joulukuuta 27, 2015

100% Christmas

Tämän bloggauksen otsikko on suoraan lainattu sosiaalisessa mediassa kiertävästä ja monien jakamasta ohjeesta mistä 100% joulu oikein koostuu tai mitä sen pitäisi pitää sisällään. 

100% Christmas
Take it easy.
Relax.
Eat, drink and be merry.
Do not diet.
Smile. 
 
Vannon kautta kiven ja kannon, että itse noudatin tänä jouluna ihan kirjaimellisesti tuota ohjetta ja olen ylpeä itsestäni. Minulla oli piparkakut koristelematta vielä jouluaatto aamuna mutta en ottanut siitä mitään stressiä vaan joulupuuroa keittäessäni koristelin aattona tarvittavan määrän ja loput sitten joulupäivänä. Meidän jokaisen ensimmäisestä adventista jouluun valmistautuneen paitaan pitäisi ehdottomasti kiinnittää tuo ohje jouluaattona, jotta muistaisimme päästää sen joulun hengen sisälle ja rauhan laskeutumaan kaiken kiireen jälkeen itseemme ja kotiimme. 

L


Joulun valmistautuminen ja joulun viettotapamme varmaan periytyvät sieltä omasta lapsuudenkodistamme. Meillä oli tapana kun olin pieni tytön tylleröinen, että jouluna koti siivottiin oikein perusteellisesti. Matot vietiin ulos pakkaseen ja lumeen - ja ennenhän joulut olivat aina valkoisia muistaakseni - ja matot piiskattiin oikein kunnolla pölyistä. Myös vuodevaatteet tuuletettiin parvekkeella ja puhtaat, valkeat lakanat levitettiin sitten mankeloituna sänkyihin. Pakko myöntää, että joskus kyllä kaipaan mankeloituihin lakanoihin pujahtamista vaikka kotona asuessani inhosin lakanapyykin käsittelyä äidin kanssa. Niiden vetäminen oli kyllä hauskaa puuhaa :)



Lapsuudenkodissa joulusiivoukseen kuului imuroinnin ja lattioiden pyyhkimisen lisäksi pölyjen pyyhkiminen, joka minusta on aina ollut hauskaa puuhaa. Kylpyhuoneen pesu ei koskaan ole kuulunut Top Ten -listalleni mutta silti teen sen kiltisti koska minusta siivoaminen on nykyisillä välineillä ja aineilla myös paljon helpompaa kuin ennen. Tai sitten olen itse kehittynyt tekemään asiat rationaalisemmin ja aloitan myös joulukiireen kesyttämisen vähän aiemmin välttääkseni sen ihan viimeisen loppurutistuksen. Toisaalta olen varmaan myös laiskistunut joidenkin asioiden suhteen ja koira taloudessa pitää kyllä huolen siitä, että juurikin imuroidussa kodissa on aina koirankarvoja. En myöskään enää siivoile kaappeja pahemmin ennen joulua. Tosin tänäkin jouluna vein Fidan keräyslaatikkoon aika monta muovikassillista vaatteita. Innostuin myös käymään vanhojen laskujen pinoa pari päivää ennen jouluaattoa kunnes tajusin, että juuri tämä puuha ei taida nyt kuulua ohjelmaan ihan ykkösjuttuja.... 



Lapsuudenkodissani isä haki kuusen omasta metsästä maalta noin viikkoa ennen jouluaattoa ja se odotteli parvekkeella h-hetkeä. Kuusi nostettiin sisälle vasta aatonaattona ja yhdessä koristelimme kuusen. Joulukuusesta tuli ainakin parina vuotena sisälle ötököitä, jotka heräsivät talvihorroksestaan lämpimässä kodissa. Isä aina arvioi kuusen oksia ja suoruutta sitä kuusenjalkaan laittaessaan - jalka oli isoisäni tekemä - ja mietti olisiko sittenkin pitänyt ottaa joku toinen kuusi metsästä. Kuusen koristeet olivat ihania ja osa niistä oli todella vanhoja. Joulupalloja ei missään tapauksessa saanut pudottaa koska ne olivat lasisia ja isovanhempien peruja. Muistan myös sellaisia jouluja kun kuusenkynttilät olivat aitoja ja niitä piti sitten erikseen vahtia etteivät pala liian kauan. Meillä joulukoristeet otettiin esille vasta jouluviikolla. Itse otan joulua esille maltillisesti ettei kaikki tule sitten ihan ähkynä aatonaattona mutta siitä pidän kynsin ja hampain kiinni, että jouluni jatkuu loppiaiseen saakka. 




