Pages

elokuuta 25, 2017

Houtskär - Saariston Rengastien helmi


Tänä kesänä se sitten vihdoinkin toteutui kesälomalla ja pääsin eteenpäin rakastamallani Saariston Rengastiellä♥ Houtskär ♥ Olin haaveillut tästä seuraavasta siirtymästä koko pitkän talviajan ja etsinyt tietoa missä kaikialla kannattaisi käydä. Kun ulkona vihmoi vettä tai tuprutti lunta minun kuvaruudullani näkyi eriskummallisia venevajoja sinisen meren syleilyssä ja punamultaisia taloja Houtskärin saaristomaisemissa. Luonto näytti kutsuvan vihreältä ja vanha kirkkokin toivotteli minua tervetulleeksi kun talvenselkä taittuu ja Suomen kesä vihdoin alkaa. Kun minä spontaanina ihmisenä innostun jostain olen kuin lapsi - vähän malttamaton ja haluaisin kaiken tapahtuvan heti. No, heinäkuussa saaristoreissu sitten vihdoin oli totta ja istuin autossa Houtskäriin matkaavassa lautassa.


Ennen Houtskärin Stella lauttaa olin tosin jo seilannut Paraisilta Nauvoon ja Nauvosta Korppooseen keltaisilla saaristolautoilla. Tunsin olevani jo ihan konkari saaristolauttaan menossa ja sieltä poistuttaessa:) Olin toki huristellut myös kiemuraista saaristotietä autoletkassa kohden aina seuraavaa lauttarantaa. Näillä välisiirtymillä ei juuri ole aikaa pysähtyä jos mielii ehtiä seuraavaan lauttaan ajoissa. Saariston Rengastiellä on aina tunnelmaa mutta ehtii siinä kauniita maisemiakin vilkuilla. Tästä pääset aiempaan Korppoo postaukseen ja tästä Nauvon vastaavaan.

Jotenkin tuntui siltä, että pyöräilijöiden määrä olisi tällä reissulla ollut pienempi kuin tämän vuoden kesälomani aiemmalla Nauvo/Korppoo reissulla ihan heinäkuun alussa. Juu, luitte ihan oikein ehdin jo kertaalleen käydä noissa kahdessa paikassa jatkamatta matkaa seuraavaan kohteeseen. Jänistin tai itse asiassa aikataulu petti! Leikattua heinää käärittiin jo tien molemmin puolin tuorerehupaaleihin. Oli hauskaa katsoa, että Suomi100 vuoden kunniaksi paalit olivat nyt sinisiä ja valkoisia. Pyöreistä paaleista oli myös muodostettu Suomen lippuja monelle pellolle.

Matka Houtskäriin on 9500m pitkä ja siihen kuluu aikaa 35 minuuttia. Stella alukselta löytyy kahvila yläkerroksesta ja laivalla toki myös sosiaalitilat. Lautta liikennöi ympäri vuoden tätä väliä. Meidän kanssa lautalle ajoi myös saaristobussi noutamaan Turkuun haluavia autottomia matkailijoita. Saaristoon on siis mahdollista päästä bussilla Turusta Nauvon ja Korppoon kautta. Kätevää!


Houtskär koostuu itse asiassa 700 eri saaresta ja vakituisia asukkaita on reilut 500. Toki kesäaikaan ihmisiä on enemmän kun saaristoon ja mereen hurahtaneet ottavat suunnaksi Turun saariston ja Saariston Rengastien. Yhteyslautta jättää matkustajat Kittuisten lauttasatamaan, jossa näkyi kotoisasti kalastajia onkineen narraamassa kaloja. Luulen heidän kyllä olleen läheisen mökkikylän asukkaita saalistamassa päivän kala-annosta. Houtskärin kalastajat lähtevät merelle kokemaan verkkojaan ja pyytämään vähän isompia saaliita.


