helmikuuta 21, 2018

Nikkilän entisen mielisairaalan upeat jugendtalot


Sipoon Nikkilään 30 kilometrin päähän Helsingistä perustettiin mielisairaala 1914. Nykypäivänä me puhuisimme psykiatristen potilaiden sairaalasta mutta olot yli sata vuotta sitten olivat kovin erilaisia ja myös suhtautuminen mielen sairauksiin. Tarvittiin kipeästi hoitopaikka sellaisille mielisairaille, jotka olivat tilapäisesti tulleet niin levottomiksi ettei heitä voinut hoitaa enää kodeissa.

Vuonna 1907 agronomi Gunnar Hougberg myi kartanonsa maista Sipoonjoen itäpuolelta 64 hehtaaria Helsingin kaupungille Nikkilän sairaalan rakennuspaikaksi. Syy miksi mielisairaala perustettiin juuri Nikkilään juontaa juurensa vuonna 1901 toimintansa Sipoossa aloittaneeseen perhehoidon siirtolaan mielisairaille. Sipoo oli myös riittävän etäällä mutta toisaalta riittävän lähellä Helsinkiä.


Arkkitehdiksi Nikkilän sairaala-alueelle valittiin Ernst Albin Kranck. Kranck oli erikoistunut suunnittelemaan juuri sairaalarakennuksia ja -alueita. Kranckin piirustuspöydältä ovat peräisin suunnitelmat Kakolan vankimielisairaalaan, Pitkäniemen sairaalaan, Kellokosken sairaalaan ja moniin muihin sairaaloihin ja parantoloihin ympäri Suomea. Nikkilän sairaala-alueen upeat talot edustavat myöhäisjugendia parhaimmillaan ja ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden puistoalueen kanssa.


Kaupunginarkkitehti Gunnar Taucher jatkoi alueen laajenemissuunnitelmia. Vuonna 1924 valmistui paviljonki n:o IX naispotilaille. Paviljonki X otettiin puolestaan käyttöön miehille vuonna 1931 ja hoitajattarien asuntola "Kanala" valmistui neljä vuotta myöhemmin. Jokaiseen huoneeseen oli vedetty jopa keskusradio ja keskusherätyslaitteiston johdot. Nikkilän sairaalan juhla- ja voimistelusalin rakentaminen aloitettiin 1938 mutta se jouduttiin ottamaan keskeneräisenä käyttöön jo talvisodan syksyllä. Rakennus valmistui lopullisesti vasta 1940.


Nikkilän sairaala-alue oli kuin pieni kaupunki. Vuonna 1913 sinne jopa rakennettiin kapearaiteinen hevosraitiotie, jolla rakennustarvikkeita saatiin kuljetettua perille. Hevosraitiotie on käytössä aina vuoteen 1932 saakka jolloin tiet olivat jo niin hyvässä kunnossa kunnossa, että voitiin siirtyä ajamaan kuorma-autoilla.

Sairaala oli oman aikansa modernein laitos Sipoossa. Nikkilään tehtiin kaukolämpöverkosto, vesiklosetit ja sekä oma sähkölaitoskin. Vuonna 1917 Nikkilään palkattiin myös oma pehtoori ja Pigbyn kylästä ostettiin 1934 maatila Ånäs. Nikkilän sairaalan pelloilla kasvoi kauraa, ohraa, ruista sekä heinää ja perunaa. Maaviljelysmaita olikin 60 hehtaarin verran.


Nikkilän sairaalan alueella pidettiin myös kotieläimiä. Vanha sikala valmistui jo perustamisen aikoihin 1915 ja suursikala 1961. Porsaita Nikkilässä oli aina vuoteen 1970. Lypsykarjaa sairaalaan tuli vasta jatkosodan aikana 1942 ja karjataloutta harjoitettiin aina vuoteen 1965 saakka. Nikkilän pelloilla myös viljeltiin ahkerasti aina 1960-luvun loppuun saakka. Vielä 1980-luvun alussa harjoitettiin pienimuotoista viljelyä, joka oli myös potilaiden työterapiaa hoitoprosessissa.

