Pages

syyskuuta 05, 2016

Uudet kohteet Loviisan LWT2016 tapahtumassa

Vaikka olen käynyt Loviisan Wanhat Talot tapahtumassa useana vuotena en ole vielä yhdelläkään vierailulla ehtinyt käydä kaikkia taloja läpi. Nyt toissa viikonlopun tapahtumassa olin sopinut kahvitreffit ystäväni Maria Schulginin kanssa heti alkajaisiksi. Tämä upea ex-toimittaja, koko LWT tapahtuman ideanikkari ja toiminnassa 12 vuotta mukana ollut loviisalainen vinkkasi minulle uusista kohteista, joihin kannattaisi tutustua. Kaikki kohteet eivät suinkaan ole ensimmäistä kertaa mukana LWT-tapahtumassa mutta joukossa on niitäkin ja Marjon matka ei nyt esiteltäviin ihaniin taloihin ole vielä koskaan poikennut. Kiitos tuhannesti Maria mukavasta kaffeseurasta ja vinkeistä  
 
Villa Engel, Itäinen Harjutie 4
 
Tämä taivaansini-valkoinen jugendtalo sijaitsi lähellä Myllyharjun aluetta. Olihan se melkoista kipuamista ylös harjulle porottavassa auringossa mutta kannatti sillä talolta näkyi yli koko kaupungin ihan merelle saakka! Vuonna 1912 rakennettu hirsitalo on nykyisen omistajapariskunnan toimesta remontoitu täydellisesti. Huonetilojen korkeus on palautettu alkuperäiseen paljastaen samalla upeat helmipaneelit katoissa. Myös taloon aikoinaan tehty lautalattia on kunnostettu. Ruokailutilan nurkkauksessa seisoi tyylikkään kaunis ja vanha jugend-kakluuniuuni talon hengen mukaisesti.



Talon pihalla oli hurmaava Café de l'Amour pop-up kahvila ja Taikapiha tapahtuman ajaksi. Täällä tarjoiltiin ainakin suklaakakkua, sitruuna-lakritsipalloja, Taivasleipiä, erilaisia piirakoita, kinkkusarvia, kahvia, teetä, kurkkuvettä ja monenlaisia itsekeitettyjä mehuja. Kaikki leivonnaiset olivat myös talon omia....mums! Pieniä sieviä pöytäryhmiä rauhallisessa puutarhassa kahvitteluun, keramiikkaa, koruja, kynttilöitä. musiikkia ja itsetehtyjä vartalokuorintoja!


Pääsin kurkistamaan talon isännän kanssa myös yläkertaan vaikka sinne muuten tapahtuman aikana ei yleisö päässytkään. Voi miten kauniisti täällä oli kaikki sisustettu! Huomasin, että tämän talon emännällä on silmää myös ihanille kengille ja käsilaukuille. Yläkerran aulatilassa oli lasivitriini täynnä toinen toistaan kauniimpia käsilaukkuja! Tuossa tassuammeessa voisi lojua tuntikausia kynttilöiden lepattaessa ja lepuuttaa sieluaan sekä kehoaan ihanassa vaahtokylvyssä.... Kylpyhuoneen ikkunasta näkyi kaunis harjumainen maisema havupuineen eikä varmaan olisi pelkoa, että joku kurkkisi sisälle ikkunoista. 



Alakerran ruokailutilan nurkkauksessa oli kaappi täynnä upeita laseja ja posliinia joten tällainen astiahullu kuten minä olisi mielellään viettänyt pidemmänkin ajan tutkien mitä kaikkea kaunista hyllyillä oli. Kuulin, että talon emäntä oli asunut elämänsä aikana jossain vaiheessa ulkomailla ja tämä näkyi sisustuksessa sekä värivalinnoissa. Pääsimme kurkistamaan myös kylpyhuone- ja saunatiloihin, joissa oli seinillä upeaa välimerellistä turkoosin sävyä. Ei tyypillistä meidän suomalaisessa sisustuksessa mutta itse pidin kovasti ja voisin laittaa omaankin kylpyhuoneeseeni. Minun kylpyhuoneeni lattia on nyt azurensinistä mosaiikkilaattaa yhdistettynä valkoisiin laattaseiniin.


