Pages

maaliskuuta 26, 2017

Wäinö Aaltonen ja itsenäisyyden vuosisata -näyttely Turussa


Suomen 100-juhlavuosi kääntyy kohta jo huhtikuulle. Monia hienoja taidenäyttelyitä olen ehtinyt jo katsastaa vuoden ensimmäisten kuukausien aikana ja eilisen Turku vierailun yhteydessä minulla oli mahdollisuus vielä iltapäivällä poiketa Wäinö Aaltosen museoon. Aurajoen rannalla sijaitseva museo on itselleni entuudestaan hyvinkin tuttu paikka. Museo viettää 50-vuotisjuhlavuottaan ja siellä avautui 13.1. Wäinö Aaltonen ja itsenäisyyden vuosisata näyttely, joka on osa Suomi 100-ohjelmaa.

Wäinö Aaltonen, Henkinen työ

Wäinö Aaltosen museon ulkopuolella seisoo kolme tutunnäköistä patsasta. Nämä samat patsaat löytyvät nimittäin Eduskuntatalon istuntosalista ja ovat valtiopäivätalon tärkein taideteos. Olen itse kauan aikaa sitten onnistunut pienenä tyttönä luokkaretkellä näkemään patsaat Eduskunnassa. Ne vaikuttivat valtavan suurilta pienen ihmisen silmin kuten koko talokin.

Kuva lainattu Eduskunnan sivuilta, Suomi 100 Tasavallan arvojohtajat, Wäinö Aaltosen veistossarja

Turun kaupunki ilmoitti Wäinö Aaltosen 70-vuotispäivänä 1964 rakentavansa hänelle museon. Kun WAM (Wäinö Aaltosen museo) valmistui 1967 ei taiteilija enää itse sitä ehtinyt nähdä koska hän kuoli toukokuussa 1966. Museorakennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Matti ja Irma Aaltonen. Wäinö Aaltonen osallistui itse myös suunnittelutyöhön poikansa ja miniänsä kanssa aktiivisesti. Talossa on ajalle tyypillinen kaunis atriumpiha vesiaiheineen. Kansainvälisiä vaikutteita museorakennuksesta löytyy myös julkisivun travertiinilaatoista ja museorakennuksen huonejaosta.

"1920-luvulla vastikään itsenäistynyt Suomi etsi identiteettiään ja haki itsenäisyydelle oikeutusta suomalaisesta kulttuurista ja kansanluonteesta. Tähän tarkoitukseen sopi mainiosti nuori kuvanveistäjä, vaatimattomista oloista kuuluisuuteen noussut kyläräätälin poika Wäinö Aaltonen. Hänestä luotiin kuva myyttisenä, kuurona nerona, ja tätä mielikuvaa toistettiin myös lehdissä. Aaltosesta muovailtiin valtakunnan virallinen monumenttikuvanveistäjä." WAM

Minulla oli lauantain museovierailullani myös onnea matkassa mukana koska Eduskunnan alkuperäinen kultainen veistossarja Työ ja tulevaisuus oli toiseksi viimeistä päivää esillä WAM:ssa. Veistossarja valmistui vuonna 1932 ja se koostuu viidestä erillisestä veistoksesta: Raivaaja, Henkinen työ, Tulevaisuus, Usko ja Sadonkorjuu. Jokainen patsas kuvaa tasavallan tärkeitä arvoja.

Wäinö Aaltonen, Raivaaja
 
Wäinö Aaltosen voitettua taidekilpailun Eduskuntatalon patsaskokoelma asetettiin esille suureen istuntosaliin vuonna 1932. Patsaat oli suunniteltu valettavaksi pronssista, jotka olisi sitten kullattu. Mutta koska Suomen valtion taloudellinen tilanne ei sitä sallinut patsaat tehtiinkin kipsistä, joka sitten vain kullattiin. Alastomat ihmishahmot herättivät paljon paheksuntaa ja niitä vaadittiin jopa poistettavaksi Eduskuntatalosta. 

Wäinö Aaltonen, Tulevaisuus
 
Patsaiden valaminen prossiin sekä kultaaminen nousi aika ajoin esille ja kuvanveistäjä antoi siihen luvankin 1964. Hanke toteutui kuitenkin vasta 1969 kun kuvanveistäjä oli jo kuollut. Patsaita ei kuitenkaan kullattu ehkä 60-luvun esteetikan mukaisesti tai se oli taas kustannuskysymys. Kullatut patsaat Eduskunta varastoi Turkuun ja näitä alkuperäisiä patsaita pääsin siis eilen ihailemaan. Patsaita on nyt huolellisesti konservoitu ja uusi saneerattu Eduskuntatalo saa nämä patsaat alkuperäisen J.S.Sirénin art deco -suunnitelman mukaan. Eduskunnan prossiset patsaat jäävät myös Arkadianmäelle, jossa niitä voi ihailla mutta paikkaa ei ole vielä päätetty.

