Pages

marraskuuta 30, 2015

Pipariksimeni arvonta

Huomenna on joulukuun 1.päivä ja sen kunniaksi laitan blogissani pystyyn arvonnan. 

Olimme Niinan Unelmia blogin ihanan Niinan kanssa muutama viikko sitten Country Whiten bloggaajatapahtumassa. Näimme ihan oikean punanuttuisen Joulupukin ja saimme kokeilla luovuuttamme ja sorminäppäryyttä Country Whiten kilpailussa "Pipariksimeni". Tehtävämme oli koristella tämän joulun ensimmäinen piparkakku leikkimielisessä kilpailussa. 



Siinä sitä sitten pursotettiin ja laitettiin koristeita yhdessä muiden bloggaajien kanssa. 

Teidän tehtävänne on nyt arvata mikä allaolevan kuvan kuudesta koristellusta piparkakusta on Marjon matkassa bloggaajan tuunaamaan? 

Kommentoi vastaajakenttää arvaamallasi numerolla esim. pipari1 ja omalla sähköpostiosoitteellasi.

Jos jaat postaukseni omalla Facebook-seinälläsi saat kaksi arpalippua kilpailuun 
ja jos liityt blogini lukijaksi Bloggeriin saat peräti kolme arpaa tässä kilpailussa. 
Suurimmat mahdollisuudet voittaa on liittymällä Marjon matkassa blogin lukijaksi. 


Kilpailuaika päättyy itsenäisyyspäivän 6.12. iltana kello 18.00 
ja voittajien nimet ilmoitetaan täällä blogissa. 
Otan myös yhteyttä voittajiin henkilökohtaisesti eli se sähköpostiosoite on siis äärimmäisen tärkeä. 

Onnea kaikille kilpailuun osallistujille! 

Palkinto kilpailussa on alaolevassa kuvassa ja se on jouluinen...

 
Country Whiten joulusta tulossa omaa postausta kohta....


marraskuuta 29, 2015

Ensimmäinen adventtisunnuntai

Ensimmäisen adventtisunnuntain kunniaksi tein tänään oman hyasinttiasetelmani. Hyasintit ostin lähiSiwastamme jo viikko sitten ja sammaleen keräsin tänään aamuisella koiralenkillä. Oli pakko selventää vastaantulleelle tutulle koiranulkoiluttajalle etteivät mustat pienet muovipussit sisällä Minnien jätöksiä vaan sammalta :) Sammalta kerätessä kannattaa muuten muistaa ettei sammaleen kerääminen kuulu jokamiehen oikeuksiin vaan vaatii aina maanomistajan luvan. Kun keräät sammalta sitä ei kannata rohmuta paljoa samasta paikasta eikä todellakaan pidä kerätä kuin tavallisimpia lajikkeita. Sammalta pitää myös muistaa suihkuttaa sisätiloissa usein ettei se kuivu ruskeaksi. Laitoin asetelmaani muutamia punasipuleita koristeeksi. 
 


Huonekuusen eli Araucarian ostin Plantegenista kanervien hamstrausreissultani viikko sitten ja nyt tottuttelen elelemään sen kanssa. En ole koskaan aiemmin omistanut tällaista viherkasvia ja toivottavasti tästä kuusesta tulee monivuotinen ilo sekä jouluksi että muinakin aikoina. Onko huonekuusen hoito helppoa? Mitä minun pitää erityisesti varoa? Hyvät vinkit ovat nyt tarpeen, että huonekuuseni voi hyvin ja kestää edes jouluaattoon saakka :D

Eilen leivottiin ensimmäiset piparit veljentytön, kummityttöni kanssa Mummin ja Papan kotona. Meillä oli tarkka työnjako mitä tehdään ja sain taas opastusta siinä miten piparkakkumuotit pitää asetella kaulitun taikinan päälle pikku leipurilta :) Ja totta kai leipurit sitten myös söivät vähän pipareita ja leipoessa myös taikinaa... Vein myös vanhemmilleni huonekuusen, joten heillekin ne hoito-ohjeet tulevat tarpeeseen. 




Myrskytuulesta huolimatta ripustelin tänään jouluvalot parvekkeelle ja nyt todellakin toivon, että valot olisivat paikoillaan vielä aamulla. Kynttilälyhtyjä en edes uskaltanut laittaa tuivertavaan marraskuun tuuleen kaatuilemaan. Ehkä joku toinen ilta sitten. 


