syyskuuta 15, 2016

Lumoava Vanha Rauma

Miltähän tuntuisi asua talossa, jonka nimi on Öysti, Loppmeri, Rääpi, Kuappla, Mandha, Iso-Sukk, Liffander, Ruandla tai Klööwi? Jos vielä lisäisi taloonsa kadunnimen Naulavahe, Tullivahe tai Kallivahe voisi melkein luulla, että ollaan jossa Suomen rajojen ulkopuolella :) Ihan kotimaassa kuitenkin pysytään ja tarkemmin sanottuna ollaan Raumalla ja siellä kaupunginosassa nimeltään Vanha Rauma. Ehkä noissa nimissä ja kaduissa on sitä Rauma giältä, johon oman lisänsä ovat tuoneet merimiesten käyttämät ruotsi, englanti, viro, ranska ja venäjä. 

Vanha Rauma on yksi Unescon maailmaperintöluetteloon päässeistä suomalaisista kohteista enkä yhtään ihmettele miksi se on siellä. Vanha Rauma on ihastuttava noin 800 asukkaan historiallinen kaupunginosa, jossa asutaan, eletään ja tehdään työtä päivittäin. Tätä upeaa kokonaisuutta eivät ole uudisrakennukset pilanneet vaan kaupungiosassa on edelleen nähtävissä keskiaikaisia kapeita katuja ja erikokoisia ja -muotoisia tontteja. Tavallaan ollaan jossain kaukana menneisyydessä mutta ihan tätä päivää eletään ja kaduilla kannattaa myös varoa tonteille ajavia autoja valokuvailunsa huumassa. Vanhaan Raumaan tutustuu parhaiten juuri kävellen ja oma auto kannattaa jättää parkkipaikalle, johon löytyy hyvät opasteet pääkaupunkiseudulta tultaessa. Vanha Rauma ei ole korkkarien kanssa käveltävä kohde vaan kunnon kengät sopivat näille mukulakiville ja laatoille parhaiten. Joten lähdetään kiertelemään Vanhaa Raumaa todeten "Ol niingon gotonas",


Vanhan Rauman arkkitehtuurille on tyypillistä erittäin koristeelliset talot, jotka ovat melkoisia puusepän taidonnäytteitä. Tontit ovat lauta-aidoilla ympäröityjä ja portit ovat koristeltuja myös. Ihan yhtä hulppeita kuin Uudenkaupungissa portit eivät ehkä ole mutta komeita ja kauniita joka tapauksessa. Taloissa näkyy piirteitä niin 1700- ja 1800-luvuilta mutta suurinosa taloista on 1800-luvun lopussa korjattuja ja ne ovat silloin saaneet uusrenessanssikoristeita ulkoasuunsa. 


Kulkiessamme Rauman Taidemuseon ohi ihastelimme hyvin autenttisen ihmisen näköistä patsasta Rauma Flikk. Tämä vuonna 2014 paljastettu työ on keraamikko ja kuvataiteilija Kerttu Horilan tekemä. Patsashanke rahoitettiin kansalaiskeräyksellä ja se on kunnianosoitus raumalaisille naisille. Rauma Flikk istuu tässä Hauenguanolla kesät ja talveksi se siirtyy lämpimämpiin sisätiloihin. Flikk on nähty Rauman Lukon kotihallissa Äijänsuolla ja kaupungintalollakin hän on istunut - liikkuvainen Flikk :D Ja pienenä selvennyksenä tuo Hauenquano on tuossa museon edessä oleva aukio. 


Rauman taidemuseo on Museokortti kohde ja se sijaitsee vanhassa Pinnalan talossa (1795). Tarkemmin taidemuseosta voi lukea tästä. Itse ihastuin tähän vuonna 1900 maalattuun freskooon Kvartetti. Fresko on alunperin tehty raumalaisen Hjalmar Nortamon huvilalle, josta se on 70-luvulla siirretty museoon. Hj.Nortamo oli ensimmäinen merkittävä suomalainen murrekirjailija. Luulin muuten tätä freskoa paljon nuoremmaksi ja se oli aiheelta minusta todella humoristinen. 



Kitukrännillä opastettiin käyttäytymään oikein jätehuollossa.... :)


Kahvipaikaksi valitsimme hyviä suosituksia netissä saaneen Wanhan Rauman KaffeBar nimisen paikan Kuninkaankatu 27. Todella nappivalinta päiväkahvitteluun. Viihtyisästi sisustettu paikka, hyvä tarjonta: pientä suolaista sekä makeaa, Kolmen kaverin jäätelöitä ja ystävällinen palvelu. 



Monien talojen välissä olevat komeat portit olivat kiinni joten vain muutamalle pihalle pääsimme kurkistamaan. Kauniita pihapiirejä, kukkaistutuksia, puutarhakeinuja, omenapuita, marjapensaita - varsinaisia kesäkeitaita tuolla porttien takana kyllä oli. 