1950-luvulle saakka Nikkilä valmisti omat sauna- ja yleissaippuatkin sairaalan karjakeittiön isossa padassa. Kotieläintaloudesta tulevat teurasjätteet keitettiin saippuaksi, joka pilkottiin ja jaettiin sitten osastoille potilaskäyttöön. Nikkilä oli siis hyvin omavarainen yhteisö myös saippuan suhteen.


Nikkilän puutarhassa kasvatettiin aluksi vihanneksia ja juureksia avolavoilla. Myöhemmin 1920-luvulla rakennettiin kasvihuoneita, joita sitten vielä sotavuosina laajennettiin. Kasteluvesi puutarhaan ja perunapelloille otettiin viereisestä Sipoonjoesta. Hyötykasvien viljely lopetettiin vasta 1990-luvulla kun Nikkilän viimeinen puutarhuri jäi eläkkeelle.

Sairaala-alueella oli sepänpaja sekä puusepän ja maalarin verstaatkin. Pumppuhuone jokiveden pumppaamiseen oli rakennettu jokinotkelmaan jo 1914. Ja totta kai Nikkilä tarvitsi myös oman palokunnan sekä katastrofiryhmän. Omavaraisuutta lisäsi myös oma vesi- ja voimalaitos, keskuskeittiö, pesula, käsityösalit, suutari, kirjansitomo ja ompelimo. Nikkilä oli kuin pieni kaupunki, josta löytyi lähes kaikkea. 


Nikkilän potilaina on ollut paljon kuuluisia henkilöitä vuosien kuluessa. Runoilijat Uuno Kailas, Elmer Diktonius, L. Onerva, Maila Pylkkönen ja valokuvaaja Signe Brander ovat mm. olleet hoidettavina Nikkilän sairaalassa. Signer Brander ei tosin kärsinyt mielenterveysongelmista vaan hänet siirrettiin iäkkäänä potilaana sodan aikana Kivelän sairaalasta Nikkilään. Signe Brander kuoli Nikkilässä 1942 ja hänet on haudattu sairaalaan hautausmaalle. Sota-aikana Nikkilässä kärsittiin ruoan puutteesta ja vuosina 1940-1945 yli 700 ihmistä koki saman karmean kohtalon kuin Brander - nälkäkuoleman!


Helsingin kaupunki lopetti psykiatrisen sairaalan Nikkilässä vuonna 1999. Rakennukset jäivät pääosin tyhjilleen. Elintarvikealan yritys Kokkikartano aloitti sairaalan vanhassa keittiörakennuksessa vuonna 2000 valmisruokien tekemisen. Muuten sairaala-alue jäi autioksi ja upeat jugendrakennukset ilman asukkaita.

Mielenkiintoinen sairaala-alue sai onneksi uuden käyttötarkoituksen kun NCC alkoi kunnostamaan vanhoja rakennuksia sekä muuttamaan niitä asuinkäyttöön 2000-luvun taittuessa. Ensimmäiset asukkaat Nikkilään peruskorjattuihin jugendtaloihin muuttivat jo 2002. Muistan kuinka itse seurasin asuntojen myyntiä hyvinkin läheltä koska hyvä ystäväni harkitsi muuttavansa Nikkilään. Hänen elämäntilanteesta kuitenkin muuttui työkuvioiden takia ja muuttoa jäi vain haaveeksi. Mutta Nikkilä jäi kummittelemaan minun mieleeni sekä historiansa että arkkitehtuurinsa puolesta.