Ensi silmäys Houtskärin luontoon paljastaa, että nyt ollaan jo aika kaukana saaristossa ja metsät ovat selkeästi erilaisia kuin Korppoossa tai Nauvossa. Osa Houtskärin saarista on karuja ulkoluotoja. Houtskärissä näkyy paljon peltojakin joten täällä myös viljellään. Kotieläimiä emme nähneet joten jäin miettimään pidetäänkö täällä karjaa ollenkaan? Talojen pihapiirit ovat toinen toistaan kauniimpia ja todella hyvinhoidettuja. Kukkia, marjapensaita, omenapuita ja luonnonkukkaniittyjäkin. Houtskärin maaperä on hyvin kalkkipitoinen ja siksi saarella on vihreyttä, vehreyttä ja lajien monipuolisuutta. Hyvä ilmasto takaa selkeästi myös sen, että ihmiset ovat iloisia. Houtskärin väestöstä vain reilu 10% puhuu suomea äidinkielenään. Hyvin paikallisessa K-kaupassa pärjäsi silti kouluruotsilla eikä "lokal dialek" ollut käsittämätöntä ollenkaan.


Houtskärin Pyhän Marian puukirkko on ehdottomasti meidän "must to see" -listalla.  Minähän olen sellainen kirkkofani ja kuumana kesäpäivänä on mukava pujahtaa viileää kirkkosaliin hetkeksi vilvoittelemaan. Punamultainen puuristikirkko on vuodelta 1704 ja kirkosta löytyy paljon keskiaikaisia veistoksia. Kirkon alttaritaulu on vuodelta 1887 ja sen on maalannut Victor Westerholm. Tässä kirkossa olisi varmaan todella tunnelmallista istua joulukirkossa kun aidot kynttilät olisi sytytetty siniseen talvihetkeen luomaan tunnelmaan.Totta kai saaristossa kun ollaan kirkon katosta roikkuu ihana kirkkolaiva. Kirkkolaivoissa on jotain maagisen kaunista.


Kirkon hautausmaalta en onnistunut kyllä löytämään yhtään sellaista purjeristiä, joita muilla saariston hautausmailla on näkynyt. Kirkko löytyy Näsbyn kylästä, Hålax-lahden rannalta. Kirkon ympäristöineen on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja se kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Kirkkomaan läheltä löytyy myös tapuli, pappila, erillinen peltoalue pappilan ja kirkon välissä, tuulimylly, ranta-aitta ja pitäjäntupa, jossa on kotiseutumuseo. Ja totta kai myös perinteinen juhannussalko. Näitä juhannussalko viime kesän Saariston Rengastie retkillä myös bongailtiin ja aina ovat yhtä vaikuttavan näköisiä. Houtskärin salko on kallion päällä.




Kirkon jälkeen siirryimme ensin katsastamaan Houtskärin saaristomuseota, joka koostuu kymmenestä erillisestä rakennuksesta. Mereltä puhalsi ihanan vilvoittava tuuli sillä vierailupäivälle osui ihan hellelukemat saaristossa. Museoon oli muistaakseni muutaman euron sisäänpääsymaksu ja täällä käy vain käteinen. Saaristomuseo esittelee saaristolaisten elämää ja menneitä aikoja hauskasti erilaisen esineistön avulla. Täällä oli esillä vaikka mitä mielenkiintoista. Itseäni kiinnostivat erityisesti nuo puiset houkutuslinnut, joita käytetään lintujen metsästyksessä apuna. Myös erilaiset merenkulkuun liittyvät esineet kuten niinkin tuiki tavalliset kun verkkojen korkkiset kohot näyttivät ihan huikeilta sisustuselementeiltä. Aloin jo miettiä mielessäni mitä niitä voisi hyödyntää omassa sisustuksessa jos jostain kirppikseltä sattuisin kohoja löytäväni.




Vaikka olenkin maakrapu olen aina tuntenut viehtymystä mereen sekä merenkulkuun ja näiden esineiden parissa aika meni ihan siivillä. Koska en tunnistanut läheskään kaikkea olen nyt sitten jälkikäteen valokuvien alulla selvittänyt mitä kaikkea sitä tulikaan nähdyksi. Monet esineet oli toki merkitty ihan selkeästi nimikylteillä.




Kurkistus venevajaan siis sellaiseen johon livutaan vettä pitkin sisälle oli jotenkin taianomainen. En tiedä miksi mutta minulle tuli joku hassu mielleyhtymä Venetsiaan ja kanaaleihin vaikka Turun saaristossa oltiinkin. Täällä sain myös uuden haaveen mitä tavoitella. Haluan lähteä veneellä tällaisesta venevajasta ja myös palata sinne jonain päivänä. Venevajassa oli myös esillä vanhaa esineistöä ja niitä upeita korkkipainoja verkoissa. Haluan tuollaisen!



