kesäkuuta 24, 2015

Punatiilinen helmi Pohjois-Kymenlaaksossa

Mitä yhteistä on Kiinan muurilla, Egyptin Abu Simbelillä, Perun Machu Pichulla, Sisilian Syrakusalla, Bikinin atollilla Tyynellä valtamerellä ja Suomen Verlan ruukinkylällä Pohjois-Kymenlaakossa? Nopeasti mietittynä ei yhtään mitään mutta em. kohteet ympäri maapalloa on kaikki valittu UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Vuonna 1972 UNESCO hyväksyi kansainvälisen sopimuksen kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi maailmassa, jotta uhanalaiset paikat, asiat, tapahtumat, aatteet, perinteet, maisemat, eläimet jne. pystyttäisiin tarvittaessa yhteisin voimavaroin ylläpitämään, kunnostamaan ja säilyttämään tuleville sukupolville. Meillä Suomessa maailmanperintöluetteloon on päässyt peräti seitsemän paikka, joista Verla on yksi.
Olen jo usean vuoden ajan miettinyt vierailua Verlaan mutta aina oli tullut jotain mutkia matkaa noilla nurkilla liikuttaessa. Nyt juhannussunnuntaina tarjoutui vihdoin oivallinen tilaisuus, jota ei yksinkertaisesti voinut jättää käyttämättä. Myös säänjumalat olivat suosiollisia ja aurinko paistoi todella kirkkaan kuumasti koko päivän lähes pilvettömän siniseltä taivaalta. Ihan täydellinen, miltei helteinen sunnuntai vierailla tässä punatiilisessä helmessä.


Verlan museoalue on idyllisen pieni ja sen väritys on hehkuvan punatiilinen. Verlan pieni ruukkiyhdyskunta syntyi 1870-luvulla eikä ruukin puuhiomo ja pahvitehdas koska kasvanut isoksi yritykseksi. Silti ammattipiireissä Verlan valmistaman pahvin laatuun luotettiin todella laajasti. Verla toimitti paperia isoille kustantamoille: Otava, Gummerus, Weilin&Göös, Werner Söderström.  Fazerin makeis- ja keksitehtaat ja Riihimäen Lasi saivat kartonkia Verlasta pakkauksiinsa. Jopa Suomen tupakkateollisuus ja kirjekuori- sekä paperinjalostustehtaiden tuotteita tuli piskuisesta ruukista. Verlan valkoista puupahvia vietiin myös ulkomaille aina Etelä-Amerikkaan saakka.
Toiminta Verlassa loppui jo vuonna 1964 mutta onneksi itse ruukkimiljöö on säilynyt koskemattomana senkin jälkeen. Paikasta tekee ainutlaatuisen juuri se, että tehtaan yli sata vuotta vanhat koneet ovat edelleen paikoillaan ja itse ruukkiyhteisö on kokonainen kun muissa Pohjoismaissa vastaavat yhteisöt ovat valitettavasti hävinneet. Vaikka Verlan tuotanto oli tehdasvalmisteista kulkivat pahvit useiden käsiparin kautta tehtaalla joten sillä oli käsityönleima. Verlan ruukkiyhteisö muodostaa upean arkkitehtonisen kokonaisuuden, jota ei ole muutettu sen jälkeen kun viipurilainen saksalaista syntyperää ollut arkkitehti Eduard Dippell sen suunnitteli. Verlan tiiliarkkitehtuuri on saanut vaikutteita englantilaisesta ja saksalaisesta teollisuusarkkitehtuurista. Ensimmäinen sähkövalo Verlan ruukkiyhteisöön on muuten syttynyt jo vuonna 1889 pienen generaattorin avulla.

Kartta on lainattu Verlan omilta nettisivuilta


Verlassa voi halutessaan osallistua reilun tunnin mittaiselle museokierrokselle koska itse tehdastilaan pääsee ainoastaan sisälle opastetuissa ryhmissä. Tarkemmat tiedot löytyy Verlan omista nettisivuilta kierrosten aikatauluista ja hinnoista. Koska meillä oli koira mukana eikä kuumalla ilmalla karvakaveria voinut jättää helteiseen autoon jätimme tällä kertaa museokierroksen väliin. Tehdasalueella riittää kyllä riittävästi katsottavaa ilman kierrostakin. Lisäksi infon alakerrassa olevaan perusnäyttelyyn voi tutustua milloin haluaa.






Verlan alueella on myös komea puinen Patruunan Pytinki, joka on toiminut tehtaanjohtajan asuintalona. Koristeellinen talo on saanut vielä myöhemmin kaksikerroksisen tornimaisen laajennusosa kylkeensä. Pytingin ulkopuolella on talon puisto kukkaistuksineen sekä keilarata paviljonkeineen sekä kuusikulmainen palokalustovaja. Tehtaanjohtajalla on ollut melko hulppeat tilat asustaa perheensä kanssa.