Käyn usein kävelemässä Nikkilän alueella ja ihailemassa kaunista arkkitehtuuria. Samalla tulee väkisinkin mietittyä miltä mahtaisi tuntua jos itse asuisin AsOy Lönnborgissa? Tämä rakennus kun toimi Nikkilässä aiemmin "suljettuna osastona 68 työhön kykenemättömälle miespotilaalle". Tai AsOy Granborgissa, joka menneinä vuosina oli "naisten paviljonki"? Nuo ehkä hieman "hassuilta ja erikoisilta" kuullostavat nimet ovat rakennusten alkuperäisen käytön mukaan annettuja. Nikkilän alueelta löytyy hyvä karttataulu alueesta, jossa on seikkaperäisesti merkittynä kaikki rakennukset ja puistot nimineen.


Sisustuslehtien sivuilla asunnot näyttävät tyylikkäitä ja persoonallisesti saneeratuilta. Yhdessäkään Nikkilän jugendtalojen asunnoissa en ole sisällä käynyt. Itse alue on kehittynyt Nikkilän laajentumisen ja kehittymisen myötä valtavasti. Palveluita löytyy läheltä Nikkilän varsinaisesta keskustasta koko ajan lisää. Alueella on koulu sekä kaksi päiväkotiakin sairaalan entisissä rakennuksissa. Asuminen Nikkilän entisen sairaalan alueella on hyvin yhteisöllistä ja asukkaat ovat erittäin tyytyväisiä. Huonetilat ovat korkeita, valoisia ja itse asunnot erittäin persoonallisia. Myös ihana puistomiljöö Nikkilässä tekee siitä kodikkaan.

Nyt kuluvan vuoden aikana otetaan asuinkäyttöön myös entinen sairaalan keittola ja pesula, jotka muuttuvat AsOy Pilvilinnaksi. Tähän entiseen Kokkiborgin taloon saneerataan 16-18 uniikkia huoneista, joista osa on loft-asuntoja. Myös sairaalan vanha hallintorakennus ja potilasrakennus n:o 8 on myyty joten senkin osalta kunnostustyöt ovat alkamassa. Jään mielenkiinnolla odottamaan mitä sinne on suunnitteilla.


Vaikka sairaala-alueella on "hurja menneisyys" on upeaa, että vanha rakennuskanta on säilytetty puistomaiseman kera eikä purettu sitä maan tasalle. Jos nämä rakennukset osaisivat puhua ne varmasti kertoisivat hyvin surullisiakin tarinoita mielenterveyden järkkymisen kokeneista. Tai sota-ajoista, jolloin sairaalaan siirrettiin muita potilaita Helsingistä turvaan.  

Kun sairaala perustettiin oli siellä ensimmäisen toimintavuoden lopussa 124 potilasta: 102 miestä ja 22 naista - ihmisiä eri sosiaaliluokista. Näihin aikoihin oli vielä "tapana", että aviomiehet saattoivat lähettää vaimonsa "hoitoon hysterian takia" ja seuraavaksi miehen asianajaja kyselikin jo lääkäriltä mielenterveystodistusta avioeroa varten. Vaimon vaihtaminen hoitui siis tälläkin tavalla ennen.


Jos olet kiinnostunut retkestäni Seilin saarelle, jossa leprasairaalan jälkeen toimi myös mielisairaala voit kurkistaa postaukseni tästä. Jos taas Kakolan vankila kiinnostaa ja sen muuttaminen asunnoiksi tästä pääset siihen postaukseen. Toimittaja Sirkka Liisa Tuovinen julkaisi 2009 kirjan Inhimillinen Nikkilä. Tilasin kirjan Helsingin Kaupunginmuseosta ja odotan innolla sen lukemista.

Voisitko sinä kuvitella asuvasti entisessä mielisairaalassa tai vankilassa?


