heinäkuuta 01, 2015

Vierailulla kreivin linnassa

Viime lauantaina oli melkoisen jännä päivä. Tapasin nimittäin elämässäni ensimmäistä kertaa ihan oikean aateloidun kreivin! Äärimmäisen ystävällinen punaisiin housuihin ja tyylikkääseen pikkutakkiin pukeutunut todellinen herrasmies oli nimeltään kreivi Johan Creutz, joka avasi kotilinnansa Malmgårdin ovet Pernajassa ja kuljetti meitä vierailijoita läpi valtavan rakennuksen kertoen samalla mielenkiintoista historiaa suvustaan, linnasta ja huoneista. Creutzin suku on ikivanhaa suomalaista aatelia ja heille aatelisarvon on antanut Ruotsin kuningas jo vuonna 1569. Creutzin suku on merkitty Suomen Ritarihuoneeseen kreivillisenä sukuna numero 1. Malmagårdin kartanon suku on omistajanut jo 1600-luvulta saakka ja läheinen Suur-Sarvilahden kartano on aikoinaan ollut myös Creutzin suvun omistuksessa.


Kartanon nykyinen päärakennus on tehty vuosina 1882-1885 ja sen suunnitteli hollantilaiseen uusrenessanssityyliin arkkitehti Frans Sjöström kreivi Carl Magnus Creutzin pyynnöstä. Aikaisempi uusklassismia edustanut, puinen päärakennus purettiin uuden tieltä ja se siirrettiin koulurakennukseksi mutta tämä rakennus on nyttemmin jo purettu. Kreivi Johan Creutz on käynyt tätä koulua vanhassa päärakennuksessa sen toimittua kouluna. Näyttävällä linnamaisella päärakennuksella ei juuri ole vastineita Suomessa ja täytyy sanoa, että jo ulkopäin tämä vaikutti todella suurelta. Rakennus sisältää peräti 52 huonetta ja mennessämme sinne sisälle huonetilojen korkeus oli myös vaikuttavaa. Kartanon puisto oli myös kauniin vehreä. Sieltä löytyi aidoilla valtavan kokoisilla simpukoilla reunustettu suihkulähde, leijonapatsas, tykki ja valtavia vanhoja, historiallisia puita reunustamassa tätä mahtavaa linnaa. Edes sadekuuro ei latistanut linna loistoa!



Itse linnassa sisällä ei saanut valokuvata joten minulle ei valitettavasti ole sieltä yhtään otosta. Ei edes sitä salakuvaa tällä kertaa :) Janne Koskisen Herrasmiehen päiväkirja blogissa näkyy muutamia otoksia sisätiloista, jotka olivat kyllä hulppeat. Paljon taidetta seinillä ja kreivi Creutz kertoi maalausten esi-isistään mielenkiintoisia tarinoita. Katoista roikkui valtavia Muranon kristallikruunuja kun me kuljeskelimme asuntonäytöistä tutut siniset muovitöppöset jaloissa salista toiseen kreivi Creutzin perässä. Biljardihuoneessa oli valtavan kokoinen biljardipöytä sekä joukko täytettyjä metsäneläimiä mm. ilves seinällä kiven päällä. Kirjastosta löytyi nykyaikaisen ekologian isän Carl von Linnèn arvokkaita ensipainoksia sekä paljon vanhoja raamattuja. Seinien hyllyt näyttivät ihan notkuvan raskaiden hyllyjen painosta. Ritarisali oli peräti 25 metriä pitkä ja sen ikkunoista avautui myös kauniit näkymät ympäröiville pelloille. Tässä Ritasalissa on pidetty myös kuninkaalliset häät, joista lisää Herrasmiehen päiväkirjassa. Näin ison rakennuksen ylläpito on haastavaa ja ymmärsin, että Museovirasto on jotenkin apuna rakennuksen kunnostamisessa ja ylläpidossa. Kreivi Creutz kertoi, että 60-luvulla korkkimatoilla peitettyjä lattioita kaivetaan esille huone kerrallaan joten puuhaa täällä riittää kyllä. Hienoinkin rakennus rapistuu ja sitä on huollettava säännöllisesti.



