Pages

tammikuuta 28, 2016

Kattaus, kaatis vai koriste?

Tämä postauksen aihe juontaa juurensa parin vuoden taakse. Marjon matkassa vieraili Kaapelitehtaan Retro & Vintage Design Expo tapahtumassa maaliskuussa 2014. Huomioni kiinnittyi ensimmäiseksi näihin värikkäisiin muovisiin lautasiin. Lautasen ihailu johti mielenkiintoiseen keskusteluun niitä myyvän keräilijän Mikko Aallon kanssa ja kuulin jo lyhyesti, että nämä ovat suomalaisia Fiskamin tuotteita. Sain Mikolta myös avec kutsun osallistua Orange - and more Fiskars 365 -näyttelyn avajaisiin Arabian museon galleriassa. 



Kolmantena huhtikuuta 2014 päästiin sitten kilistelemään Fiskarsin 365. juhlavuoden kunniaksi ja tutustumaan myös itse Fiskamin näyttelyyn. Fiskamin astiasarja edelsi Fiskarsin ympäri maailmaa tunnettuja, lähes ikoniseen asemaan nousseita oranssipäisiä saksia. Voimme kiittää tai syyttää Fiskamin tuotteita siitä, että vuonna 1967 Fiskars varusti saksensa uusilla, ergonomisilla oransseilla kahvoilla. Keräilijä Mikko Aallolta oli juuri ilmestynyt yhdessä valokuvaaja Philippe Gueissazin kanssa myös kirja Fiskamin The Birth of Colours - Värien synty - Fägernas födelse
Sain omistuskirjoituksella varustetun oman kirjan Mikolta ja kotona selasin sekä luin sitä ihan innoissani vakaana aikomuksena tehdä tästä näyttelystä sekä kirjasta myös postausta.


Vaan kuinkas sitten kävikään....muutaman päivän kuluttua näistä avajaisista Marjon matkassa bloggaaja nousi Allegro-junaan ja matkasi Pietariin. Venäläinen arkkitehtuuri, mahtavat kirkot, Eremitaasin aarteet, kanavaristeily, pelmenit, kultaiset ikonit ja kaikki muu matkaan liittyvä painoivat Fiskamin asiat/astiat ihan taka-alalle, jonne ne sitten valitettavasti unohtuivat ja jäivät. Harmitti kun sekä kirja että näyttely olivat mielenkiintoisia...


Huomasin viikko sitten Hesarin Nyt-liitteen Menot-osiossa, että Astialiisassa on näyttely Fiskamin muovin värikkäistä vaiheista nimellä Kattaus, kaatis vai koriste? Näyttely on avoinna 12.1.-31.3.2016 osoitteessa Runeberginkatu 59. Tämän näyttelyn tuotteet ovat keräilijä Mikko Aallon kokoelmista ja mikä parasta sieltä voi myös ostaa itselleen jotain Fiskamin tuotteita.
Ei ollut vaikea arvata mihin suunnistin viime lauantaina :) 


Fiskamin tuotteissa käytetty muovi on melamiini johdannainen ja varsin korkealaatuista muovia. Tuotesarjan suunnittelijana toimi teollinen muotoilija Olof Bäckström ja hän sai avukseen  suunnittelutiimiinsä Gittan Landströmin (nyk. Kokko) sekä Mattias Ingmannin. Kaikki suunnittelijat olivat mukana Fiskarsin 365 juhlassa ja minulla on ollut kunnia tavata myös Mattias Ingman työni puolesta muutamia kertoja. Mielenkiintoinen persoona!


Fiskarsilla oli muovitehdas Tammisaaressa 1960-luvulla ja Fiskamin esineet valmistettiin siellä. Mikko Aallon kirjassa on hauska kertomus siitä miten Olof lähetti Gittanin ostamaan kananmunan kaupasta munankupin protomallin tekemistä varten. Kaupasta saatu kananmuna vain sattui olemaan normaalia suurempi joten siksi Fiskamin munakuppi oli monen käyttäjän mielestä liian suuri :)


Fiskamin tuotteiden osalta Gittan suunnitteli tuotteiden muotokieltä ja valmisteli prototyyppejä, Mattias puolestaan erikoistui kuvien muotoilemiseen lautasiin ja kuppeihin. Olof toimi ryhmän vetäjänä ja pääsuunnittelijana. Myöhemmin Fiskamin astioihin tuli Ornamin tekniikan avulla tehtyjä kuviokalvoja, joista osa oli saksalaista alkuperää osa Mattiaksen suunnittelemia. Allaolevassa kuvassa on näitä Fiskars-Ornamin logolla varustettuja Fiskamin lautasia.