Joulunodotusta ja ensimmäistä adventtia teille kaikille. 
Nyt saa ja pitää sytytellä kynttilöitä pimeään talvi-iltaan. 
Pari yötä enää niin on joulukuu....

Huikea musikaali - Billy Elliott

Perjantai iltana koin Linnanmäen Peacockissa sellaisen taidenautinnon, josta olen vieläkin ihan pyörryksissä ja innoissani! Syy miksi perjantaina ylipäätänsä päädyin katsomaan tätä musikaali ilotulitusta sai alkunsa jo melkein vuosi sitten. Viime talvena roikkui valtava mainoslakana Mannerheimintiellä, Tullipuomin lähellä, kerrostalon seinällä "Vuoden 2015 Musikaalitapaus Billy Elliott ensi-ilta 27.8." ja julisteessa hyppäävän pojan hahmo. Olimme juuri olleet kummityttöni kanssa katsomassa oopperaa Ovela Kettu ja seisoessamme liikennevaloissa hän kysyi täysin yllättäin "Mikä tuo Billy Elliott on ja mistä se kertoo?" 

Olen itse nähnyt alkuperäisen Billy Elliott elokuvan kotisohvalla, hirveässä flunssassa 2000-luvun alkupuolella heti sen ilmestyttyä dvd:nä. Vuonna 2005 ensi-iltaan tullutta musikaalia en ollut valitettavasti koskaan päässyt näkemään yhdelläkään näyttämöllä. Eräällä Lontoon reissulla Billy Elliott hävisi meidän reissaajien keskeisen äänestyksen ja päädyimme lopulta katsomaan Michael Jackson musikaalia Billyn sijaan. Kun aloitimme suunnittelemaan firman pikkujoulujen viettotapaan loppukesästä ehdotin Billy Elliot musikaalia, joka sitten valikoituikin pikkujoulu ohjelmaksi ruokailun jälkeen. IIIK....pääsisin vihdoinkin näkemään Billy Elliotin! Jo ajatus sai perhosia vatsaan!


Helsingin Kaupunginteatteri on tällä hetkellä mittavassa saaneerauksessa joten siksi musikaali oli siirretty Peacock-teatteriin Linnanmäelle. Kaupunginteatterin näytännöt on jaettu viiden eri näyttämön välille ja uudistetun teatterirakennuksen on tarkoitus avata ovensa 2017 alusssa. Muistelin vuosien takaa UIT:n näytöksiä, joissa äänentoisto ei ole pelannut kovin hyvin mutta perjantaina äänet soivat upeasti Peacockissa. Tosin tänne on varmaan siirretty Kaupunginteatterin äänentoistolaitteet... 

Ja mikä parasta meillä oli istumapaikat ihan eturivillä ja itse pääsin vielä rivin keskimmäiselle paikalle. Jostain kumman syystä ajauduin keskusteluun vieressäni istuvan mukavan naisen kanssa, joka osoittautui näytöksen alettua Helsingin Kaupunginteatterin kuiskaajaksi. Kuiskaajalla oli edessään koko musikaalin vuorosanat, keltaisilla post it -lapuilla merkityt kohtaukset ja pieni mikrofoni, jonka avulla vuorosanat unohtanut näyttelijä saisi itselleen oikeat sanat ja pääsisi jatkamaan esitystä vaivatta. Ihan huikeaa oli jutella kuiskaajan kanssa hänen työstään! WOW!
Perjantain näytöksessä kuiskaajan palveluita ei tosin tarvittu :)

Kuva: Mirka Kleemola 

Kuva: Mirka Kleemola 

Itse musikaali nauratti, itkettikin ja tempaisi musiikillaan ja tansseillaan mukaansa niin, että huomasin itse välillä hytkyväni musiikin tahdissa. Välillä suoraan edessäni, vain puolentoista metrin päässä lavalla seisoi itse Billy Elliot ja lauloi jumalaisen kauniisti. Ojentamalla kättäni olisin voinut melkein koskettaa näyttelijöitä. Näytelmän/musikaalin seuraaminen näin läheltä on melko erikoinen kokemus. Se muistuttaa vähän sitä kun katsoisit elokuvaa koska läheltä näet kasvojen ilmeet, silmien liikkeet ja jopa innostuksesta suusta lentävän syljen ihan tasan tarkkaan. Ensimmäisellä rivillä ollaan melkein mukana itse musikaalissa tai näytelmässä. Olen pari kertaa tätä ennen ollut näin lähdellä ja siinä ollaan kyllä todella iholla näyttelijöiden kanssa. Lähellä istuminen vähän haittaa kokonaisuuden hahmottamista mutta minua se ei haitannut. 

