helmikuuta 18, 2018

Mustion Linna tarjoaa elämyksiä kaikille aisteille


Jos haluaa tehdä idyllisen aikamatkan menneeseen Mustion Linna Länsi-Uudellamaalla tarjoaa siihen ainutlaatuiset puitteet. Mustionjoen rannalla sijaitsevan kulttuurimiljöön mielenkiintoinen historia ulottuu yli 200 vuoden taakse. Matkaa pääkaupunkiseudulta Mustioon ei ole kuin 80 km ja se taittuu tunnissa. Arvokkaan päärakennuksen lisäksi alueelta löytyy monia komeita ja arkkitehtonisesti kiinnostavia rakennuksia. Lisäksi on mahdollista kävellä yhdessä Suomen suurimmassa yksityisessä vanhassa puistossa. Mustion Linna tarjoaa myös ikimuistoiset puitteet järjestää vaikkapa romanttiset häät ja pitää kokousta vanhassa ruukkimiljöössä. Tervetuloa Marjon matkassa tutustumaan Mustion Linnaan!


Mustion historia alkaa jo 1550-luvulta kun Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa päätti, että Mustionjoen rannalle tulisi rakentaa rautaruukki. Vuonna 1744 Mustioon saapui Ruotsista vuorimestari Magnus Linder, joka tuli ammattinsa puolesta tarkistamaan rautaruukkia. Hän päättikin jäädä asumaan Suomeen pysyvästi ja myöhemmin hänen poikansa avioitui Mustion ruukinpatruunan tyttären kanssa.

Mustion Linna rakennettiin 1783-1792 Magnus Linder II toimesta. Yleensä kartanot tai linnat ovat kivisiä mutta Mustion Linna on Suomen suurin ei-kirkollinen puurakennus. Ja komea puurakennus se onkin! Tyylisuunnaltaan Mustio edustaa siirtymäkautta rokokoosta uusklassismiin.

Linder suku aateloitiin sukuna numero 44, Linder af Svartå vuonna 1832. Ritarihuoneen seinällä löytyy tuo sama suvun vaakuna, joka koristaa upeaa porttia puukujan alussa. Linderin sukuvaakuna näkyy myös Mustion ruokalautasissa ja matoissa.


Kun saavut Mustion Linnan alueelle tuntuu oikeasti siltä kun siirtyisit ihan toiseen aikaan. Olen käynyt pari kertaa aiemmin Mustiossa antiikkimarkkinoilla kesällä mutta talvinen maisema oli jo itsessään todella vaikuttava. Sula pakkassäässä höyryävä joki ja hiljaisuus valkoisessa kuurassa. Ympäristössä uusgoottilaiset Talli ja Linnankrouvi, joiden kapean suipot tornit kurkottelivat kohden helmikuista aurinkoa. Räystäistä tippuneen jäätyneen veden muovaamat mielikuvitukselliset jääpuikot pensaissa. Jotenkin minulle tuli sellainen jännä mielleyhtymä, että olisin ollut kuvitteellisessa Downtown Abbey kartanossa enkä Suomessa ollenkaan.

Kartta lainattu Mustion Linnan nettisivuilta.

Linnankrouvi

Talli



Mustion Linnan puisto on alunperin rakennettu barokkityyliseksi vuonna 1787. Fridolf Linder uudisti kuitenkin sen 1800-luvun loppupuolella englantilaistyyliseksi puistoksi. Koska nyt paksu lumivaippa peitti alleen kaiken ja luonto on talvihorroksessa haluan ehdottomasti päästä Mustioon ensi kesänä uudestaan. Nyt oli tyydyttävä vain katsomaan lumen keskellä seisovaa kylttiä "Blommande park - kukkiva puisto", joka selkeästi lupaa täällä olevan väriloistoa kun tässä vuodenaika vain muuttuu.

Muistion Linnan omien nettisivujen mukaan puistoon on istutettu monia eksoottisia, Suomessa epätavallisia puita eri puolelta maailmaa. Puistossa kiemurtelevat polut huvimajojen ja patsaiden ohi. Rakkauden siltaa pitkin pääsee Mustionjoen toiselle puolelle katselemaan vaikka Temppeliä. Me emme tällä reissulla sinne ehtineet mutta näimme sen kaukaa ja Huvimajalla ehdimme käydä. Alueelta löytyy Lummepolku, Korkkipuu ja upeita patsaita.