Malmgårdin kartano on avannut ovensa suurelle yleisölle vuonna 2003 ja muutamia kertoja kesässä järjestetään kierroksia sekä suomeksi että ruotsiksi linnan tiloissa itse kreivi Johan Creutzin opastuksella. Malmgårdin omilta nettisivuilta voi tarkistaa ajankohdat tarkemmin. Tänä kesänä kierroksia on vielä jäljellä joten jos joku innostuu lähtemään sinne kannattaa varmaan pikapikaa kurkata mahtuuko kierroksille vielä mukaan. Linna suljetaan talveksi ja lämpötilaa huoneissa lasketaan kunnes linna avataan taas keväällä.





Malmgårdin kartanokierrokseen kuluu vajaa tunti aikaa ja hyvin ehtii sen jälkeen vaikka syömään päivän keiton pannukakun kera Malmgårdin tunnelmallisessa pikkukahviossa. Me tyydyimme vain kahviin ja leivonnaisiin herkullisilla mustikoilla ja tyrnimarjoilla höystettynä. Päivänkeittona taisi olla porkkanakeitto viime lauantaina.


Kartanokierroksen jälkeen on mahdollista osallistua Panimo-esittelyyn. Malmgårdin tilan 500 hehtaarin mailla on viljelty luonnonmukaisesti jo vuosikymmeniä. Vuodesta 2010 on kartanon entisessä navettarakennuksessa toiminut pienpanimo. Kreivi Johan Creutz innostui oluen valmistamisesta ja opiskeli sitä joten näin kartanon yhteyteen on noussut myös omat panimotilat. Maistelimme itse paikan erikoisuutta speltillä maustettua Dinkell olutta. Itsehän en oluita harrasta enkä siis myökään nauti mutta täällä oli pakko kyllä maistaa ja hyväähän tuo pintahiivaolut Dinkell oli.




Virallinen opastettu kierrososio päättyi kreivi Johan Creutzin toivotukseen "Tervetuloa uudelleen." ja sen jälkeen olikin jo aika siirtyä katselemaan kartanopuodin tarjoamia valikoimia.  Puodissa myydään luomuviljaa eri muodoissa, esim. puurohiutaleita, jauhoja, mysliä, leipää jne., sekä olutta, mehua, hilloa, hunajaa ja lihatuotteita. Ostin itse kotiinviemisiksi speltti-mustikka näkkileipää, emmeristä valmistettua lakritsia, ja perunasuolaa. Emmeristä ei ollut ennen tätä kartanolinna vierailu edes kuullut koskaan. Emmer voidaan jäljittää ainakin 10 000 vuotta takaisin aikaan ja on ollut hyvin suosittu jo faaraoiden Egyptissä leivän tekemisessä. Italialaiset käyttävät nykyään emmeriä spagetin, kakun ja leivän tekemisessä. Emmer laku oli hyvää ja sitä sai maistella jo kaupassa.





Malmgårdin kartanolinnassa käytyään tuntuu kuin olisi piipahtanut jossain ulkomailla tai vieraassa kulttuurissa. Paljon kaunista katsottavaa itse linnan sisällä, mielenkiintoisia tarinoita aidon kreivin kertomana ja todella idyllinen maalaisympäristö. Ehdottomasti suositeltava kesäkohde lomalaisille eikä edes kovin kaukana pääkaupunkiseudusta vaikka päiväretkeksi.

6 kommenttia:

  1. Tunnelma tosiaan on kuin jostain muusta maasta. Hienoa, että meiltäkin löytyy tuollaisia matkailukohteita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomen olosuhteisiin nähden ainutlaatuinen miljö :) Upea juttu on myös se, että luomuviljely ja panimotoiminta on yhdistetty tähän erikoiseen linnaan - hyvä kokonaisuus tukevat toisiaan.

      Poista
  2. ei huono, mutta miksi rikkaat esim. Nalle W ja kreivit käyttää punaisia housuja? onhan se onnenväri - Kiinassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bongasit punaiset housut :) Hyvä kysymys....tyylikkäät ja varmaan sitten onnea tuovat myös - Suomessakin Kiinan lisäksi.

      Poista
    2. Punaiset housut miesten jalassa vistivät henkilöstä jolla on paljon valtaa...

      Poista
    3. Purjehtijapiireissä punaisia housuja saa käyttää vain, jos on purjehtinut Atlantin yli.

      Poista