Kierrettyämme läpi kaikki veneisiin liittyvän otettiin suunnaksi Houtskärin kotiseutumuseo. Museorakennusten - siis vanhojen talojen - ovet ovat auki täällä voi liikkua ihan vapaasti itsekseen. Täältä löytyy Pitäjäntupa/Sockensstuga, Lehdeslato/Lövladan, Norrbacks torp, Vaateaitta/Klädboden ja Tuulimylly/Kvarnen. Jokainen talo täynnä mitä ihanampia entisaikojen elämiseen ja asumiseen liittävään esineistöä. Rakennusten pihapiirissä on myös vanhanajan kasveja ja sellainen hyvin verkkainen ja historiallinen fiilis.




Koska ennen ei ollut teeveetä, nettiä, somea niin vapaa-aikana tehtiin todella paljon käsitöitä. Ihana juttu on se, että nämä terapeuttiset käsityöt ja niiden tekeminen on löydetty viime vuosina uudelleen. Jos ennen aikaan pidettiin ompeluseuroja niin nykyään kokoonnutaan kahvilaan yhdessä saman henkisten neulojien kanssa tekemään käsitöitä yhdessä. Minuakin on houkuteltu jo pariin otteeseen mukaan käsityöpiiriin mutta toistaiseksi ei ole löytänyt siihen aikaa. Ja uskokaa tai älkää, mutta olen neulonut, kutonut, virkannut ja kirjonut alle 25-vuotiaana erittäin ahkerasti. Jopa virkannut hyllynreunus pitsejä keittiönkaappeihin... :)



Houtskärin kansallispuvussa on vihreä takki ja punainen hame. Myös kansallispuvun vyö oli jännä. Jotenkin siitä tuli mieleen pohjalaisten helavyöt. Tämä ulkosaariston puku on parhaiten dokumentoituja ja näkyvämpiä suomenruotsalaisten kansallispukuja. Upea juttu ettei tämä kansallispuku perinne ole kadonnut kokonaan vaan vuonna 1876  jo katoamassa ollut pukuperinne on tallennettu ja Keisari Aleksanteri III:n vierailun yhteydessä 1885 Houtskärin pukua esiteltiin julkisesti. Saariston kansallispuvut ovat kyllä kauniita.



Eteistilassa oli näkyvillä myös miesten kansallispuku mutta hämärässä siitä oli valitettavasti mahdotonta saada kunnollista valokuvaa. Tässä tilassa oli muutenkin hyvin miehekkäästi erilaisia metsästysaseita seinillä, miesten vaatteita, jalkineita ja hattuja. Tuo sininen pikkuinen penkki tai jakkara oli myös ihana. Pantteri ei pääse pilkuistaan ja minä en lakkaa ihailemasta vanhaa, kaunista talonpoikaisantiikkia missä ikinä liikunkaan.


Lainaan tähän nyt mitä olen kirjoittanut juhannussalosta Kustavin postaukseni yhteydessä viime kesänä "Kustavi on melkein ainoana suomenkielisenä kuntana pitänyt hengissä ainakin 200 vuoden ajan tätä vanhaa pakanallista perinnettä. Tapa on yleinen Ahvenmaalla ja ruotsinkielisellä rannikkoseudulla. Juhannussalko muistuttaa kyllä ihan oikeaa laivanmastoa, johon koristeet on sitten kiinnitetty. Kasvikoristeilla on kasvilajista riippuen erilaisia merkityksiä hyvän onnen tuottajina salossa. Itselleni oli yllätys, että juhannussalko pidetään pystyssä melkein seuraavaan juhannukseen saakka kunnes se koristellaan uudelleen parin viikon ajan ennen keskikesän juhlaa ja pystytetään taas uudelleen." Tuolla salon yläosassa näkyykin 2017 tunnus ja ensi vuonna taas sitten erilainen. 