Rakkauden silta, Huvimaja ja Temppeli

Ainutlaatuisia kokoustiloja Mustion Linnan alueelta löytyy useita. Pääsin itse testaamaan vanhaan viljamakasiiniin sijoittuvaa Makasiinia joen rannalla. Upeassa kivirakennuksessa on melkoiset holvit istua ja tänne mahtuu peräti 25 hengen ryhmä kokoustamaan. Korkean kapeasta ikkunasta näkyi sulassa jokivedessä pulikoivat sorsaparvet, jotka ääntelivät jo ihan keväisesti pakkaskelistä huolimatta.

Makasiini

Majoitus vaihtoehtoja Mustion Linnan alueelta löytyy useita. Päärakennuksen vieressä valkoisessa Edelfelt-kivitalossa toimii hotelli. Meidän kokousryhmämme majoittui 1800-luvulta peräisin olevassa Paanutalossa, joka sijaitsi samalla puolella jokea kuin kokoustilamme. Paanutaloon ja Isotupaan ovat tervetulleita myös nelijalkaiset hyvinkäyttäytyvät lemmikit veloituksetta. Minnie viihtyi oikein hyvin Paanutalossa ja lenkkimaastot olivat aivan ensiluokkaiset ympäristössä. Vaikka Paanutalo on ulkoapäin ihana punamultainen vanha talo löytyy sen sisältä kaikki nykyaikaiset mukavuudet majoittumiseen. Nukuin erittäin hyvin pitkän kokouspäivän jälkeen!

Sisäkuva Paanutalo, ulkokuva Isotupa 

Magnus Linder (1929-2016) osti Mustion Linnan takaisin ja aloitti kunnostamisen 80-luvulla

Meillä oli iltaohjelmassa ennen päivällistä opastettu kierros Mustion Linnassa ja murhamysteerin ratkaiseminen. Kuuntelin lumoutuneena kun oppaamme Kerstin kertoi huikeita tarinoita sekä Mustion Linnan historiasta että Lindereistä. Ihailen ihmisiä, joiden muistissa säilyy tietoja käsittämättömiä määriä. "Tuo kullanvärinen virka-asu painoi 5 kg ja se kuului mustavalkoisessa valokuvassa olleelle Constantin Linderille. Constantin Linder oli keisallisen hovin kamarijunkkari, kamariherra, nimellinen hovijahtimestari ja ylihovijahtimestari sekä senaatin talousosaston varapuheenjohtaja."

Kierrokselle lähtiessämme olimme saaneet ohjeet painaa mieleemme asioita opastukselta koska niiden avulla tulisimme ratkaisemaan sitten joukkueissa Mustion Linnan murhamysteerin. Jo tuo pitkän "titteli litanian" ulkomuistaminen "hirvitti minua" ja en todellakaan tätä kirjoittaessani muistanut tuota vaan jouduin katsomaan sen netistä :) Mutta murhamysteeri ratkesi ja se on hauskaa yhdessä tekemistä ja pienten harmaiden aivosolujen hieromista.



Mustion Linna on sisustukseltaan kokonaan kustavilainen. Me sujautimme jalkaamme linnakierrokselle ne asuntonäytöistä tutut siniset muovitöppöset säästääksemme linnan lattioita. Päärakennuksesta löytyy nimittäin aivan huikeita alkuperäisiä lattioita, jotka on tehty neljästä erilaisesta puulajista mm. patruunan työhuoneesta. Mustion Linnasta löytyvät myös kaksinkertaiset ikkunalasit, jotka ovat alkuperäiset vuodelta 1792.

Mustion Linnasta kätkee sisäänsä myös "kuninkaanhuoneen", jossa ovat yöpyneet Ruotsin kuningas Kustaa III ja kaksi tsaariakin - Aleksanteri I ja Aleksanteri II. Tuo kuninkaallinen sänky vaikutti meistä aika lyhyeltä mutta entisaikoina kuulemma ei koskaan nukuttu selällään sängyssä vaan tyynyröykkiön kanssa istuma-asennossa terveydellisistä syistä, kertoi Kerstin. Tavallisella kansalla ei keskiajalla ollut edes vuoteita, joten he nukkui missä milloinkin, lattialla, oljilla, penkeillä.