Kuva: Mirka Kleemola 

Billy Elliott on toteutettu hyvin minimalistisilla lavasteilla mutta puvustukseen on panostettu ja se on hyvin autenttista 80-luvun puolivälin muotia. Tanssilliset osuudet ovat huikeita ja koko lava otetaan haltuun monissa kohdissa upeasta. Väkeviä kohtauksia on paljon mutta toisaalta herkkyyttä ja muutaman näyttelijän/tanssijan yksilösuorituksiakin myös nähdään. Musikaali kertoo limittäin englantilaisen kaivostyöläisten lakkoilusta, lakkoja hajottavista poliisesta, yhteiskunnan kuohumisesta, Margaret Thatcherin valtakaudesta, baletin ja nyrkkeilyn maailmasta, nuoren pojan unelmista, äidittömyydestä, perhesuhteista, tanssista, itseilmaisusta ja erilaisuudesta. 

Billy Elliott musikaalissa on mukana ihan superlahjakkaita nuoria poikia. Perjantain näytöksessä Billy Elliottia esittävä Lassi Hirvonen oli todella taitava ja suloinen 13-vuotias nuori mies. Ja mitkä siniset silmät! Billyn ystävää Michaelia esittävä Kasperi Virta otti myös lavan haltuunsa ihan käsittämättömän upealla karismalla ja Kasperi näyttää nauttivan esiintymisestä kuin olisi tehnyt sitä pienen ikänsä. Nämä pojat tulevat pääsemään vielä pitkälle. Todella suloisia ja äärimmäisen lahjakkaita poikia sekä teatteri-ilmaisun että tanssin puolella. Pojat eivät yhtään jännittäneet ja Lassi loi vielä esityksen päätyttyä ihanan katseen vieressäni istuvaan kuiskaajaan :) Lassi on kuvissa tuo punapaitainen poika ja Kasperilla oli esityksen jälkeen vielä finaalissa nähnyt roolivaatteet. 



Billy Elliott musikaalia esitetään 17.12. saakka ja eilen otin asian puheeksi myös kummityttöni kanssa. Jos vain suinkin löydämme yhteistä aikaa ja saamme liput menemme ehdottomasti katsomaan Billy Elliotin vielä toistamiseen. Ja kevätpuolella 2016 Billy Elliottin näytökset taas jatkuvat! Suosittelen kokemaan tämän kulttuurinautinnon, josta tulee hyvälle tuuella ja koko musikaalilla on sellainen jännä voimaannuttava vaikutus.

Meidän pikkujouluissa muuten herkuteltiin Crown Plazan Macu ravintolassa. Macun annokset ovat reiluja, maistuvia ja mutkattomia. Itse otin alkuun paahdettuja scampeja, makeaa helmichiliä ja korianateria sisältävän annoksen. Pääruuaksi nautin kokonaisena grillattua kevätkananpoikaa inkiväärillä maustettuna sekä juurespaistosta béarnaisekastikkeella. Jälkiruuaksi mahtui vielä valkosuklaa-limemoussea ja paahdettua valkosuklaata. Meidän pöydässä tarjoilu sujui todella ripeästi ja ravintola oli tietoinen lähdöstämme teatteriin ruokailun jälkeen eli mitään viivästyksiä ei tullut. Pisteet Maculle täsmällisestä tarjoilusta ja hyvista mauista. Ravintolan sisustus oli viihtyisä mutta valokuvaamisen kannalta hieman haastava ja siksi kuvat melko surkeita... 


Miten te olette viettäneet pikkujouluja? Onko paljon pikkujoulu juhlia tulossa vielä joulukuussa vai onko juhlat jo työpaikoilla ja kaveripiirissä juhlittu?