34 kommenttia:

  1. Nikkilästä olen nimenä kuullut, mutten ole koskaan ajatellut missä se oikeasti on ja onko edelleen :-) - selvästikin siis on! Saneeratut asunnotkin ovat varmaan hienoja, mutta Helsingistä länteen aina asuneena en jotenkin osaa kuvitella itseäni Mannerheimintie toiselle puolelle :-) Muuten paikan menneisyydellä ei minulle olisi väliä.
    Seilissä olen sen sijaan käynytkin, sillä Nauvo on Helsingistä länteen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nikkilän mielisairaala alue on tullut minulle tutuksi tuolta arkkitehtuurin ja rakennushistorian puolelta. Toki kun ystäväni harkitse vakavissaan sinne muuttamista 2000-luvun alkupuolella otin siitä vielä selville enemmän.

      Itse olen lähes aina asunut Espoossa muutamia Helsinki-vuosia lukuunottamatta. Kyllähän asuinpaikalla on merkitystä ja joskus se merkitys voi olla "myös korvien välissä".
      Seili on varmasti teille tuttu jo veneilynkin puolesta.

      Poista
  2. Olipa jälleen kerran mielenkiintoinen postaus. Monen moisia ihmiskohtaloita tuollakin. Asunnot tulevat varmasti olemaan persoonallisia ja upeita. Mikä jottei voisin asua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä minäkin voisin asua Nikkilässä huolimatta siitä minkälaista toimintaa rakennuksissa on aiemmin ollut. Tuskin Nikkilässä kummittelee tai on muutenkaan huono karma. Ja eihän Sipoo ole niin kaukana Helsingistä...Kiitos kommentista Tinsku!

      Poista
  3. En voisi kuvitella asuvani tuolla. Talo on kaunis, se pitää myöntää, mutta olen varma, että tuolla vaeltaa jotain hulluja henkiä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mielipiteestäsi Outi! Et ole ainoa, joka ajattelee näin. Kun ystäväni oli 2000-luvun alussa muuttoaikeissa tänne yksi yhteinen ystävämme totesi "Minä en sitten ainakaan tule sun luo sinne hullujenhuoneeseen koskaan kyläilemään. Siellä varmaan kummittelee." Itse uskon, että paikka ei rakennuksia lukuunottamatta ole enää karmaltaan sama.

      Poista
  4. Onpa mielenkiintoinen kirjoitus. Ja ennen kaikkea TAAS upeita kuvia. Mutta en kyllä välttämättä haluaisi asua, vaikka varmasti upeita asuntoja tulevatkin olemaan. Mulla on jäänyt vahvasti mieleen lapsuus, kun asuttiin koulurakennuksessa, jossa toisessa osiossa oli ala-aste jota itsekin kävin ja toisessa asunto. Lisäksi oli erillinen yli 100-vuotias koulu, jota rakentaessa oli kuollut ihmisiä. Siellä tapahtui kaikkea outoa ja tunnelma oli edelleen painostava muutama vuosi sitten, kun vierailin siellä (oli perustettu kesäkahvila vanhan koulun tiloihin). Oon muutenkin tosi herkkä aistimaan kaikkea ja nään enneunia. Kuulostaa ehkä höpöhöpö jutuilta, mutta oma kihlattu havahtui pari vuotta sitten suurena skeptikkona, että ihan oikeasti nään enneunia.�� Menipäs syvälliseksi tämä kommentti. Mutta toivottavasti tulevat asukkaat eivät aisti mitään outoa. Upea paikka silti surullisesta historiastaan huolimatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mervi mielenkiintoisesta kommentistasi :) Ja kiva, että pidit kuvistani.
      Aika jännää tuo enneunien näkeminen. Ei kuulosta ollenkaan höpöhöpö jutuilta.
      Minä taas tiedän jotain asioita ennakkoon....tätä on myös vaikea selittää. Se on jonkinlaista "intuitioon tai johonkin muuhun liittyvää".