Talon isäntä päästi meidät myös kurkistamaan omaan "Man Cave" pyhättöönsä kellarikerroksessa. Tässä perheessä harrastetaan musiikkia kuten nuo kitarat tuolla yhdessä kuvassa paljastavat ja lisää soittovehkeitä löytyi täältä kivijalkahuoneesta. Juuri niin miehekäs tila kuin tällaisen "miesluolan" pitääkin olla ja aivan ehdottomasti niille miesten jutuille suunniteltu :)

Ehdottomasti tässä talossa täytyy vierailla uudellaan. Sain mukaani talon emännän valmistaman Ruusu vartalokuorinta purnukan. Hurmaava tuote! Tuoksuu ihanalle ja tekee ihon todella silkinpehmeäksi. Jättää ihoon lempeän ruusuisen tuoksun pitkäksi aikaa. Kiitos esittelystä!
Näemme varmaan taas ensi kesänä uudelleen :)

Riesamaa, Puutarhakatu 4 A, uusi kohde 
 
Tämä kaksikerroksinen hirsitalo avasi ovensa tapahtumayleisölle ensimmäistä kertaa tänä kesänä. Talon paikalla on aikoinaan ollut peltoja, joissa viljeltiin tupakkaa paikalliselle sikaritehtaalle. LWT lehtinen tiesi myös kertoa, että ensimmäinen kauppakirja talosta löytyy vuodelta 1880, jolloin "sjömansänkan/merimiehenleski" oli ostanut talon 150 markalla. Ehkä talo on em. perusteella rakennettu joskus 1800-luvun alkupuolella ja sen tiedetään olleen alun perin yksikerroksinen. Myöhemmin taloa on korotettu ja siihen on lisätty myös nykyinen keittiö ja kylpyhuone. Kuvassa näkyvä punainen talo on piharakennus ja itse talo oli keltainen. 


Riesamaan sisustus oli erittäin runsas ja hauskalla tavalla myös mystisen salaperäinen. Ihanat vanhat rottinkilastenvaunut täynnä tekoruusuja ja viekoitteleva, mustalla verkkosukalla ja korkokengällä verhoilu mallinuken jalka ei ole ehkä tyypillisintä sisustusta mutta sopi tänne erittäin hyvin. Pitsiverhoja, vanhoja nukkeja, posliinipatsaita, paljon vanhoja mustavalkoisia valokuvia erilaisissa kehyksissä, kristallikruunu, kynttilöitä, seinäkello... yksityiskohtia oli paljon!



Talon emäntä on taidemaalari joten seinillä oli myös runsaasti taidetta. Olohuoneen kattoon kannatti tässä talossa myös katsahtaa koska sinne emäntä oli maalannut enkelitaivaan. Huikean sininen taivas, valkoisia pumpulipilviä ja pikku enkeleitä, joista osa riippui katosta myös alaspäin. Aika mieletön idea!
 

Riesamaan ulkoseinälle olivat muuttaneet itse Sauli, Jenni ja Lennu. Loviisalaistaiteilijat, artesaanit ja kädentaitajat ovat luoneet pikkuväelle omia pikkuovia. Pikkuväen Polku avattiin Loviisassa heinäkuun alkupuolella ja näitä pieniä ovia on ollut mahdollista etsiä kartan kanssa tai sitten lataamalla sovellus omaan älypuhelimeensa. Me onnistuimme näkemään täysin sattumalta tällä reissullamme kaksi pikkuovea. Hauska idea ja sopii tulevaan Suomi 100 teemaan!


Storskrapis, Eteläinen Rauhalantie 2

Seuraavaan kohteeseen perille pääseminen vaatikin sitten jo auton ottamista parkista ja huristelua vähän pidemmälle. Kohde Storskrapis on todella vanha ja iso puurakennus. Tämän talovanhuksen iästä ei ole ihan tarkkaa tietoa mutta se mainitaan Pernajan historiassa jo vuonna 1696. Talon ulkoasua on myös vuosien ja vuosisatojen mittaan jatkettu. Storskrapis seisoi vuosia tyhjillään ja asumattomana ollessaan se alkoi jo rapistumaan. Nyt uusi omistaja pariskunta on aloittanut todella mittavan remonttiprojektin. Talon remonttia on nyt tehty pari vuotta ja projektin etenemistä voi seurata osoitteessa www.mitatulitehtya.com.


 
Tästä talovanhuksesta on tähän mennessä purettu ja rakennettu uudelleen noin 50m². Lisäksi tiloihin on tehty uusi keittiö ja kylpyhuonetila. Kun juttelin talon isännän kanssa hän kertoi, että keittiön paikalla on joskus olla leikkaussali koska rakennuksen suojissa on toiminut aikoinaan myös sairaala. Talolla tuntuu olleen todella mielenkiintoinen historia ja varmaan näiden seinien sisäpuolella on tapahtunut vaikka mitä mielenkiintoista. Nostan hattua tälle parikunnalle, että heillä on ollut tarmoa ja sisua lähteä tähän projektiin mukaan. Blogissa lentävät välillä ärräpäät kun kaikki ei todellakaan mene kuin Strömsössä. Huhtikuun Gloriassa oli muuten myös juttua tästä talovanhuksesta ja unelmaansa toteuttavasta perheestä.