Mukavaa sunnuntaita kaikille - pus pus! 

marraskuuta 25, 2015

Restoran F-hoone ja vähän muutakin matkan varrelta

Palataanpa vielä kerran reilun kuukauden takaiselle Tallinnan reissulle ja Kalamajaan. Telliskiven alueella on mielestäni yksi Tallinnan trendikkäimmistä ja persoonallisimmista ravintoloista. Ravintolan nimi on F-hoone eli F-rakennus/talo ihan suoraan virosta suomeksi käännettynä. Hyvä ravintola ei kummempaa nimeä edes kaipaa. Telliskivi 61a on osoite ja seinän valtava kartta opastaa nälkäisen matkaajan nurkan taakse. Rakennus Loomelinnak - jossa siis F-hoonekin sijaitsee - muistuttaa vähän meidän Kaapelitehdasta. Nyt joulukuussakin siellä on kaiken maailman happening juttuja, kirpputoreja, konsertteja jne. Tästä klikkaamalla tarkempaa ohjelmistoa tarjonnasta. 




F-hoonen sisustus kiehtoo minua. Koska ravintola sijaitsee vanhassa teollisuusrakennuksessa on huonetila valtavan korkea. Silti äänimaailma ravintolassa on levollinen eivätkä siellä pahemmin äänet kierrä tai kaiku vaivaa. Huonekalut ovat kaikki vähän eriparisia ja kierrätettyjä. Yksinään joku entistä koulutuolia muistuttava vanerinen istuin voisi näyttää rumalta mutta F-hoonessa monta erilaista, kulunutta esinettä, huonekalua, valaisinta yhdessä muodostaa todella harkitun kokonaisuuden. Tämä sisustus ja interiööri vaikuttaa huolimattomasti kasatulta mutta itse asiassa täällä on kyllä kaikki todella loppuu saakka mietittyä. Pidän!



Lattiaan maalattu kartta on mielenkiintoinen. Baaritiskin etuosan kaakeloinnin värit myös jumalaisen kauniita yhdessä. Krouvisti asennetut teollisuusvalaisimet ovat piste iii:n päällä. Herkkää vaaleansinistä seinästä rapisutta maalia ja kuluneita nahkasohvia. AAAH!!!! Kaikki sopii yhteen saumattomasti ja kokonaisuus on SE JUTTU! Teollisessa tyylissä elämä saa näkyä ja tuntua. Täällä voi kokea vähän samanlaisia neuvostofiiliksiä kuin Patarein vankilareissulla ja kurkistaa hyvin erilaiseen maailmaan, joka on rujon kaunista. 





F-hoone on hintojensa suhteen hyvin maltillinen ravintola. Tarjonta ei ole mitään fine dining tyylistä vaan enemmän rentoa bistroa tai lounaskuppila meininkiä. Annokset ovat kohtuuhintaisia ja valinnanvaraa löytyy. Tarjolla salaatteja, keittoja, burgereita, pastoja ja näytti siellä olevan myös lastenannoksia. Nopea, ystävällinen palvelu ja me onnistuimme vielä saamaan ikkunapöydän. Olimme syömässä iltapäivällä ja paikka oli melko täynnä ruokailijoita. Ravintolan peräosassa näytti olevan myös todella paljon pöytävarauksia. 




Päädyin Furgeriin - tummaan leipään kasattu burger, jossa lihaisa Aberdeen-Angus pihvi, keltaista punajuurta, savujuustoa, kiinankaali kimchia, chili-majoneesi kastiketta, punasipulia ja oman keittiön valmistamia rosamariini perunoita. Oikein maukasta ja tuhti annos. Seuralaiseni valitsi kermaisen tryffelipastan kanan ja sienien kanssa. Pasta 5.90€ ja Furger 8,90€. Todella edullista! Jälkiruoka listalla ainakin Creme Brule ja juustokakku mutta en jaksanut edes ajatella mitään makeaa. 

Olen piipahtamassa Tallinnan joulumarkkinoilla parin viikon sisällä mutta tuskin ehdimme silloin Kalamajaan. Ulkona pihalla on myös iso terassi ja F-hoone muuttuu illalla kunnon biletyspaikaksi.

Päätimme kävellä osan matkasta laivaterminaaliin ennen hyppäämistä raitiovaunuun. Jalat alkoivat tässä vaiheessa olla jo aika maitohapoilla koko päivän tarpomisen jälkeen. Kalamajan alue muuttuu koko ajan ja sinne tulee uusia paikkoja kuin sieniä sateella. 