Vuonna 1902 on puistoon rakennettu vielä Dippelin suunnittelema koristeellinen makasiini rakennus, jossa tällä hetkellä toimii kahvila. Tämä myöhemmin osittain myllyksi muutettu rakennus muurattiin alueen punatiilisen ilmeen kevennykseksi vaaleasta, harvinaisesta Rakkolanjoen kaakelitehtaan valmistamasta maasälpätiilestä. Kahvilan ulkopuolella oli mukava istuskella mutustellen karjanpiirakkaa reilulla munavoi annoksella ja maistella Werlan omia limonadeja. Limut ovat Verlan luomuviinitilan valmistamia ja ne maistuivat aivan ihanille. Testasimme mansikka- ja mustikkalimonadit. Tarjolla taisi olla lisäksi vadelma- ja omenalimuja. Makasiinirakennuksen toisessa päädyssä toimii kesäaikana myös Viinipuoti ja Viinitupa, josta voi ostaa Verlan luomuviinitilan tuotteita. Lisäksi kaupan näytti olevan myös leipätuotteita.





Vanhaan tallirakennukseen on sijoitettu sosiaalitilojen lisäksi joukko puoteja. Tarkemman puotiluettelon löydätte tästä linkistä. Tarjolla oli mm. hauskoja keppihevosia, ihania retromekkoja, kudottuja villasukkia ja lapasia, heijastavia kukkaheijastimia, hunajaa, mehuja. Verlassa oli sunnuntaina melko paljon turisteja ja heille eksotiikkaa olivat selkeästi villasukat, joita ihasteltiin ryhmissä. Taidettiin siinä muutama pari ostaa kotiin viemiseksi Suomesta.


Kollamakasiinissa on tämän kesän näyttelynä helsinkiläisen Pekka Parviaisen Illusio-näyttely. Kaunista luontoaiheista grafiikkaa hieman hämärässä korkean herkässä sisätilassa. Taidenäyttely on auki 16.8. saakka. Kannattaa käydä myös viilentymässä tilassa kuumana kesäpäivänä. Heinäkuussa kun lomani on alkamassa on muuten luvattu helteiltä....niitä odotellen :)


Alueelle saa myös viedä koiria ja paikka tuntui olevan myös motoristien suosiossa kahvittelupaikkana. Ja miksi ei olisi - kauniita maisema ja mielenkiintoinen ympäristö. Verlan ympäristössä voi myös yöpyä mökkikylässä, joka on kävelymatkan päässä museoalueesta. Lisäksi alueen tuntumassa kiertää Kokkokallion luontopolku, jonka varrella on mahdollista nähdä myös hiidenkirnuja. Kesäkuun 28.päivän Patruunan Pytingin puistossa vietetään Avoimet puutarhat -päivää. Verlankosken niskassa parkkipaikan läheisyydessä on mahdollista myös katsella kalliomaalauksia 7000 vuoden takaa. Innokkaimmat voivat osallistua myös Metsätietopolulle ja saada mielenkiintoista tietoa suomalaisesta metsätaloudesta. Myös työkotinäyttelyyn voi piipahtaa katsomaan miten Verlan ruukinalueella on aikoinaan asuttu.

Verla on äärimmäisen kiinnostava paikka joten jos Kymenlaaksossa päin olette liikkeellä kannattaa poiketa. Helsingistä Verlaan ajaa parisen tuntia joten hyvä päiväretkikohde. Katsomista koko perheelle sekä naisille, miehille että lapsille :)





4 kommenttia:

  1. Upea selostus ja kuvat Marjo,ihan kuin olisin jo käynyt siellä.Ruotsinpyhtään Ruukin alue on myös kokemisen arvoinen.Samoin kesäteatteri siellä on vailla vertaa , kun se on Kymijoen varressa ja siitä voi mennä esityksen mukaan jopa uimaan...tai menivät soutelee..yks esitys toissa vuonna..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja kiva kun pidit tekstistäni, joka muuten vilisi näppäilyvirheitä. Kävin korjaamassa ne ja lupaan jatkossa oikolukea paremmin ennen julkaisua.
      Kiitos vinkistä tuon Ruotsinpyhtään suhteen :) täytyy mennä poikkeamaan.

      Poista
  2. Verla vaikuttaa todella mielenkiintoiselta paikalta. En ymmärrä, miten en ole edes kuullut paikasta! Tai nimi on kyllä tuttu, mutta olen sijoittanut jonnekin muualle, ehkä Tampereelle. Sinulta saa aina parhaat vinkit :) Olemmekin lähdössä parin viikon päästä ystäväni kanssa reissuun matkailuautolla, toivottavasti ehdimme pysähtyä myös Verlassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, ehdottomasti menet käymään Verlassa. Varaa aikaa myös museokierrokseen niin saat tästä vielä enemmän irti. Suomi on täynnä upeita paikkoja, jotka odottavat vain kävijöitä kiertämään niitä. Kesällä kaikki kukkii ja näyttää vieläkin upeammalta. Tosin itse kiertelen paikkoja ympäri vuoden mutta keväällä ja kesällä kuvaaminen onnistuu paremmin :)

      Poista