Mustion Linnan yksi loistokkaimmista aikakausista ajoittui Hjalmari Linderin aikaan 1900-luvun alkupuolelle. Hjalmar oli opiskeluaikoina Pietarissa tutustunut Mannerheimiin ja hän jopa avioitunut tämän sisaren Sophie Mannerheimin kanssa. Avioliitto ei tosin kestänyt muutamaa vuotta pidempään.

Hjalmar oli suurmaanomistaja (64 000 ha) ja hänellä oli hallussaan myös Kytäjän, Laakspohjan ja Vanjärven kartanot. Hjalmarin autotallissa komeili myös yksi Suomen ensimmäisistä autosta Rolls-Royce Silver Ghost vuonna 1902. Hjalmarin aikoina Mustion Linnassa vierailivat mm. Jean Sibelius sekä Louis Sparre ja seuraelämä oli vilkasta.

"Kuninkaanhuone ja sänky"

Koska valokuvaaminen iltahämärässä Mustion Linnassa oli haastavaa ja minun piti keskittyä myös Murhamysteeriin täytyy itse kartanon osalta tehdä uusi postaus "valoisampana aikana". Saleissa on käsittämättömän kauniita käsinmaalattuja maisematapetteja. Vastaavia olen nähnyt vain Mannerheimien Louhisaaressa. Myös upeat kaakeliuunit tekivät vaikutuksen, muotokuvien, maalausten, kalusteiden ja käyttöesineiden lisäksi. Mustion Linnan kunnostamisen osalta on Magnus Linder (1929-2016) tehnyt aivan valtavan urakan yhdessä Museoviraston kanssa. Ensinnäkin hän osti Mustion takaisin suvulle ja toisekseen hän aloitti sen restauroimisen. 



Mustion Linnassa ei nälkä pääse yllättämään koska Linnankrouvin herkut olivat suussasulavia. Tarjolla on lähiruokaa ja luomua. Lounaalle saimme Waldorfin salaattia, paahdettua peltopyytä, juuressosetta lintukastikkeen kera ja jälkiruokana pähkinäkakkua jugurttimoussen kanssa. Päivällisellä oli alkupalaksi blinejä ja pääruoka valkohäntäpeuran filettä, joka ihan suli suuhun.

Aamiaisbuffet pöytä on myös runsas ja värikäs. Kaurapuuron ainekset olivat omasta myllystä ja erityismaininnan ansaitsevat leivät, jotka todella maistuvat hyville. Sommelierin viinivalinnatkin osuivat aterioiden kanssa ihan nappiin joten en ihmettele jos Mustion Linnaan tullaan vain syömään pidempienkin matkojen päästä. Linnankrouvi kutkuttelee makunystyröitä tarjonnallaan!





Mustion Linnaan haluan uudelleen jo kesällä näkemään sen kukkaloiston sekä kuljeskelemaan puutarhaan auringossa ja myös uudelle kartanokierrokselle paremmassa valaistuksessa. 

Onko Mustion Linna teille lukijoille tuttu? 
Onko joku kenties yöpynyt tuolla Merlinin tornissa tai hotellin puolella? 
Tai oletteko kuulleet Mustion Linnan kummituksista?

20 kommenttia:

  1. Upea miljöö. Rakastan vanhojen talojen kauniita yksityiskohtia. Upeita seinämaalauksia ja koristelistoja <3
    Mukavaa sunnuntai-iltaa Marjo <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minäkin rakastan❤ olemme tässä asiassa aika samanlaisia.
      Mukavaa sunnuntai-iltaa Outi!

      Poista
  2. Vau, vaikuttaa tutustumisen arvoiselta paikalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti on. Olen jo suunnittelemassa uutta kesäretkeä😊

      Poista
  3. Upea maisemat ja mieletön kartanomiljöö!

    Todella tutustumisen arvoinen paikka :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuulanneli! Uskon, että sinäkin olisit viihtynyt täällä :)
      Suosittelen jos tulette joskus murun kanssa etelään reissulle!