Seuraavalla kerralla täytyy kyllä testata Foody Allen, Telliskivi 60a. Paikan nettisivujen mukaan sen pitäisi olla Tallinnan ensimmäinen katuruokaravintola, joka tarjoaa makuja ympäri maailmaa kohtuuhintaisesti. Onko joku teistä jo ruokaillut täällä? Mitä piditte? Ehkä tähän ruokahetkeen voisi yhdistää myös teatteriesityksen sillä sijaitseehan Foody Allen uudessa Vaba Lava-teatteritalossa


Koska meillä oli hyvää aikaa ennen laivaan pääsyä kävimme vielä kurkkimassa sataman kupeessa olevaan ränsistynyttä konserttiareena Linnahallia. Tämä neuvostoarkkitehtuuria edustava konserttitalo on suljettu ja todella huonossa kunnossa ainakin ulkopäin. Talo on valmistunut vuoden 1980 kesäolympialaisiin. Viimeiset konsertit Linnahallissa on järjestetty yli viisi vuotta sitten ja nyt koko rakennus on toimintakiellossa. Jäädään odottelemaan mitä talolle tullaan tekemään vai puretaanko se siitäkin huolimatta, että se on suojeltavien rakennusten listalla. Linnahallin ulkomuoto on erikoinen ja se muistuttaa vähän intiaanien temppeleitä Etelä-Amerikassa. Talon ovat suunnitelleet arkkitehdit Raine Karp ja Riina Altmäe.

Kuva on lainattu netistä. 
 


Kauniit maisemat tämän kolossin huipulta oli kauas merelle ja yli Tallinnankin. Kannattaa kivuta lukuisat rappuset ylös ainakin kauniilla säällä. Paikalla hieman epämääräistä porukkaa kaljakassiensa kanssa mutta myös ihan tavallisia turisteja. Ehkä ilta-aikaan jättäisin tämän paikan käymättä...





marraskuuta 24, 2015

Vihdoinkin Tiirikosken tehtaalla

Viikko sitten lauantaina pääsin elämäni ensimmäisen kerran Tiirikosken tehtaalla ja tällä kertaa ihan sisälle saakka :) Saattaa kuulostaa hassulta ehkä hieman oudoltakin mutta olen kahdesti onnistunut käymään tämän ihanan paikan pihamaalla kun se on ollut suljettuna. Molemmilla kerroilla olen kolkutellut lifestyle putiikin ovea aukioloaikojen ulkopuolella vain ohiajatessani sen enempää siis suunnittelematta shoppailureissua. Kun ottaa ihan asiakseen tehdä päiväretken Hämeenlinnaan niin samalla sitten vihdoin myös Tiirinkoskella käynti voi onnistua :) ja näin sitten kävikin! 



Upeat, laajennetut tilat on otettu käyttöön viime kesänä. Mahtavan rouhea yhdistelmä maalaisinteriööriä ja ripaus teollisuusfiilistä toimii! Vanhan rakennuksen (onkohan alunperin ollut ehkä navetta?) ihanat, puiset tukirakenteet antavat tilalle upean silauksen. Tiiliseinät, valoisuus ja runsas tilantuntu myös miellyttävät minua. Monet sisustusliikkeet ovat valitettavan usein melko ahtaita ja tupaten täynnä tavaraa. Koko ajan saa pelätä pudottavansa jotain ohikulkiessaan. Tiirinkoskella on tilaa liikkua vapaasti ja katsella rauhassa. Ihailin myös betonilattiaa!



Tiirinkosken tehtaalta löytyä tanskalaisia ihanuuksia vaikka kuinka paljon: TineK Home, House Doctor, Bloominville, BeckSöndergaard, Design Letters, Hagerdornhagen. Ja totta kai Odd Mollyn ihania vaatteita ja kumisaappaita, Hunkydoryn pehmeän valuvia tunikoita ja farkkuja, Beach Housen jerseylakanoita ja yöpaitoja, Olisin hyvin voinut kirjoittaa täällä Joulupukin toivelistaan useitakin lahjatoiveita .... Kaunis esillepano on myös tärkeää ja Tiirinkosken tehtaalla siihen oli panostettu. Eläintenkallot olivat kuin piste iii:n päälle! 