Kuusikymmentä luku oli muovin valtakausi ja Fiskamin astiat levisivät Suomessa sekä rannikkoseuduilla että pohjoisessa. Kevyitä ja helppoja muoviastioita suosittiin veneissä sekä retkeilyssä ja kesämökeillä. Fiskamin astiat saivat jalansijan myös kodeissa ja julkisissa tiloissa. Valkoinen Fiskamin suunniteltiin Finlandia-taloa varten. Muovi materiaalina mahdollisti ennennäkemättömiä muoto- ja värikokeiluja sekä symboloi optimismia ja kehitysuskoa. Samoihin aikoihin Suomessa myös tehtiin Futuro-taloja, joista bloggasinkin jo Emman yhteydessä. Muistaakseni myös Finnairille tehtiin omat Fiskamin astiat....jollen ihan väärin muista.



Fiskarsin Tammisaaren tehdas joutui tulipaloon 1966 ja sen jälkeen tuotanto siirrettiin Fiskarsiin. Fiskamin astioita on Mikko Aallon kirjan mukaan tehty tiettävästi kymmentä eri väriä. Yleisimmät värit Fiskamin astioissa olivat: oranssi, punainen, limenvihreä ja valkoinen. Erikoisväreihin kuuluivat: keltainen, ruskea, grafiitinharmaa, tummanvihreä, sinertävän vihreä ja violetti.
Osa Fiskamin astioista on varustettu kauniilla Mattias Ingmannin kukkakuviolla.


Fiskamin astioita valmistettiin myös yritysten logoilla varustettuna ja yksi suosituimmista esineistä toimistoissa oli Fiskamin tuhkakuppi. 60-luvulla toimistoissa vielä poltettiin kun tehtiin töitä - miettikää! Mikko Aallon kirjassa on muuten upeita kuvia markkinointimateriaalista 60-70 lukujen taitteesta. Fiskamin astiat ovat sävysävyyn väreissa Fiskarsin mikroaaltouunien kanssa ja niitä mainostavalla naisella on trumpettilahkeinen jumpsuite ja tupeeratut hiukset. Niin retroa niin retroa!


Oranssi valloitti suomalaisten sydämet ja sitä näki kaikkialla: lampuissa, leivänpaahtimissa, pölynimureissa, kihartimissa, kankaissa jne. Koko 60-luku oli väri-iloittelua ja nyt katsoessaan tämän ajan sisustuksia kodeissa tai toimistoissa ei voi ainakaan väittää siellä olleen harmaata! 

Tarina kertoo, että oranssi väri Fiskarsin saksien kahvoihin päätyi siihen ihan sattumalta. Koneeseen olisi jäänyt vahingossa oranssia mehulingon tekemisen jälkeen. Toisen tarinan mukaan koneeseen, joilla kahvat tehtiin olisi jäänyt tätä oranssia Fiskamin astioiden jälkeen. Oli niin tai näin niin väriraadissa äänestettiin saksien väristä ja äänillä 9-7 oranssi voitti. Ja hyvä, että voitti!

Fiskamin astioiden valmistus loppui 1970-luvun öljykriisiin ja talouslamaan. Fiskamin astioita löytää vielä toisinaan kirpputoreilta ainakin Etelä-Suomessa mutta hyväkuntoisista esineistä saa vähän maksaakin. Mikko Aalto on kerännyt 1.000 Fiskamin yksikön kokoelman, josta nyt osa on näytteillä Astialiisassa. Jos kuusikymmentä luvun muotoilu ja muovi kiinnostaa kannattaa poiketa näyttelyssä. Sinne on ilmainen sisäänpääsy liikkeen aukioloaikoina.

Marjon matkaan lähti tuo Fiskamin-Ornamin lautanen ihanalla turkoosi-vihreä-lila värityksellä!
Jos minulta kysytään niin Fiskamin on kattausta ja koristetta ei kaatista :)

16 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos Outi! Rakastan värejä ja siksi kiinnitin näihin siellä Kaapelilla huomiota. Fiskamin astioita ei koskaan ollut minun lapsuudenkodissani - ainakaan muistaakseni...

      Poista
  2. Minulla on noita alkuperäisiä festivo kynttilänjalkoja. Yhden toin tänne Kiinaankin. Äitini tavaroista,joka aina osti kaikkea iittalaa ja arabiaa..värikäs juttu, kiitos siitä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Festivo-kynttilänjalat ovat minusta kauniita ja itselläni on niitä myös isoäidin jäämistöstä muutamia. Festivo kynttilänjalka on muuten alun perin suunniteltu Ahlströmin johtokunnalle joululahjoiksi 1966. Lahjan saajat tykästyivät niin paljon lahjaansa, että kynttilänjalka otettiin tuotantoon seuraavana vuonna.

