Pages

huhtikuuta 13, 2015

Eläintarhanlahden kelluva ravintola

Viime keskiviikkona avattiin Eläintarhanlahden uusi kelluva ravintola Meripaviljonki. Vaikka olen aiemmin täällä kirjoittanut etten yleensä mene uuteen ravintolaan heti sen avauduttua tein poikkeuksen ja varasin netin kautta pöydän Meripaviljonkiin lauantaille klo 20.00. Saavuin ennen seuralaistani ja tiedustellessani pöytää huomasin kännykkäni vahvistuksesta tehneeni bookkauksen epähuomiossa vastapäiseen taloon eli vanhaan Graniittilinnaan. Nyt iski jo pieni paniikki - onko meille siis pöytää! Erittäin ystävällinen hovimestari pystyi kuitenkin järjestämään pöydän  ja vielä ikkunarivistä. Ystävällisesti peruivat vielä tekemäni varauksen kadun toiselta puolelta ja pääsin istahtamaan pöytään. Meripaviljonki kuuluu muuten Graniittiravintolat kokonaisuuteen ja jotenkin olin onnistunut tekemään varaukseni muutamia kymmeniä metrejä pieleen.... :)

Rakennus on Arkkitehtitoimisto Freesen suunnittelema ja mielenkiintoinen kompleksi kaiken kaikkiaan. Sen muoto on Eläintarhanlahden päin katsottaessa kiva jatkumo Ympyrätalolle mutta Kaupunginteatterilta päin rakennus ei näyttää ihan erilaiselta. Panoraama ravintola kelluu teräsponttonien päällä eikä ainakaan lauantaina tuntunut mitään heilumista :) Koska ravintolan seinäpinta-alasta on 75% lasia ovat näkymät esteettömät ympäristöön. Ravintolassa on käytetty myös luomukuparia, joka heijastelee upeasti luonnonvaloa. Huomasin ettei ravintolassa ole ainakaan vielä terassia mutta ikkunaseiniä avaamalla ollaan ikään kuin ulkosalla. Muistan lukeneeni jostain, että terassi tullaan lisäämään paikkaan myöhemmin.
Ravintolan sisustus on aavistuksen merihenkinen ja siitä on vastannut Irma Lehtokari Sisusto Oy:stä. Tumma lattia, puupintaa pöydissä,  mustat tuolit, joissa hauskat punaiset tupsut selkänojassa sekä pyöreitä isompien seurueiden pöytätiloja. Ihastuin myös isoihin katto- sekä jalkavalaisimiin, joissa näkyi myös kuparia sisäpuolella. Ripaus punaista toi kivaa pirteyttä.
Kuva Johanna Erjonsalo, Helsingin Uutiset

Meripaviljongin henkilökunta on puettu mielestäni hieman erikoisiin vähän merihenkisiin tummiin pukuihin ja heillä oli jalassaan purjehduskengät. Henkilökunta oli ystävällistä ja heitä oli riittävästi koska ravintola alkoi täyttyä hyvää vauhtia ilta-auringon laskun kanssa.
Ruokalistan luvataan olevan aina merihenkinen mutta ottaen huomioon jokaisen sesongin erikseen. Päädyimme ottamaan alkupalaksi paistettuja kampasimpukoita, vihreää parsaa, maa-artisokkaa ja Tahitin vanilja-voikastiketta. Minulla oli pitkään vaihtoehtona myös Hakaniemen punahomejuusto kunnes huomasin, että annoksessa oli sokerisuolattua saksanpähkinää. Aivan suussa sulavan makuista ja pidin todella paljon. Olen kyllä jäänyt ihan koukkuun erilaisiin näkkileipiin, joita ravintoloissa nykyään tarjotaan ja pakko myöntää, että maistuivat täälläkin. Meripaviljongin lautaset oli hauskan humoristisia ja minun lautasessa istuskeli sammakko. Olin vakaasti päättynyt, että syötyäni kurkkaan lautasen pohjasta valmistajan mutta unohdin tarkistaa joten mysteeriksi jäivät nyt nämä hauskat lautaset.
Pääruuan kanssa oli taas valinnan vaikeuksia kun niin moni ruoka-annos houkutteli. Lopulta päädyin ottamaan kuningasrapua, paistettuja kampasimpukoita ja kevyesti aniksella maustettua risottoa. Vaihtoehtona minulla pyöri kielellä myös leppäsavustettu merilohi tai piparjuuren kera paistettu Imatran kuha.
Seuralaiseni puolestaan tilasi pähkinävoissa rosepaistettua vasikkaa ja kuningasrapuvoita. Molemmat annokset olivat erinomaisia. Vasikka oli pyydetty medium miinuksena mutta ihan sellaisena sitä ei toimitettu. Tarjoilija pahoitteli, että oli itse unohtanut välittää tiedon keittiöön ja tarjosi meille mahdollisuutta korvata asia jotenkin mutta paha mieli unohtui hetkessä ja hyvää se oli silti vaikka ei medium miinusta. Henkilökunta oli ystävällistä mutta sitä ravintolan avaamiseen hetki sitten liittyvää sähläystä oli aavistuksen verran mutta se kuuluu asiaan kun kaikki hakee vielä paikkaansa.
 Jälkiruuaksi valitsin hieman tuunatun annoksen tuoretta vaniljaista mansikkaa, jugurttijäätelöä ja
appelsiini-mascarponemoussea. Paahdetut mantelit jätettiin toiveestani pois allergiani takia.
Mansikat maistuivat ihan kesälle vaikka eivät kotimaisia olleetkaan. Ja huomioikaa hauska lautasen koriste tässäkin annoksessa. Pöydän toisella puolella nautittiin mesimarja crème brûlée annos.
Ulkona aurinko oli jo ehtinyt laskea ja maisema Meripaviljongin ympärillä näytti nyt täysin erilaiselle kuin hetki sitten. Olimme panneet merkille kaksi miestä, jotka innokkaasti valokuvasivat ravintolaa iltahämärissä. Otin itsekin muutaman kuvan mutta niistä ei tullut mielestäni julkaisukelpoisia mutta ravintola näyttää hauskalta iltavalaistuksessa myös. Kävimme vielä pyörähtämässä ravintolan ympäri ennen kotiinlähtöä. Pidin miljööstä, ruuasta ja uskon, että tarjoilukin alkaa sujumaan vielä paremmin jatkossa joten varmasti tulen vierailemaan täällä toistekin.  Kivan erilainen paikka, rento ei turhaa pingotusta ja selkeästi ainakin tässä alkuvaiheessa siis ruokaravintola. Muutamia seurueita, jotka olisivat vain tulleet istumaan iltaa ennen ruokailua käännytettiin ovelta. Kun astuimme ulos muutamia naurulokkeja vielä päivysti ravintolan ulkopuolella mutta valokuvaajat olivat jo kadonneet. Toivottavasti saivat hyviä kuvia!

2 kommenttia:

  1. Hyvältä näyttävät annokset. Itse olisin varmasti päätynyt myös risottoon, sillä sitä on aika harvoin ravintoloiden listoilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt kun sanoit, että risottoja on harvoin listalla rupesin oikein miettimään ja se on muuten just niin. Miksiköhän? Muistaakseni olen syönyt risottoa myös Salutorgetissa ja koska olen hulluna risottoon otin sitä. Tosin kun näin naapurin pöydän kala-annokset meinasi annoskateus taas iskeä :)

      Poista