 
Ihailin leveitä lattialankkuja ja kauniisti kalkkimaalattuja seiniä. Blogissa enemmän siitä "tuskasta ja hiestä" itse tekemisvaiheessa. Talosta on löytynyt vahingoittunutta hirsirunkoa, joka on saatu onneksi jo korjattua. Talovanhuksen viisi kaakeliuunia odottavat vielä korjaamista ja moni muukin juttu mutta tämän projektin etenemistä on hurjan mielenkiintoista seurata. Odotan jo innolla ensi kesää, että näkisin blogin lukemisen lisäksi mitä täällä on saatu aikaan....




Smeds Hemman, Fantsnäsintie 95
 
Viimeinen minulle uusi kohde oli tämä Smeds Hemman, jonne meinasi tulla todella kiire koska talo sijaitsi melkoisen ajomatkan päässä, ihan merenrannalla Valkossa ja tapahtuma-aikakin alkoi jo loppumaan. Pakko myöntää, että nyt oli jopa otettava navigaattori avuksi opastamaan perille mahdollisimman nopeasti. Uskoni meinasi kyllä loppua siinä vaiheessa kun tie muuttui hiekkatieksi ja kapeni kapenemistaan. Onneksi lopulta monien käännösten jälkeen näimme LWT-opasliiveillä varustetun henkilön ja ihan loppumatkan kävelimme. Tätä kohdetta ei nimittäin missään tapauksessa olisi kannattanut missata joten onneksi ehdimme.
 
 
Meidät vastaanotti talon isäntä yhdessä suloisen beaglen kanssa (jonka nimen olen autuaasti unohtanut vaikka pääsin rapsuttelemaan tätä ihanaa poikakoiruutta useaan otteeseen....nimimuistini on onneton kasvomuisti sitäkin parempi). Lyhyt kertaus talon historiasta ja siellä asuneista aatelissuvuista ja sitten sukelsimme talon sisälle. Tässä rakennuksessa tuntui todella sitä historian lehtien havinaa ja sekä isännällä että emännällä riitti paljon mielenkiintoisia juttuja talosta ja esineistä. Olimme puoli tuntia yli virallisen aukioloajan kohteessa mistä suurkiitos omistajille!
 
 
 
Paljon kauniita arvohuonekaluja, kristallikruunuja ja taidetta seinillä. Kannatti katsella myös erikoisesti maalattuja kattoja ja niiden koristeita. Talon tytär oli aikoinaan tehnyt nuo pienoismallit sekä Sarvilahden kartanosta että tästä omasta Smeds Hemman kartanorakennuksesta.
 
 
Saimme myös kuulla, että meren rannalla sijaitseva Smeds Hemman toimii omistajien kesäasuntona nykyään. Talon saaminen asuttavan lämpimäksi talvella vaatisi aikaa joten tässä ihanassa rakennuksessa vietetään kiireettömiä kesäpäiviä lastenlasten ja koiran kanssa vain kesällä. Koska kohde on näinkin vanha ja harvinainen rakennus sen remonteista ja muusta korjaamisesta täytyy keskustella Museoviraston kanssa.
 
 
Nappasin valokuvan jollain pöydällä tai tuolilla avoinna olevasta lehdestä, jossa muotikuvauksen paikkana on käytetty juuri tätä rakennusta. Ramsay suvun skotlantilaisten perinteiden velvoittamana miesmallit ovat näemmä pukeutuneet myös suvun kiltteihin. Jotenkin hämärästi muistan tämän Glorian (?) jutun muutaman vuoden takaa. Tuo kilttikangas vilahtaa myöhemmin vielä yhdessä valokuvassani ihan livenäkin...
 
 
Jos en väärin muista talon emännän äiti oli aikoinaan ostanut nämä maalatut huonekalut Italiasta. Kauniita ja erikoisia kalusteista huoneessa, jonka seinät oli maalattu naisellisen vaaleanpunaisiksi. Talon huonekaluista vanhimmat ovat 1600-luvulta ja kaikilla on oma tarinansa.
 
 
Huone, johon kierroksemme päättyi oli huonetila, joka oli ehkä aiemmin toiminut leipomotilana/keittiönä. Täällä oli enemmän talonpoikaiskalusteita ja kauniin punaiseksi maalattuja seiniä. Vanha kaappikello on ollut Anjalan kapinan jälkeen teloitetun Johan Henrik Hästskon suvun peruja. Kaapin musta väri johtuu siitä, että sureva leski maalautti kaikki huonekalut mustiksi miehensä kuoleman jälkeen. Hyvin mielenkiintoinen oli myös pieni seinäkaappi, jonka ovessa olivat Aatami ja Eeva. Talon emäntä kertoi vastaavan kaapin löytyvän Kansallismuseon kokoelmista.
 