      Poista
  5. Upeita kuvia ja onpa todella kaunis paikka ja pihanmaat. Kummitteleekohan siellä? En usko, mutta saattaisi se joskus käydä mielessä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Karolina :) Olen samaa mieltä kanssasi, että juuri kokonaisuus on kaunis. Vaikea sanoa kummitteleeko...paljon ihmiskohtaloita käyty läpi mutta onhan siellä tapahtunut positiivisiakin asioita. Mm. taiteilija Rafael Wardi toimi sairaalassa taideterapeuttina vuodesta 1959.

      Poista
  6. Nikkilän kohdalla minulla on aukko sivistyksessä. Paikka on nimenä tuttu, mutta jo sijoittaminen kartalle olisi tuottanut ongelmia.

    Kokonaisuus on kaunis ja erityisesti tärkeää on saada pidettyä tuollaiset suuret rakennukset hyötykäytössä. Siksi on upeaa, että rakennusliikkeet saneeraavat näistä koteja ihmisille. Tietenkin ne tekevät sen voiton takia, mutta silti upeaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anna kommentistasi :) Minä muistan lapsuudesta sellaisia juttuja "hullut lähettiin ennen Niksulaan tai Kellikselle" eli tällä tarkoittiin juuri Nikkilää ja Kellokoskea. Olen elänyt lapsuuteni Espoossa ja tiesin kyllä paikan mielisairaalasta jo pitkään.

      Kokonaisuus on upea ja hienoa, että se sai jatkokäyttöä. Itse asiassa hinnat silloin 2000-luvun alussa olivat neliöhinnaltaan ihan kohtuullisia. :)

      Poista
  7. Oi vitsit miten mielenkiintoista. Itseäni kiehtoo todella paljon tällaiset mutta en varmaan pystyisi kuvitella asuvani vanhassa mielisairaalassa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän Nina :) Eikä pidäkään asua paikassa, jossa kokee olevan huonoja viboja ja vääränlainen karma. Kivaa viikonloppua!

      Poista
  8. Todella upean näköistä! Ja samalla hyvin mielenkiintoinen historia koko paikalla.
    Kiitos kun osallistuit Viikon Kuva Maailmalta - Link Up Partyyn!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Joanna :) Suomesta löytyy paljon mielenkiintoista katsottavaa ja historiaa.
      Mukavaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  9. Kävin pyöräilemässä eilen tuolla, ja enpä tiennyt, että tuolla kukkulalla puuston suojassa moiset jylhät ja vaikuttavat kivitalot seisoo! Kun vain jotain pientä kulmaa sieltä keskustasta päin näkee. Tulen varmasti ensi kerralla taas käymään pyörähtämässä siellä, sen verran on erilaista arkkitehtuuria ja hienoa puutarhaa. Siksi luinkin kiinnostuneena sinun historian kertomusta, kiitos siitä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että sinäkin olet löytänyt Nikkilän alueen. Siellä on niin paljon kaunista arkkitehtuuria, että kannattaa ehdottomasti käy kävelemässä. Myös puistoalue on kiehtova.
      Antoisia retkiä sinulle Nikkilässä!

      Poista
  10. Aivan ihana lukea tata, Kiitos paljon Marjo. Oma vaarini menehtyi Nikkilan Sairaalassa 70 luvun alussa ja olen yrittanyt saada hanesta tietoja....ilman tulosta. Oli ihana lukea kirjoituksesi, tuli olo etta han ainakin oli kauniissa paikassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osanottoni, että sinun vaarisi on menehtynyt täällä. Luulisi, että pystyisit löytämään hänestä jotain tietoja koska uskoisin, että potilastiedostot 70-luvulta olisivat vielä tallella. Toki vaikea tietää mitä papereille on tapahtunut mutta toivon, että saisit vaaristasi jotain tietoja ja mielellesi myös rauhan sitä kautta. Nikkilä on kaunis paikka kaikesta huolimatta.
      Hyvää jatkoa sinulle ja toivottavasti jotain tietoa löytyisi.

