelle ja Kieltolaki-salakuljetus -risteilylle Algoth Niskan hengessä. Veka-Linen opastettu risteily starttaa tänä vuonna Hanasaaresta. Olen pari vuotta sitten ollut samanlaisella pirturisteilyllä ja silloin nousimme laivaan Otaniemen rannasta.
Seuraava risteily on muuten maanantai iltana 28.7. ja netistä näkyvät myös elokuun risteilyjen ajat. Klik ja pääset Veka-Linen omille sivuille. Risteilyjen varaukset hoituvat helposti netin kautta.
 
Sitten vain nautimme maisemista ja oppaan hauskan värikkäistä tarinoista liittyen salakuljetuksen ihmeelliseen maailmaan. Salakuljetusreissuilla sattui ja tapahtui kaikennäköistä ja pirtua salakuljettivat myös naiset. Spriitorpedoa saatettiin vetää veneen perässä tai aluksessa oli irtopohja, jonka alle lasti kätkettiin. Nyt myös tiedän mikä on liimakorkki!



Aurinkoinen sää helli meitä koko risteilyn ajan ja vesillä oli melkein ruuhkaan asti liikennettä ainakin noissa kapeimmissa paikoissa. Purjeveneitä, kajakkeja ja joku ihmeellinen muovihärpäke, jota vedettiin moottoriveneellä. Aluksessa on sosiaalitilat sekä mahdollisuus ostaa virvokkeita, kahvia ja pientä suolaista ja makeaa. Tiukkoja alkoholijuomia tällä pirturisteilyllä ei tarjota enkä usko, että sinne saa myöskään ottaa omia eväitä mukaan. Mielestäni olutta ja siideriä sai - en ole kyllä varma.





 
 
Risteilyllä ei enää tarjota ruokaa itse laivassa vaan ruokailu on Ravintola Johanneksessa Hanasaaren kulttuurikeskuksessa risteilyn päätyttyä. Kermaista saaristolaiskalakeittoa leivän ja voin kera. Jälkiruuaksi nautimme Ahvenmaan pannukakkua, kermavaahtoa ja mansikoita. Ateriaan kuului jäävesi. Muut juomat omakustanteisesti.
 
 
Hanasaari on minulle uusi ympäristö joten ruokailun jälkeen tehtiin pieni kierros kulttuurikeskuksessa. Lainasin Hanasaaren sivuilta pienen yhteenvedon paikasta "Hanasaaren kulttuurikeskuksen vihkivät käyttöön kuningas Carl XVI Gustaf ja presidentti Urho Kekkonen 1.6.1975. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Veikko Malmio ja alkuperäinen sisustus on professori Yrjö Sotamaan suunnittelema." Osa Alvar Aallon ja Yrjö Kukkapuron alkuperäisistä kalusteista on edelleen päivittäisessä käytössä eri puolilla taloa  Lisää sisustuksesta tästä
Hyvin 70-lukulainen interiööri!
 
 
Myös Hanasaaren ympärillä oleva puistomaisema on mielenkiintoinen ja kävelimme siellä hetken ennen kotiinlähtöä. Sieltä löytyi jänniä isoja naisveistoksia Kauko Räsäseltä: Akrobaatin aamupäivä, Lintutyttö ja Kruunattu. Hanasaaren sisääntulon puolella taas massiivisemmat teokset Kaarina Kaikkoselta (Eteneminen) sekä Elisabet Sageforsin (lågås).
 
 
 
Kaiken kaikkiaan mukava merellinen ilta takana ja vatsa täynnä hyvää ruokaa sekä kulttuuriakin kaupan päälle yllin kyllin! Marjo suosittelee seuraamaan Algothin jalan- tai pitäisikö sanoa veneenjälkiä.
 
PS. 1930-luvun alussa julkisuuteen nousi joukko pääkaupunkilaisia naisia, jotka ryhtyivät silloisissa oloissa keräämään adressia kieltolain kumoamiseksi. Sitten hallitus järjesti kansanäänestyksen ja 70 prosentin kannatuksella kieltolaki kumottiin ja perustettiin meidän kaikkien tuntema Alko.
Hyvä me naiset!

8 kommenttia:

  1. Muistelen kuulleeni, että Algoth tiputti lastinsa Lauttasaaren ulkopuolelle läheiseen matalaan Casinonlahteen, josta salakuljetuskumppanien oli helppo hakea pullot vaikka kahlaten.

    VastaaPoista
  2. Meidänkin suvussa oli näitä salakuljettajia ,Virolahdella Sydänkylässä oli mm. faijan isä yksi monista.Se oli sitä aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän hölmöltähän tämä kieltolaki nyt tuntuu lähes sadan vuoden jälkeen mutta se kuului tuohon aikaan. Eihän sitä tiedä jos omassa suvussanikin olisi ollut salakuljettajia. Tosin rannikkoseuduilla taisi olla paljon yleisempää.

      Poista
  3. Enpä ole tällaisista risteilyistä kuullutkaan. Vaikuttaa mielenkiintoiselta! Ei muuten kovin kauan sitten tuli telkkarista dokumentti tai vastaava Algothista, jota ihan sattumalta jäin katsomaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Risteilyjä on järtettty mielestäni jo useampia vuosia. Helsingin puolelta on ns. illallisristeilyjä eli laivassa syödään ja kierretään Helsingin pirtuvesiä. Itse olen ollut vain Espoon vesillä :) kotiseuturakkautta kenties.....

      Harmi, että minulta on taas mennyt Algoth dokkari ohi....täytyypä kurkkia näkyisikö Teemalta vielä...

      Poista
  4. Hei Marjo! Täällä kävin lukemassa mainion juttusi Algothista. Kiehtova persoona. Ja mielenkiintoinen tuo kieltolainaika. Monenmoista teetti. Muuten tuo valokuva Algothista on myös Turun Pub Niskan seinällä.
    Hanasaari on minulle nimenä tuttu, mutta en ole koskaan siellä käynyt. Kerroit paikasta kiinnostavasti. Tuonne pitää joskus mennä.
    Olipa hauskaa, että tarinamme kohtasivat.
    Vastaan sinulle vielä tuolla omalla sivullani. Kiitos vinkistä. Tämä oli tosi kiva lukea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten kiva Tuula, että kurkkasit tämän jutun Algothista :) Kieltolakiaika tuntuu meidän näkövinkkelistä melkoiselta salakuljetuksen ja kätkemisen ajanjaksolta - kekseliäisyyttä tuntui suomalaisilta löytyvän.

      Todella hauska yhteensattuma, että Algoth Niska yhdisti meidät.
      Kurkkaan sivun postauksesta vastaukset :)

      Poista