 

Oli aika päättää mielenkiintoinen kierros tässä upeassa merenranta talossa ja luoda lähtiessä vielä viimeiset silmäykset erikoisiin valolyhtyihin pääoven molemmin puolin. Niiden laseihin oli maalattu taloa hallinneiden sukujen vaakunat ja vuodet, jolloin suku oli talossa asunut. Näistä olisi ollut hauska kuulla lisää mutta ehkä sitten ensi kesän Loviisan Wanhat Talot tapahtumassa.
 

Kiitos kaikille kotinsa avanneille ja ensi kesänä nähdään uudelleen!
 
Marjon matkassa blogi on valittu Blog Awards 2016 ehdokkaaksi kategoriassa Yleisön suosikki/Musta Hevonen. Jos haluat äänestää minua niin klik tästä!



16 kommenttia:

  1. Näissä kohteissa olikin oikeaa wanhaa tunnelmaa.
    Kivaa viikkoa Marjo <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli ihanaa vanhaa ja sopivasti kyllä uuttakin mukana.
      Mukavaa alkanutta viikkoa Outi - ehkä ensi vuonna sinäkin vierailet Loviisassa ;)

      Poista
  2. Voi ei, toi Villa Engel on ihana ♥ Niin kaunista ♥ Tuonne mä olisin halunnut mennä, snif...ja pisteen iin päällä vielä tuo ihanaakin ihanampi pop up-kahvila ja Taikapiha ♥ ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Villa Engel oli kaunis ja tuo Taikapiha lumoava :) Ainoa miinus oli tämä elo-syyskuun vaihteen ampiaiset, jotka röykeästi kävivät istumassa Taikaleipien päällä ja pörisessä mehulaseissa. Ehkä ensi vuonna niitä ei ole tai sitten on kun luon kuningattaren lähdettyä näin käy aina.
      Ehkä ensi kesä sinäkin Krisse tai sitten Joulukodit...

      Poista
  3. On kyllä niin upeita kuvia, ihania taloja! Olin viime joulun tienoihin tuolla Loviisassa samassa tapahtumassa, oli vain niin kylmä että se vähän häiritsi viihtymistä. Kesällä voi ihailla puutarhaakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun poikkesit blogissani :) Loviisa on huippu kaunis paikka niin kesällä kuin Joulukotienkin aikaan. Olen itse kerran ollut talvella niin kylmissäni, että poikkesin ostamaan villapaidan, että pystyin kävelemään Joulukodit läpi. Nyt olen oppinut paremmin kerrospukeutumaan talvikoteja varten. Kesällä voi olla enemmän ulkona ja puutarhat ovat osa tapahtumaa. Mukavaa viikkoa sinulle :)

      Poista
  4. Kiva että löysin myös tämän kirjoituksen. Lisäsin sen bloglovisa.com-sivustolle.
    https://bloglovisa.com/2016/08/27/loviisan-wanhat-talot-lovisa-historiska-hus/
    t. Carita Liljendahl

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Carita :) Jos etsit blogini hakusanoilla Loviisan Wanhat Talot tai Joulukodit niin löydät kaikkie vuosien varrella tehnyt kirjoitukset.

      Poista
  5. Jenkka ja Sale! Aivan huippu. Tiäkkö, että seuraavan villikissapesueen kissat ovat nimeltään Jenni ja Sale? :))))Näin suunnittelin. Edellisestä "valtavastitavaraa" jutusta innostuin vähän lisäämään vanhaa tavaraa näytille. Mummovainaan turkoosi lipasto löysi tiensä vessaan ja Kurikkalaisen taiteilija linnut olohuoneeseen. Voi voi voi mikä rojun määrä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanat kisulien nimet :) ja hei kiva jos olen innostanut sinua lisäämään tavaroita! Vanhat tavarat viehättävät minua siksi kun niihin liittyy aina paljon tarinoita. Uskon, että totut vähitellen siihen, että jotain vanhaa voi olla uuden joukossa esillä. Mummon turkoosista lipastosta kuvaa odotellen.... ;)

      Poista
    2. Kyllä niitä on. Äidiltä ja mummolta perittyjä. siellä sun täällä

      Poista
  6. Voi hyvät hyssykät miten eri tavalla kauniita taloja, koteja, sisutuksia, esineitä ja persoonallista. Nautinnolla katselin. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin Tiia :) Kuvastaa hyvin meidän ihmisten erilaisia makumieltymyksiä ja tyylejä. Oma tyyli näkyy ja pitääkin näkyä omassa pyhimmässä paikassa.

      Poista
  7. Ensi vuonna ehdottomasti taas minäkin! Pitääköhän se merkitä jo kalenteriin ;)...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta kai Rouva Sana :) Muuten se jää sinulta väliin!

      Poista