Kummastelimme tätä Tullin Kaffe nimistä paikka ja mietimme mistä ihmeestä tällainen nimi oikein tulee? Kotona sitten reissun jälkeen kun hieman googlettelin löytyi tähänkin mysteriin taas ihan looginen selitys historian havinasta. Tuossa Hauenguanon aukiolla yhdistyy Vanhan Rauman kaksi pääkatua Kuninkaankatu ja Kauppakatu. Aukio sijaitsi lähellä tulliaitaa, joka ympäröi Raumaa 1600-luvun alusta aina vuoteen 1808. Kaupunkiin tultiin sisään ns. Porin tullin kautta tässä Hauenquanon kohdalla. Ruotsi-Suomen aikana maaseudulta kaupunkiin tulevista tuotteista perittiin maksuja eli tullia. Helsingin yksi vastaavista tulleista on sijainnut siinä kohtaa missä me vielä tänäkin päivänä puhumme Tullinpuomista Töölössä. 


Toinen Museokortti kohde, jossa piipahdettiin oli kotimuseo Marela, Kauppakatu 24. Täällä näkee sen ajan jolloin varakas kauppias-laivanvarustaja Gabriel Granlund on elänyt talossa. Talosta löytyy koristeellisia kauniita kaakeliuuneja, kattojen maalaukset ja paneloinnit ovat upeita ja talossa on ollut myös Rauman ensimmäisen sisävessa. Vettä tähän klosettiin ei tosin vielä tullut ja palvelijoiden tehtävä oli hoitaa sen tyhjennys. Hieno juttu, että kaupunki on ostanut kiinteistön itselleen ja kunnostanut siitä museon. Vanhan Rauman talot ovat yksityisten omistuksessa. Vierailumme aikana Marelassa oli nähtävänä myös taidokasta puolaista pitsiä sekä myös raumalaista nyplättyä pitsiä. 




Ehdimme juuri ja juuri vielä piipahtamaan pikaisesti Rauman raatihuoneella torin laidalla. Talo edustaa 1700-luvun arkkitehtuuria ja vastaavassa alkuperäisasussaan on säilynyt myös Porvoon raatihuone. Tässä talossa on aikoinaan sijainnut raastuvanoikeus, maistraatti ja alakerrassa kaksi putkaakin. Yläkerran näyttelytilassa oli tällä kertaa esillä mm. rikospöytäkirjoja, käsirautoja, vanhoja matka-arkkuja, kirjeitä, kirkkoesineitä ja valokuvia. Yläkerran näyttelyt ovat vaihtuvia. Alakerran pysyväisnäyttely esittelee raumalaisten mestari pitsinnyplääjien taidonnäytteitä. Ja mikä parasta tämäkin Museokortti kohde... 




Jos Vanhalla Raumalla haluaa syödä erinomaisen hyvää pizzaa niin ehdottomasti kannattaa pujahtaa sisälle Kauppakadun ja Isopoikkikadun kulmauksesta Osteria da Filippoon. Täällä pizzapohja on tehty taikinajuureen ja se on ihanan ohut. Entäs ne täytteet sitten - mikä maku ja italialainen fiilis koko paikassa. Ystävällinen ja nopea palvelu. Pidin myös paikan rennon kotoisasta sisustuksesta ja täällä on myös vaihtuvia taidenäyttelyitä. Toki myynnissä myös italialaisia jäätelöitä ja sorbetteja sekä muitakin herkkujälkiruokia. Kumpa asuisin lähempänä Vanhaa Raumaa niin varmasti hakisin täältä sen perjantai pizzan.... Ihana paikka!




Oi, miten ihanaa olisi aamulla herätä tuolta yläkerrasta noiden pitsiverhojen takaa ja katsella tähän kadulle....haaveilee haaveilee...



Ja se Rauman pitsi sitten! Miten tämä pitsi ja pitsinnypläys on oikein sitten juurtunut tänne Raumalle? "Pitsistä tuli Euroopan hovien ylellisyyskoriste 1500-luvulla. Mutta kuka toi eksoottisen pitsinnypläyksen syrjäiselle Raumalle? Merimiehet? Muuan hollantilainen aatelisnainen? Joka tapauksessa jo 1700-luvulla nypläyksestä kehittyi raumalaisten yleinen ammatti." kerrotaan Rauman kaupungin omilla sivuilla. Ehkä tähän ei löydy yksiselitteistä vastaus mutta pitsi ja Rauma kuuluvat olennaisesti yhteen. Olen aina haaveillut osallistuvani Pitsiviikolle, joka järjestetään aina heinäkuun lopussa ja silloin on myös Mustan Pitsin Yö tapahtuma. Toinen haaveeni olisi kokeilla pitsinnypläämistä edes yhden kerran. Olisiko minulla hermoja tehdä tällaista vai menisikö kuppi nurin heti alussa? Jää nähtäväksi milloin Marjon matka vie johonkin pitsinnypläyskursseille.... 