Koska olemme asuneet aina meren läheisyydessä ja pääkaupunkiseudulla jouluumme on kuulunut myös kalaa joulupöydässä ja toki myös mätejä sekä nyt myöhemmin lisäksi erilaisia äyriäisiä. Isovanhempieni joulupöydässä oli kinkun lisäksi aina myös "raavaan lihaa" koska isoisä piti täysikäisen naudan lihasta ja hänestä se kuului jouluun. Isovanhemmilla syötiin myös riisipuuroa ja sekahedelmä- tai rusinasoppaa jälkiruuaksi kermavaahdon kanssa ennen kahvipöytään siirtymistä. Muista lapsuudesta, että olin isovanhempien joulupäivän lounaan jälkeen aina ihan pyörryksissä. Tarjolla oli aina myös Fazerin ihania tryffeleitä ja sekalaisia, ranskanpastilleja, rusinoita ja pähkinöitä. 




Jouluuni kuuluu myös hyasintteja ja amarylliksia. Jos isoäitini eläisi vielä hän varmaan ihmettelisi meidän tapaamme nykyään irrottaa mullat hyasinteista ja laittaa niitä laseihin ja maljakkoihin suoraan sipuleissaan esille. Toisaalta näyttäväthän ne erilaisilta ja uudenlaisilta eikä sipuli tarvitse multaa ympärilleen. Hyasinttien tuoksu on ihana ja haluaisin, että minulla olisi niitä paljon. Onneksi ovat niin edullisia joulukukkia, että yhden lakattua kukkimasta voi helposti korvata sen toisella. Joulutähdistä en ihan hirveästi välitä ja tämän asian olen varmaan perinyt äidiltäni. Lisäksi joulutähdethän ovat melko myrkyllisiä joten koiratalouteen eivät edes siis suositeltavia. 



Lahjojen jakaminen on aina yhtä jännää vaikka ollaan aikuisia. Tosin emme osta enää aikuisille kuin jotain ruoka/herkuttelulahjoja. Meillä käy joulupukki joka toinen vuosi kun jouluaattona on mukana kummityttöni, veljeni tyttö 8v. Joulupukkeja en muuten tänä jouluaattona nähnyt yhtään ja sekös minua vähän harmitti. Yleensä olen aina aattona törmännyt ainakin yhteen punanuttuun. Lapsuuden jouluista muistan useammankin joulupukin, jotka tuntuivat silloin melko pelottavilta partoineen ja vaatteineen. Lopulta joulupukki lakkasi vierailemasta meillä ja tonttu vain toi lahjasäkin oven taakse. Lapsena myös laskimme veljeni kanssa kuinka monta joululahjaa olimme saaneet ja uni ei millään malttanut tulla silmään kun lahjoja piti tutkia ja ihastella myöhään yöhön. 


Hautausmaalla käyminen on myös tapa, jonka olen omaksunut lapsuudenkodistani. Isoäitini mukaan haudalla tulee ehdottomasti käydä jouluaattona mutta tänäkään vuonna emme ehtineet sinne aattoiltana vaan vasta joulupäivän iltana. Onneksi siellä oli käynyt muita sukulaisia ja kynttilät paloivat kauniista lumettomuudesta huolimatta. Kävimme aiemmin myös hautausmaa retken yhteydessä iltapäivän joulukirkossa mutta ajanpuutteen takia siitä on viime vuosina luovuttu. Parikymppisenä kävin useana jouluna myös jouluaamuna aikaisin kirkossa ihan silmät ristissä mutta kaunis tilaisuus ja sai laulaa sydämensä pohjasta jouluvirsiä. 



