elokuuta 07, 2015

Elokuun ensimmäinen viikko

Se on sitten elokuun ensimmäinen viikko takana ja kolmas kesäkuukausi menossa :) Aamuisin on ollut havaittavissa jo pienen pientä ruuhkan poikasta Kehä Ykkösellä Tapiola/Otaniemi risteyksessä samoin iltapäivällä Länsiväylällä on ajettu jo jonossa. Kun ensi viikolla alkavat jo koulutkin on ihan pakko palatakin  mökeiltä kotia kohti ja aloittaa taas "kaupungistuminen". Hyvä ystäväni sanoo aina loman loputtua "Nyt saa metsittyminen loppua ja on aika laittaa itsensä kuosiin." Varmaan myös kampaamoissa ja kauneushoitoloissa alkaa vilkkaampi sesonki kesälomien jälkeen.
Tuntuu vähän hassulta, että miksi ihmeessä koulujen muuten pitää alkaa jo ensi viikolla kun nyt on ihanat ilmat ja aurinkoa? Ja koko kesän vouhotettu hellekin on saapunut meille :) Itselläni ei koskaan kouluaikana ole ollut mitään syyslomaa joten eikös sitä voisi jättää väliin ja pidentää kesälomaa syyskuulle? Vanhempienkin on hankala useissa perheissä järjestää itselleen vapaata syysloman aikaan ja nyt kesällä olisi kiva vielä puuhailla kesäisessä kotimaassa kaikkea kivaa.
Maanantaina oli ihan pakko päästä Talvipuutarhaa ihailemaan joka kesäistä ruusujen kukintaa työpäivän jälkeen. Punaista, vaaleanpunaista, valkoista, keltaista, oranssia.... kyllä ruusut ovat kauniita kukkiessaan ja salkoruusut myös komeita. Haaveilen aina omasta puutarhasta. Ehkä jonain päivänä saan upottaa puutarhahanskani vielä mustaan multaan...



Tiistaina tapasin hyvän ystäväni kahvittelun merkeissä Cafe Torpanrannassa Munkkiniemessä. Ihana auringonpaiste istua terassilla ja parantaa maailmaa sekä päivittää kesäkuulumisia puolin ja toisin. Mukana ollut karvakaveri alkoi jo pitkästyä joten tehtiin vielä pieni kävelylenkki ja istuskeltiin penkillä meren ääressä. Kukaan ei ollut pesemässä mattolaiturilla mutta kuivumassa ihania, värikkäitä mattoja ja ilmassa leijui mäntysuovan tuoksu. Niin kesäistä!


Keskiviikko päivä kuluikin sitten asiakastapaamisissa aurinkoisessa Hämeenlinnassa. Lounasaikaan tapasin vanhan työkaverin ja kävimme nauttimassa Wetterhoffin talossa sijaitsevassa Café Hoffissa maukasta ruokaa. Sen verran kiihkeästi siinä puhuttiin ja päivitettiin asioita, että herkullinen mansikka-halloumisalaatti syötiin ennen sen kuvaamista mutta vakuutan, että hyvää oli! Sain myös 45€ parkkisakon siitä, että unohdin laittaa parkkikiekon autoon. Huomasin tilanteen heti ja olin max 4 minuuttia pois autoltani mutta siellä tuulessa heilui jo lappu iloisesti. Yritän lohduttaa itseäni sillä, että Helsingissä sakko olisi ollut paljon suurempi....ironiaa...



Hämeenlinnassa oli muuten Elomessut Verkatehtaalla 8.-9.8.

Torstaina tunsin lievää väsymystä kun kännykkäni soi kello 6! Olin rauhoitellut Minnietä kello neljästä viiteen aamuyöllä ukkosen paukkuessa suoraan talomme päällä. Salamat kirkastivat makuuhuoneen siten kuin joku olisi sytyttänyt valot välillä palamaan. Omaan sellaiset unenlahjat etten tällaisesta normaalisti häiriinny. Itse heräsin siihen kun koira hyppäsi suoraan rintakehäni päälle ja yritti kaivautua peiton alle piiloon. Koira ei nuku sängyssä mutta haki raukka selkeästi turvaa omistajaltaan. Omistajalla muistona tästä pelottavasta yöstä tassunmuotoinen mustelma.

Uusi jäätelömaku oli pakko testata ja hyvää tämä Valion salmiakkitötterö oli. Joku vain unohti pyyhkiä suunsa tämän makunautinnon jälkeen mutta onneksi hississä ennen sovittua tapaamista huomasi hieman mustat huulensa. Näytin nimittäin todella oudolta mustassa huulipunassa...