Rauma on kaunis kesäkaupunki ja vielä syyskuun alussakin siellä oli näin kesäistä. Tähän loppuun voisi todeta raumalaisittain "Luanikast reissu" :) 

14 kommenttia:

  1. Kylläpä olit tehnyt kivan postauksen rakkaasta kotikaupungistani. On kiva lukea näitä juttuja vieraspaikkakuntalaisten silmin. Jotenkin se oma kaupunki aukeaa itsellekin vähän eri tavalla. Ja totuus taitaa olla, että ne omat silmät vähän sokeutuu tähän omaan kaupunkiin. "Välillä täytyy lähteä riittävän kauas nähdäkseen lähelle", taitaa pädetä tässäkin asiassa. Kiitos sinulle näistä Raumaa mairittelevista sanoista...ja tervetuloa uudelleen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu! Lämmittää mieltä saada kiitosta ihan oikealta raumalaiselta. Tuo on kyllä ihan totta, että joskus asioita kannattaa ja täytyykin tarkastella vähän kauempaa. Sitä kyllä aika nopeasti sokeutuu sille mikä on lähellä. En ollut ensimmäistä kertaa Raumalla enkä varmasti viimeistäkään :) Kiitos - tulen uudelleen!

      Poista
  2. Mä niin rakastan rakastan ja rakastan vanhoja puutaloja. Ihaninta on päästä kurkkimaan niiden sisälle ja kuvitella, että itse asuisi siinä talossa. HUOH! Haaveilua.
    Ihanaa torstai-iltaa Marjo <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaamme Outi yhteisen intohimon - vanhat talot! Täällä ei tosin päässyt kurkistamaan tällä kertaa sisälle kuin museoihin. Löysin netistä, että viime kesänä Raumalla on ollut tapahtuma "Vanhan Rauman avoimet pihat ja pihakirppikset". Silloin on ainakin päässyt kurkkimaan pihoja. Ehkä Raumallakin on Vanhat talot tapahtumat, jossa kaupunkilaiset avaavat ovet koteihin kuten Loviisassa ja Uudessakaupungissa?
      Mukavaa torstai iltaa Outi <3

      Poista
  3. Pakko varmaan koittaa mennä takaisin Raumalla. Asuin siellä vuodet 96-98 ja edelleen se näyttää yhtä hurmaavalta. Valitettavasti en ole käynyt siellä tuon jälkeen, vaikka kaikki paikat näyttävät aina niin tutuilta ihmisten blogeissa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih, sinä olet päässyt asumaan Raumalla! Asuitko kenties ihan täällä Vanhassa Raumassa vai jossain muualla kaupungissa? Vanhat talot viehättävät minua ja joskus vielä asun tällaisessa....

      Poista
    2. Asuin Aittakarinkadulla poliisiasemaa vastapäätä eli ihan kivenheiton päässä Vanhasta Raumasta. Oli aivan ihana kaupunki asua ja vauhdikasta opiskelijaelämää tuolloin. ;)

      Poista
    3. Tarkistin Jonna just Rauman kartasta ja todella olet ollut lähellä. Aah...opiskelijaelämä tuli itselleni hauskoja muistoja ja kaiken maailman kissanristiäisibileitä mieleen...

      Poista
  4. Vanha Rauma on niin hieno ja sen puutalot ja niiden portit todella kauniita. Olen viettänyt siellä yhden kesäisen viikonlopun perheeni kanssa joskus vuosia ja mieleen on jäänyt myös Hotelli Vanha Rauman funkistalon valtavan perhehuoneen, joka oli suurempi kuin minen perheen asunto. Kerttu Horilan naiset ovat varsin sisukkaita, kun hänen Kolme Sulotartaankin viettävät koko kesäajan uiskennellen Rauman kanaalissa :)
    Hyvää viikonloppua Marjo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvasin sinun vanhoihin taloihin hurahtaneena käyneen täällä.
      Kurkkasin netistä tuota funkkishotellia ja upealta näyttää - Eileen Grayn lasipöydät huoneissa WAU ja tilaa näyttää olevan.
      Harmittaa ettemme käyneet katsomassa Sulottaria .... alkoi vähän ripsimään vettä kun lähdimme ja poikkesimme paluumatkalla vielä Uudessakaupungissa.
      Mukavaa viikonloppua Tuula !

      Poista
  5. Niin kaunista! En ole ikinä käynyt, mutta haaveissa on. Ihanaa viikonloppua Marjo <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensi kesä Tiia Ukkelin kanssa menette ja vietätte hotelliviikonlopun Raumalla :)
      Mukavaa viikonloppua!

      Poista
  6. Jos kiinnostaa kokeilla nypläämistä, niin otapa yhteyttä ennen ensi visiittiäsi. Toivotan sinut tervetulleeksi työhuoneelleni Vanhaan Raumaan, aivan nurkan taakse Nyplääjäpatsaasta. Yhteystiedot löytyypi osoitteesta www.thorstrom.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tästä mahdollisuusta :) Ilman muuta otan yhteyttä! Mukavaa alkanutta syksyä.

      Poista