Oma kotini on jo muutamia vuosia pukeutunut jouluna valko-puna-vihreäksi. Jossain vaiheessa suosin hopeanväriä ja valkoista joulukodissani mutta punainen on vuosi vuodelta vallannut enemmän ja enemmän tilaa itselleen. Tosin maltillisesti! Olin ostavinani valkoisen amarylliksen mutta jostain kumman syystä se onkin hennon vaaleapunainen. Kaunis sekin ja joulukiireessä sattuu selkeästi kömmähdyksiä :) mutta onneksi ei tämän vakavampaa. Tosin kuten olen olen tainut täällä jo pari joulua sitten kirjoitella saattaa joulukiireissä polttaa kätensä silitysrautaan pöytäliinaa silittäessä ja samalla katsoessa Turun joulurauhan julistusta. Tai saada veitsen terän kämmensä läpi ja tikit kun kiireessä lanttulaatikon teon jälkeen tiskaa vähän huolimattomasti. Joulurauhan julistus on muuten ihan ehdoton joulun aloittamisen hetki ja sen jälkeen viimeistään pitää ottaa ihan rauhallisesti ja noudattaa 100% Christmas -ohjetta. 



Jouluuni kuuluu myös polkagris, punavalkoiset karamellisauvat. Toin niitä aikoinaan aina Kööpenhaminan Tivoli-reissuilta, jotka ajoittuivat aina joulukuun alkuun. Nyt Tuomaan markkinoilta löytyi hyviä polkagrisejä ja taisin ostaa yhden satsin jo Country Whiten Oitbackan liikkeestä. Fazer tryffeleitä kaipailen aina jouluna mutta Brunberg ja Wienernougat ovat myös hyviä.


Jouluaamuina on myös ihana lojua pitkään vuoteessa kun yömyöhään on tullut valvottua lähes jokaisena iltana. Myös pyjamassa ja yöpaidassa tulee vietettyä melko paljon aikaan ennenkuin taas pukee ylleen jotain jouluista ja lähtee syömään herkkuja. Myös teevee tarjoaa ihan kelvollista ohjelmaa jouluna ellei sitten joululukeminen vie voittoa. Onneksi tänä jouluna säät ovat olleet todella ihanan aurinkoisia ja melkein epätodellisia joulukuun ilmaksi joten pitkiä lenkkejä on tehty koiruuden kanssa. Ulkoilulenkkien aika raukka vapautuu hetkeksi tötteröstään mutta muuten olemme pitäneet sitä tiivisti karvakaverin päässä. Mielestäni silmä näyttää jo paremmalta eli lääkkeet ja terapeuttinen linssi taitavat auttaa. 





Huomenna palataan sitten muutamaksi päiväksi arkeen ja työn pariin ennen uuden vuoden juhlistamista. Tänä vuonna ei jouluaikaan valitettavasti pysty lomailemaan enempää.
Miten teidän joulunne on sujunut? Tuliko kivoja lahjoja? Näittekö joulupukkia?

Ai, niin meinasin ihan unohtaa Marjon matkassa -blogi täytti kolme vuotta 25.12.2015. Joulufriikkinä ihmisenä polkaisin blogin käyntiin joulupäivänä. Katselin ihan ensimmäisiä kirjoituksia ja jotain kehittymistä on vuosien varrella tapahtunut. Kiitos kaikille teille, jotka seuraatte blogiani ja jaksatte kommentoida. Ollaan kuulolla    

16 kommenttia:

  1. Minun joulustani puuttui rakas ja läheinen sisar joten se oli raskasta aikaa :( aattona omat läheiset syömässä ja lahjojakin tuli sekä käytiin äitin,isän ja Tepan haudalla. Joulupäivänä uusinta käynti ja kynttilät kaikille poisnukkuneille rakkaille.
    Leena

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämmin halaus Leena♥ Oli kiva nähdä pikaisesti hautausmaalla ja ihanaa, että olit vienyt jo kynttilät aattona haudoille. Jaksamista ja uskon, että Tepalla on nyt hyvä olla kun kurkistelee meitä tuolta pilvenreunalta. Jaksamista♥

      Poista
  2. Paljon onnea kolme vuotiaalle blogille <3
    Ihana joulupäivitys. Meillä minä vaan makasin ja muut passasivat minua :D
    Mukavaa vaihtelua, vaikka tämä tauti jo saisikin hellittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Outi♥ Toivottavasti sinunkin tautiisi tulisi jo loppu ja pääsisit aloittaa uuden, alkavan vuoden vähän terveemmissä merkeissä. Muut saavat passata sinua nyt♥

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos Sari♥ Joulukotia on aina surullista purkaa loppiaisen jälkeen kun itsekin pidän tästä niin paljon. Mukavia välipäiviä ennen vuodenvaihdetta.