Wäinö Aaltonen, Usko ja Sadonkorjuu
 
Wäinö Aaltosen museoon Turussa asetetaan pronssiset patsaat esille 7.5. saakka kun tämä näyttely on avoinna yleisölle. 60-luvulla patsaita nimittäin valettiin kaksin kappalein sekä Eduskunnalle että uudelle avattavalle museolle. Valitettavasti kultaiset patsaat ovat enää katsottavissa vain valokuvina koska Eduskunnassa niitä lähimpänä on puhemies ministereiden kanssa. Eduskunnan lehteriltä niitä toki voi käydä ihailemassa kaukaa. 

Wäinö, vaimo Aino ja poika Matti Hirvensalon atéljeen rappusilla 1923

Oli yllättynyt näyttelyssä miten monipuolinen taiteilija Wäinö Aaltonen on elämänsä aikana ollut. Hänet mielletään usein vain valtakunnan viralliseksi monumenttikuvanveistäjäksi. Paavo Nurmi - toinen turkulainen suurmies - juoksee Aaltosen patsaassa ylvään voimakkaasti. Mutta patsas Äidin rakkaus on käsittämättömän herkkä ja täynnä äidillistä rakkautta. 


Wäinö Aaltosen maalaukset puhuttelivat ja aihe "punatukkaisesta tytöstä/naisesta" oli kaunista ja voimakasta tulkintaa. Pidin myös hänen värinkäytöstään monissa muissakin maalauksissa. Eniten minut yllätti iso työ Atlantis II vuodelta 1930, joka oli mystinen kahden taulun kokonaisuus. En olisi sen nähtyäni edes arvannut tekijäksi Wäinö Aaltosta.

Wäinö Aaltonen, Punatukkainen tyttö 1920
 
Wäinö Aaltonen, Kaksi naista 1927
 
Wäinö Aaltonen, Atlantis II 1930
 
Wäinö Aaltonen ja itsenäisyyden vuosisata sisältää veistosten ja maalausten lisäksi myös valokuvia taiteilijasta sekä hänen kirjeitään. Esillä on myös Aaltosen mitalitaidetta, grafiikkaa ja luonnoksia. Mietin mielessäni miten äärimmäisen lahjakas tämä mies olikaan ollut. Wäinö Aaltonen ehti olla naimisissa elämänsä aikana peräti neljä kertaa ja hänellä on neljä lasta joten hän oli kaiken tavoin melko ehtiväinen mies ja upea taiteilija.

Wäinö Aaltonen, Toivo Kuula 1962


Wäinö Aaltonen ja itsenäisyyden vuosisata -näyttely on ehdottomasti katsomisen arvoinen kokemus vaikka kultaisia, alkuperäispatsaita siellä ei enää näekään. Jo pelkästään museorakennus ja sen sisääntulo on äärimmäisen vaikuttava. Cafe Wäinössä voi nauttia lounasta tai istua vain kaffella näyttelykierroksen jälkeen. WAM löytyy osoitteesta Itäinen Rantakatu 28. Parkkitilaa löytyy läheltä ja Aurajoki virtaa ihan museon edessä. Upea paikka ja upeita taide-elämyksiä! Museokortti kohde.

Wäinö Aaltonen, Kahlaaja








8 kommenttia:

  1. Tulevaisuus ja äidin rakkaus puhuttelevat. Pidän taiteesta, joka oikeasti esittää jotain ja nämä teokset kyllä ovat juuri sellaisia.
    Mukavaa viikkoa Marjo ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiesin sinun pitävän juuri näistä ❤️
      Mukavaa viikonjatkoa ihanuus!

      Poista
  2. Omistan Wäinön kipsitaulun, jossa on mitkäs muut kuin äiti ja lapsi. Edesmennyt vaarini antoi sen ja sanoit, "koska olet äitien äiti", viittasi varmaan, että olen ollut äitinä kahdelle omalle ja kahdelle mieheni lapselle.

    Ihanaa viikkoa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lucky you! Kaikilla ei ole Wäinön reliefiä - se on varmasti todella kaunis ja kun olet vielä saanut sen vaariltasi niin tärkeä ❤️
      Mukavaa viikkoa ihanuus!

      Poista
    2. Täytyy laittaa sulle kuva siitä mesellä. <3

      Poista
    3. Laita Tiia ihmeessä - se on varmaan upea ❤️

      Poista
  3. Hienoja teoksia ,Aaltonen oli tuottelias ja todella hyvä taiteilija. Tosin en kauheasti pidä tuosta kullatusta pinnasta patsaissa.

    VastaaPoista
  4. Sinulla on ollut kiva Turku -lauantai. Hienoa, että ehdit nähdä vielä nuo eduskuntatalon patsaatkin ennenkuin ne siirtyvät suureen istuntosaliin. Wäinö Aaltosen näyttely on hieno. Hän on ollut alallaan nero. Ja maalaustaidekin häneltä on sujunut. Nykyään ei ole enää näköispatsaitten tekijöitä. Luin jostakin, että arvostuksen puute romahdutti sen alan koulutuksen. Nyt haemme häkkyröitten ja möhkäleitten keskeltä viitteitä suurmiehistä. Vaikka pidänkin nykytaiteesta, niin minusta olisi hienoa, että vieläkin tehtäisiin näköispatsaita.
    Mukavaa viikkoa Marjo! Sinulla on kiirettä, sen tiedän!

    VastaaPoista