Houtskär on ehdottomasti erilaista, elämyksellistä saaristoa ja ollaan selkeästi jo melko ulkona merellä. Ehkä ensi vuonna sitten yövytäänkin täällä ja ehditään poiketa myös myös muissa kohteissa Houtskärissä. Nyt ajatettiin Nässbyhyn katsellen siellä maisemia ja nähtävyyksiä. Seuraavaksi pitääkin ottaa sitten haltuun Örön saari...Saariston Rengastien valloitus jatkuu :)


8 kommenttia:

  1. Kiva, että sää oli saaristossa aurinkoinen :) Minäkään en ole erityisemmin kiinnostunut veneilystä tai kalastuksesta, mutta niihin liittyvä vanha välineistö on usein mielenkiintoista ja kaunista kuten muutkin talonpoikaisesineet. Minä en harmi kyllä ehtinyt tänä kesänä Seiliä pidemmälle saaristoon. Ehkä ensi vuonna. Hyvää viikonloppua Marjo! Arvaan, että saatat suunnata Loviisaan;) Minä jätän väliin tällä kertaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä kuvat ovat siis heinäkuun lopulta kun pidin ensimmäisen lomajakson. Tuolla saaristomuseossa oli niin paljon katsottavaa, että olisin voinut viettää siellä pidemmänkin ajan. Ehkä ensi kerralla sitten :) Ja kotiseutumuseo oli myös mielenkiintoinen paikka. Kuten kuvasta näkyy niin erittäin taidokasta kirjontaa, ryijyjä, lakanapitsejä ja kudottuja mattoja. Myös niitä ihan tavallisia ja arkipäiväisiä esineitä kuten kahvimyllyjä jne., joita me nyt aina himoitsemme kirppareilta ja antiikitapahtumista.

      Näillä näkymin olen menossa Loviisaan huomenna. Toivotaan, että sää suosisi.
      Hyvää viikonloppua Etanaelli ja katsotaan jos ehdin tehdä sitten postausta tästä viikonlopusta LWT:ssä.

      Poista
  2. Enpä yhtään ihmettele, että olet haaveillut tuonne pääsystä. Ihanaa, että haaveestasi tuli totta.
    Minä en koskaan olekaan ollut autolautalla...se pitää kyllä ainakin kerran päästä kokemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli melko helppo haave toteuttaa kun sai vain lautat sopimaan toisiinsa kun reissussa oltiin vain päiväseltään. Sinun pitäisi Outi myös päästä saaristoon ja Saariston Rengastielle koska siellä on niin paljon kaikkea kaunista.
      Mukavaa alkavaa viikonloppua Outi :)

      Poista
  3. Ihania kuvia! Houtskär on omakin suosikkini Saariston rengastien varrella sijaitsevista saarista. Seikkailin rengastien ympäri vuosi sitten ja päädyin silloin yöpymään Houtskärissä, joten ehdin viettää siellä suhteellisen paljon aikaa. Aivan ihastuttava paikka. Itse nautin ehkä kaikkein eniten maisemista Hyppeisin kylällä ja Borgbergillä. Vanha puukirkko oli myös tosi kaunis. <3

    viikarivartti.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Varpuslintu :) Täytyy käydä kurkkimassa sinun postausta missä olet kiertänyt ja kulkenut. Yöpyminen oli meilläkin ensin suunnittelussa mutta sitten muutettiin suunnitelmial. Hyppeisin kylään ei harmikseni ehditty. Puukirkko oli upea. Kiva kun palasit taas kommentoimaan :)

      Poista
  4. Ihana Houtskär! Olipa kiva palata hienon postauksesi parissa Houtskärin tunnelmiin. Siitä on jo muutama vuosi, kun siellä on käyty. Tuo museo on todella kasvanut ja näyttää niin kivalta kuvaamanasi. Houtskärissä pitää taas jonain kesänä käydä. Upeita kuvia!
    Ja tuossa lopussa sanot, että Örö kutsuu. Se on hurmaava saari! Minä rakastuin Örön saareen.
    Ihanaa sunnuntaita Marjo <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuula :) on kunnia jos sinunlaisesi "merenkävijä" antaa kehuja!
      Muistan sinun Houtskär postauksen ja siinä todella tuo museo oli paljon pienempi.
      Örö kiinnostaa paljon. Ei sitä tiedä jos vielä ehtisin sinne...
      Mukavaa alkanutta viikkoa Tuula :)

      Poista