Tapiolassa tavattiin alkuillasta todella kesyjä citykaneja mutta kuvaa en ehtinyt ottaa kun tupsuhännät jo vilistivät puskiin. Ystäväni kertoi, että siinä Taskumattitalojen liepeillä citykaneja on isompikin populaatio. Iltalenkillä Rouva Rusakko sen sijaan istui tyynenä pihamaallamme vaikka ohitimme sen koiran kanssa....ovat nämäkin kyllä kaupungistuneet!


Tänään perjantaina oli hauska työpäivä kun pääsin Fiskarsiin asiakastapaamiseen. Fiskarsissa oli hyvin rauhallista verrattuna kuukauden takaiseen antiikkitapahtuman hulinaan. Torilla näytti olevan jotain vanhantavaran kauppiaita tänäänkin mutta minä ehdin vain viettää lähtiessäni viitisen minuuttia jutellen Simmerthalin lehmille :)


♥ ♥ ♥ ♥ ♥ Lehmät vaan on niin ihania ♥ ♥ ♥ ♥ ♥





4 kommenttia:

  1. Lehmät ovat kyllä ihania... ja rouva Rusakko! Tänään olen nähnyt monta rusakkoa vadelmapuskissa rämpiessäni. On muuten kaikkien aikojen vadelmasato!

    Tuolla mattolaiturilla olen useamman kerran pessyt mattojani Munkassa asuessani. Torpanrannasta en pitänyt, kun palvelu oli niin huonoa, mutta se on varmasti vuosien varrella muuttunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko teillä Larussa muuten citykaneja? En ole ainakaan itse törmännyt niihin vielä mutta jos ovat Tapiolassa niin varmaan sitten muuallakin Länsiväylän varrella....
      Vadelmia riittää - hyvä juttu :)

      En ole moneen vuoteen käynyt aidolla mattolaiturilla. Viimeksi pessyt mattoja tuossa Kilon mattojenpesupaikalla mutta siellä on hanavesi ja metallialtaat. Hyvä paikat kyllä ja puhdasta tulee mutta se meren tai järven läheisyys puuttuu. Lapsuudesta tulee mieleen legendaarinen Karkkilan mattojenpesu paikka joessa, jossa seistiin sellaisissa tynnyreissä ja pestiin. Mentiin ikään kuin samalle tasolle kun kuin vesi kun pulahdettiin sinne tynnyrin uumeniin. Muistan useammankin mattojenpesu reissun sinne ja eväät oikein mukana :) Ihania muistoja!

      Poista
  2. Aah, nuo ruusut! Ajoimme ystävän kanssa viikolla ohi ja aikomuksemme oli myös pistäytyä ihastelemassa niitä lähietäisyydeltä, mutta keskustelumme venyivät niin pitkiksi ruokaillessamme ravintola Loisteessa ja kahvitellessamme sen terassilla, ettemme ehtineet ruusutarhaan. Mekin nautimme salaatista halloumin kanssa :) Oli muuten Loisteessa näköalojen lisäksi hyvä ruoka ja loistava palvelu.

    Ja mattolaiturit - niissä, kuten heinäseipäissäkin on jotain niin nostalgista. Olenkohan jo kertonut niihin liittyvän hauskan muistoni? No, älä välitä, jos kuulet uudelleen ;) Nuorena parikymppisenä olin pesemässä mattoja Kaivopuiston mattolaiturilla aurinkoisena kesäpäivänä uikkareissa ja sortseissa. Kun menin iltasella hakemaan kuivumaan jäneitä mattojani, oli yhteen kiinnitetty hakaneulalla pieni minigrip-pussi, jonka sisällä oli ruutupaperille lyijykynällä kirjoitettu viesti, joka meni jotenkin näin: " Pyöräilin tästä ohi päivällä ja näin sinut niin tomerana pesemässä mattoja, että olisin halunnut jäädä juttelemaan, mutta oli kiire töihin Forumin Finkinoon. Olisi kiva, jos soittaisit 1234560, Christian" No, en tietenkään silloin ujona nuorena naisena rohjennut soittaa, mutta nykyisenä rohkeana ja avoimena naisena harmittaa, etten selvittänyt kuka hän oli :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa mukavalta tuo teidän Loiste reissu :) Pakko myöntää, että itselläkin usein tuppaavat ruokahetket venyä hyvässä seurassa ja hyvän ruuan äärellä. Kiva, että nautit Loisteen tarjonnasta!

      Et ole kertonut tätä juttu :) ihanan romanttinen <3 Kyllä sun olisi pitänyt ottaa Christianiin yhteyttä silloin....mutta joo eihän sitä kakskymppisenä ollut kovin rohkea kukaan. Nyt taas ei tekisi yhtään tiukkaa soittaa jos joku sattuisi jättämään yhteystietonsa. Pitäisikö mun sitten mennä pesemään mattoja Munkkaan.... :D

      Poista