      Poista
  4. Mä tykkään käydä tämmösissä paikoissa, viimeksi kyllä käynyt pienempänä vanhempien matkassa. Ois kyllä ihana päästä aikuisenakin, en vaan oikein tiedä mistä lähteä liikkelle, että löytää tämmösiä paikkoja Suomessa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen Milla lapsena kiertänyt Suomen ja Pohjoismaat vanhempien kanssa ristiin ja rastiin. Varmaan sieltä on jäänyt tämä "tapa". Minun blogistani löytyy aika paljon kotimaan matkailuvinkkejä. Olen ollut aiemmin majoittunut mm. Sannäsin kartanossa sekä Hirvihaaran kartanossa ja niistä löytyy bloggauskin. Lisäksi löydät blogistani Härkälän kartanon, Laukon kartanon jne.

      Poista
  5. Upea paikka! En ole tuolla koskaan käynyt, mutta jonkin historiallisen romaanin tapahtumat sijoittuivat Mustioon. Taisi olla Utrion kirjoittama.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli upea Minna!

      Raija Orasen Metsästäjän sydän sijoittuu Mustion Linnaan.

      "Metsästäjän sydämen tarina alkaa syksystä 1877, kun Albert Edelfelt esittelee maalauksensa Kuningatar Blanka ja Aurora Karamzin ostaa sen testamentattavaksi Hjalmarille. Tarina päättyy 1921, kun Gustaf ennustuksen mukaan on potkaistu jälleen ulos Suomesta ja Hjalmar pidätetty Marseillessa."

      Poista
  6. Oi kuinka taas on ollut mielenkiintoinen retkikohde ja suloinen Minikin siellä mukana. Aurinkoista pakkasviikkoa Marjo <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka työmatkalla olinkin ehdin onneksi myös nauttia itse Mustiosta ja ympäristöstä. Ja Minnie kyllä nautti myös.
      Kivaa hiihtolomaviikkoa sinulle❤

      Poista
  7. Mustiossa olen vain käyskennellyt linnan pihalla, joka on näköjään kaunis niin talvella kuin kesälläkin. Ruoasta olen aiemminkin kuullut kehuja. Ehkäpä tässä olisi kesäisen ruokaretken kohde?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti ruoka on taivaallista. Suuri plussa siitä, että käyttävät lähituotantoa ja luomua. Riistaa oli listalla myös paljon. Aamiainen runsas ja monipuolinen.
      Jos pakkasta olisi ollut vähän vähemmän olisimme ehtineet kävellä tuonne temppelille mutta nyt jäätyivät minun posket ja Minnien tassut talvisäässä.

      Poista
  8. Kyllä on upea kartano. Tai siis linna. Mustion kesäteatteri on kuulemma myös kiva paikka. Sinikka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos😘 ensi kesänä Mustioon vierailulle Sinikka.

      Poista
  9. Mustio ei ollut entuudestaan tuttu ja tuohan tuntuu olevan ehdottomasti käymisen arvoinen paikka.
    Kiitos taas mielenkiintoisesta postauksesta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olepa hyvä Tinsku! Sinun pitää ehdottomasti päästä syömään Mustion keittiön herkkuja.

      Poista
  10. Kartanokulttuurista nauttimisen osaaminen on elämän suoma suuri lahja jossa vaistoaa paikan ja ajan olemuksen, Kreivien ajoista historiassa. Minun kartanovillitys alkoi ysäri-luvulla ja nyt se vasta onkin 50v. villityksen kanssa mukana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista kommentistasi. Kartanot pitää minustakin aistia ja tuntea "kokonaisvaltaisesti". Jos saa vielä mahdollisuuden yöpyä entisessä kartanomiljöössä siihen pääsee sukeltaa kyllä hyvin sisällä. Toki se pieni historian tuntemus ja kiinnostus menneistä ajoista myös helpottaa tuota sukeltamista. Aika on ollut kovin erilaista näissä kartanoissa ennen ja hyvinkin harvan sekä valitun kansalaisen etuoikeus. Hyviä kartanoretkiä ja kokemuksia sinulle!

      Poista