      Poista
  11. Olipa kiva löytää tämä sinun artikkeli. Yritän innolla löytää tietoja enostani, joka on
    tietääkseni haudattu sodan jälkeen tuonne hullujen hautuumaalle !
    Kesällä vien sinne kynttilän ja kuulostelen ... Kiitoksin, Tuire

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuire kommentistasi. Toivottavasti löydät lisätietoja enostasi. Varmasti tietojen etsiminen voi olla vaikeaa koska sodan aikana on myös paljon tietoa hävinnyt.
      Kynttilä poisnukkuneiden muistolle on kaunis ele.

      Poista
  12. Äitini oli töissä Nikkilän sairaalassa 50-luvulla. Katselin majoitusta tältä alueelta ja eksyin tälle sivustolle. Tarkoitus on tulla katsomaan äitini nuoruuden seutuja tänä kesänä ja ajattelin, onkohan Nikkilän sairaalasta tehty hotelli. No ei ollut, joten sinne nyt ei pääse majoittumaan! Kiitos jutusta#

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun eksyit tänne minun blogiini! Mielenkiintoista, että äitisi on ollut Nikkilässä töissä. Valitettavasti Nikkilän entiset rakennukset ovat asuinkäytössä mutta eivät vuokrattavissa. Pääset kuitenkin kiertämään alueella ja katselemaan äitisi entistä työympäristöä ulkopäin. Nikkilä on upea kokonaisuus ja talot on pieteetillä muutettu asuinkäyttöön.

      Hyvää kesän jatkoa ja Nikkilä reissua!

      Poista
    2. Hei, kävin Nikkilän asuinalueella viime kesänä ja yritin etsiä taloa, jonka parvekkeella äitini seisoo 50-luvun kuvassa. Se oli mahdoton tehtävä, alue oli uskomattoman suuri. Taisinpa vähän eksyäkin sinne. Äitini kertoi aina lämpimästi Nikkilästä ja arvosti sitä aikaa, jonka hän oli siellä töissä. Alue on todella kaunis.

      Poista
    3. Hei! Onpa kiva kuulla, että olet käynyt nyt Nikkilässä. Alue on todella suuri ja varmasti juuri sen talon ja parvekkeen löytäminen, jossa äiti on seissyt valokuvassa voi olla haastavaa. Mutta upea juttu, että vihdoin kävit alueella fiilistelemässä. Siellä on kaunista! Kiitos, että laitoit minulle tietoa vierailustasi. Mukavaa vuodenvaihdetta ja hyvää alkavaa vuotta 2020 sinulle!

      Poista
  13. Etsin graduuni tietoa Suomen vanhoista mielisairaaloista, niitä ne silloin olivat, eivät psykiatrisia sairaaloita. Eksyin tänne ei tieteelliselle, mutta äärimmäisen viihtyisälle sivustolle. Olen tuolla opiskeluaikaan tehnyt jokusen vuoron sijaisena, 90-luvun alussa, hoito oli todellakin erilaista kuin nykyään. Enkä ole sitä mieltä että se olisi ollut huonompaa kuin nykyinen, molemmissa hyvät ja huonot puolensa.
    Nuo kommentit, että en voisi asua vanhassa mielisairaalassa, itseä lähinnä hymyilyttävät. Ostin entisestä sairaanhoitaja-koulustani, aikoinaan Kuopion läänin sairashuoneeksi valmistuneesta talosta asunnon reilu vuosi sitten. Makuuhuoneeni on todistetusti toiminut sekä leikkaussalina että ruumishuoneena :) Hyvin on nukuttanut eikä ylimääräisiä vieraita ole käynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, että eksyit blogiini etsiessäni tietoja. Erittäin mielenkiintoista lukea kommentti henkilöltä, joka on ollut töissä Nikkilässä. 1990-luku taisi olla mullistavaa juuri potilaiden perusoikeuksien näkökulmasta. Kun olen itse lukenut mielisairaaloiden historiasta on aiemmin sinne saattanut joutunu "kovin moninaisista syistä" - kehitysvamma, halu päästä vaimosta eroon, jopa huostaanotettuja lapsia taisi joutua joskus mielisairaalaan. Olen kirjoittanut blogissa myös Seilin saaresta ja sinnehän alettiin spitaalisten jälkeen lähettää myös mielisairaita.