Tiirinkosken Tehtaalla on kodikas café, jossa voi nauttia Johan & Nyströmin ihanista kahveista ja rapeista belgialaisista vohveleista. Vohvelit paistetaan odottaessa ja niihin voi tilata joko makean tai suolaisen täytteet. Kylmäsavu lohi, mozzarella, rucola vohveli edessä - takana choritzoa kalan tilalla. MUMS! Viereisen pöydän perhe herkutteli vohveleilla jäätelön, hillon ja kerman kera. Ei ihme, että toinen talon kissoista hiippaili sisätiloissa rapsutuksia ja ehkä myös vähän vohveleita kerjäten. Kesäaikaan näihin veijareihin varmaan törmää myös Tiirikosken suurella terassilla, jossa voi nauttia herkkuja auringossa ulkosalla. Kissoilla on maatilalla äärimmäisen tärkeä merkitys hiirikannan kurissapitämisessä joten lemmikeillä on myös oma, tärkeä tehtävä tilalla. 


Tiirinkosken tehtaalla oli myös kiva nurkkaus, josta löytyi vaikka mitä kivaa herkkua. Näytti olevan ainakin Porvoon Fabriikin glögejä, Liisankadun Chjokon herkullisia suklaita, Päivärinteen ruislastuja, Mill&Mortarin leivontapuutereita ja paaaaljon muuta!



Tiirinkosken tehtaan nettikaupasta voi myös tilata tuotteita mutta kyllä vierailu täällä on melkoinen elämys. Ystävällistä palvelua ja kiireettömyyttä - plussaa ehdottomasti! Ainoa miinus oli jo taustalla soivat joululaulut - mutta minua lukuunottamatta monet varmaan jo haluavat joulumusiikkia liikkeisiin. Älkää ymmärtäkö väärin mutta joulumusiikki liian aikaisin ei vain ole minun juttuni! 




Lampaat lainattu Tiirikosken Facebook-sivulta.

Tiirinkosken lampaita emme valitettavasti nähneet mutta tilan omia, pehmeitä ja paksuja lampaantaljoja tuli hypistelyä useammankin kerran putiikissa kierrellessä. Olen haaveillut jo jonkin aikaan ostavani oikein muhkean lampaantaljan omaan valkoiseen Vitran Tom Vac tuoliin. Meillä on kotona Ikean Luddelampaan talja ja olen sovitellut sitä kokeeksi tuoliin. Ludde on kyllä russelin köllöttelytalja (LUE: myös hieman nuhjuinen ja koirankarvoissa) mutta sekin näytti hyvältä tuolini päällä. Laitoin Tiirinkosken taljan mietintämyssyyni hautumaan.... Tiirinkosken lampaat ovat muuten ahvenanamaalaisia saaristolaislampaita ja melko pienikokoisia. Niiden villa on kirjavaa, karheaa ja hyvin kulutusta kestävää. 


  
Paperitähdenkin voisi ottaa jo esille tulevana viikonloppuna, tuumin nähdessäni niitä Tiirinkosken tehtaalla katosta roikkumassa. Marokkolaiset nahkatossut ovat ihania jaloissa ja minulla on joskus lapsena ollut tällaiset. Tossujen nahka tuntui käteen todella suloisen pehmeältä. 



Meillä on nyt tulevana perjantaina työpaikan pikkujoulut ja oma pikkujoulu asuni on vielä ihan hakusessa. Tämä paljetti-ihanuus oli vähän liian sininen ja keväinen mielestäni pikkujouluihin mutta muuten aivan superihana! Eiköhän sitä jotain sävelletä omasta vaatekaapista perjantaiksi päälle :)




Pihalla törmäsimme vielä tällaiseen hauskalla kaksivärisillä kasvoilla varustettuun hellyydenkipeään kissaan. Kissalla oli valkoiset sukat jaloissaan ja todellinen erikoinen väritys! Ja mikä kehräys! 

Tiirinkosken tehdas on piipahtamisen arvoinen paikka ja siellä on runsaasti lahjavinkkejä joululahjoja ajatellen. Fiksut ja joulukiirettä sekä hässäkkä välttävät ostavat nyt jo viimeisiä lahjojaan. Samalla sitten maukkaita vohveleita mutustellen :)

Tiirinkosken tehdas on muuten jouluun saakka auki päivittäin kello 11-18 vink vink!