      Poista
  3. Fiskamin tuotteet ovat tuttuja omasta nuoruudestani ja itsellänikin on vielä säilössä vanha ruskea salaattikulho - siihen kuuluvat pienet annoskulhotkin ja saaltinottimet lienevät jossain laatikoissa;)
    Myös minä sain aikoinaan Mikko Aallolta kutsun tuohon näyttelyyn - Mikko on nimittäin minun nuoruudenaikaisen seurakuntani nuorten pappi ja kävin nuortenilloissa silloin ahkeraan - Mikko käväisi myös ylioppilasjuhlissani ja häpesin suunnattomasti jälkikäteen, kun isäni oli luullut häntä joksikin opettajakseni;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja tuo seurakuntahan oli Lahden Joutjärven seurakunta;)

      Poista
    2. Kiva kuulla, että sinulla on näitä itselläsi ja vielä tuota vähän harvinaisempaa ruskeaa sävyä. Täytyykin tutkia tuosta Mikko Aallon kirjasta on siellä kuvaa salaattiottimista.

      Olisimme voineet siis tavata jo 2014 keväällä jos olisit pääsyt tulemaan näyttelyn avajaisiin. Ja mikä yhteensattuma, että tunnet Mikko Aallon. Ja vielä rippikouluajoilta. Kyllä maailma on pieni. Mikko taitaa nykyään toimia myös työyhteisövalmentajana ja on innokas keräilijä. Kirjassa taisi olla mainintaa ettei ole pelkästään kerännyt Fiskamin astioita.. :)

      Poista
    3. Itse asiassa en tuntenut Mikkoa vielä rippikoulussa - sen kävin toisessa lahtelaisessa seurakunnassa ja uskonasiat alkoivat kiinnostamaan vasta lukioikäisenä;)
      Mikko todellakin toimii työyhteisövalmentajana nykyisin ja häneltä on ilmestynyt useampikin kirja - hieman eri aiheesta kuin keräilystä tosin;)

      Poista
    4. Hupsista....miten ihmeessä olen muuttanut ylioppilasjuhlat rippijuhliksi. Pahoittelut!
      Mikko on hyvä kirjoittaja ja ilmeisimmin myös keräily on hänellä verissä. Kirjassa kerrotaan Mikon keränneen muutakin kuin Fiskamin astioita.

      Poista
  4. Uuh, miten nostalginen postaus <3. Noista kaikista muovituotteista tulee aina niin, niin lapsuus mieleen.

    Olisi muuten mielenkiintoista tietää, miten paljon kaikkia noita tuotteita tuhottiin surutta ilman arvostusta. Muistan, että monet pitivät niitä "nehän nhyt ovat vain tällaista muovia" -astioina. Nyt ne olisivat todella kova sana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos Rouva Sana :)

      Luulen, että paljon näitä on kyllä tuhottu tai myyty kirppiksellä surutta pois pilkkahintaan. Mikko Aallon kirjan mukaan osa tuotteista kyllä "käytettiin loppuun". Jossain Astialiisan lautasissakin näkyi todellisia käytön jälkiä. Lisäksi kirjassa taisi olla myös maininta, että Fiskamin astioista ei ollut hyvä pudotella ettei niistä lohkeillut paloja pois. Hyväkuntoinen Fiskamin lautanen maksaa Astialiisassa 35€...

      Poista
  5. Kiitos mukavasta jutusta :) Jos sopii lisään tähän Astialiisan sivun www.astialiisa.fi

    Ystävällisiä terveisiä,
    Tiina Westerlund Astialiisasta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, totta kai voitte lisätä sen Astialiisan sivuille.
      Tulen käymään taas joku päivä katselemaan muita tuotteita kun olen tällainen astiafriikki :)

      Poista
  6. Olipa mielenkiintoinen kirjoitus! Niin kivannäköisiä nuo Fiskamin värikkäät lautaset. Yhdellä ystävälläni on ne - ja nyt minäkin sain niistä hyvän tietoannoksen. Täytyypä vinkata Irmeli-ystävälleni, ettei missään nimessä myy noita lautasia pois.
    Tuosta muovimaailmasta muistan Ristomatti Ratian Palaset-sarjan.
    On se ollut ihanan värikästä ja toiveikasta aikaa, niin kuin sinunkin kuvaamistasi astioista näkyy.
    Mukavaa sunnuntaita!



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis nuo vihreät lautaset on ystävälläni. Ne on niin kivat!

      Poista
    2. Vinkkaa ihmeessä sillä näillä on ihan kiva hinta nykyään :) Vihreä on pirteä väri. 60-luku on tainnut olla todella värikästä ja iloistakin aikaa. Monella tapaa varmaan rajoja rikkovaa jos miettii vaikka unisex-muotia. Kukkakuosit ja peace-henkisyys....
      Mukavaa sunnuntai ilta myös sinulle :)

      Poista