      Poista
    2. Niin on. Mutta aloitamme kohta Kiinalaisen uuden vuoden koristelut.

      Poista
    3. Ai niin....unohdin, että teillä alkaa jo uusi juhlan aihe pukata päälle :D

      Poista
  4. Emme siivoile joulun alla sen kummemmin, normaali viikkosiivous saa riittää. Koristelukin oli tänä vuonna aika vähäistä ja viikonloppuna varmaan siivoan nekin pois.

    Syötyä on tullut taas liikaa, mutta maanantain paastopäivä vie tas rutiineihin vaikka vielä lomailenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakko myöntää, että tänä jouluna en ehkä vetänyt yhdelläkään aterialla ihan hirveitä övereitä. Olin itsekin yllättynyt maltillisuudestani.

      Meilläkin on vähemmän koristeita kun edellisin vuosina mutta joulu jatkuu kyllä loppiaiseen. Kun aloittaa viettämisen myöhään voi myös jatkaa sitä myöhempään kuin muut :)

      Poista
  5. Ai niin; onnea kolmevuotiaalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos♥ Sinulla on suuri vaikutus siihen, että tämä blogi on ylipäätänsä nähnyt päivänvalon... :)

      Poista
  6. Onnea blogisynttäreiden johdosta Marjo <3 Monta tuttua juttua, mm.hautausmaalla käynti, joka on nyt täällä Porvoossa asuessa jäänyt väliin, koska Hietsuun on hieman matkaa... Ettei tule jouluna enää lähdettuä. Mankeloidut lakanat tuntuvat silkkinä iholle, mummi vieläkin, siis tämä 94v silittää omat lakanansa. Mutta en kyllä silitä niitä, mutta puhtaan rapeat niiden täytyy aina olla ja nyt on ihanaa, kun on pakkasta ja saa vuodevaatteet tuuletettua kunnolla. <3

    Muistan muuten, että mummi siivosi varmaan viikon joulua varten, lattiatkin vahasi, ihan näin rajuun siivoukseen en jouluna lähde, vaikka jouluun kuuluu suurempi siivous joulusaunan pesemistä myöten. :)

    Mukavaa alkanutta viikkoa Marjo <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiia. Täytyy varmaan juhlia blogisynttäreitä uudenvuoden yhteydessä ;) wink wink....ja korkata kuohuvaa ;)

      Me käymme haudoilla Vihdissä mutta onneksi Espoosta sinne ei ole kovin pitkä matka. Hautamaa on niin kaunis iltahämärässä valaistuna.

      Tiedän muitakin kuin sinun mummisi, jotka silittävät lakanat. Sitäkään en teen...pitäiskö kokeilla joskus ;) Kyllä se joulusiivous on varmaan ollut ennen paljon massiivisempi kuin nykyään.

      Mukavia välipäiviä myös Porvooseen♥

      Poista
  7. Onnea kolmevuotiaalle blogille ja sen kirjoittajalle.
    Olipa kiva kirjoitus joulunvietosta. Mankeloidut lakanat kuuluivat myös lapsuuteni jouluihin :)
    Hautausmaalla käynti kuuluu jouluun, ei aina jouluaattoon meillä, mutta jonakin joulupäivänä.
    Me olemme viettäneet joulua pikkuväen kanssa kotona Raisiossa ja Tapanina ja sunnuntaina Espoossa.
    Mukavia loppuvuoden päiviä. Ja aurinkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuula :) Kolme vuotta ei yhtään tunnu kolmelle vuodelle. Ihan kuin olisin aloittanut vasta viime vuonna...

      Joulunvietto on itselleni jotenkin niin "pyhä" ja aina samanlainen, että muistan vuosia sitten kun lähdimme tapaninpäivän Lontooseen ja olin ihan kauhuisssani miten voin jättää kodin, joulukuusen ja koristeet ja olla poissa monta päivää... :D Hassu minä...

      Mukavaa vuodenvaihdetta Tuula - nautitaan!

      Poista