      Itse ajattelin ettei rakennuksella ehkä ole kuitenkaan mitään karmaa. Nikkilä on todella kaunis jugend-ympäristö ja asunnot kauniita. Mitä siellä on aiemmin tapahtunut on osa historiaa, jota ei voi muuttaa tai unohtaa. Myös Kakolan vanha vankila on muutettu asunnoiksi ja Sörkan vankila hotelliksi. Blogista löytyy kirjoitukset em. kohteista molemmista.

      En tiennytkään, että myös Kuopiossa on tehty entiseen mielisairaalaan asuntoja. Uskon, että sinun asuntosi on "kummitusvapaa" ja mukava paikka.

      Poista
  14. Mina kavin mielisairaan hoitaja kurssin Nikkilassa nuoruudessani. Ensimmainen tyopaikkani oli kuitenkin Ohkolan B mielisairaalassa jonka jalkeen lahdin Englantiin ja olen ollut taalla jo 50 vuotta. Ilona

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi Ilona. Mukava kuulla taas yhdestä Nikkilän tuntevasta ihmisestä. Ohkola taitaa olla osa Nikkilän mielisairaala? Vai miten? Todella mielenkiintoista saada kommenttia teiltä paikat tuntevilta ihmisiltä.

      Tammiharjun entinen mielisairaala on myös remontoitu ja se toimii Tammisaaressa nykyään Raaseporin kaupungintalona. Olen ollut mukana tässä projektissa ja vierailin siellä viimeksi nyt kesällä ja upealta näyttää.

      Poista
  15. Ihana alue ja niin kauniit rakennukset. Eikä mitään kummituksia tai rakennuksiin liittyvää karmaa oikeasti ole, se on meille naisille tyypillistä hömppää kun kun joka toinen haluaa olla jotenkin erikoinen, nää "aavistelijat" ja näkijät on pelkkiä mariaåkerblomeja, joita ei kannata eikä pidä kuunnella. Jos vanhoissa taloissa kummittelisi tai olisi jotain ihme karmas niin koko Eira, Kruununhaka ja keskusta Töölöstä puhumattakaan olisi asuinkelvotonta kun joka toisessa vanhassa talossa on historian saatossa sattunut jotain "ikävää".
    Joten, narsistiset ihmiset, jotka haluatte olla jollain lailla erikoisempia, lopettakaa heikkomielisten manipulointi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Nikkilä on ihana alue ja kokonaisuus on arkkitehtonisen kaunis!

      Tuo on kyllä ihan totta mitä kirjoitit, että hyvin monissa Helsingin vanhoissa taloissa on "sattunut ikäviä juttuja" vuosien saatossa. Ehkä yksittäiset ihmiskohtalot eivät niinkään puhuta meitä kun emme välttämättä ole niistä tietoisia. Sota-aika kun kunnollisia pommisuojia ei taloissa ollut oltiin pommituksia piilossa tavallisissa kellaritiloissa, joissa varmasti myös sattui ihmishenkien menetyksiä jos taloon osui. Myös murheellisia oman käden kautta tapahtuneita kuolemia on sattunut asunnoissa, joista on tullut joskus myöhemmin toisten onnellisia uusia koteja.

      Ehkä Nikkilän mielisairaalaan ei niinkään liity pelkoja liittyen kuolemaan mutta se mitä tapahtui sodan aikana täällä on tietysti erittäin valitettavaa. "Sota-aikana Nikkilässä kärsittiin ruoan puutteesta ja vuosina 1940-1945 yli 700 ihmistä koki saman karmean kohtalon kuin Brander - nälkäkuoleman!" Ehkä nälkäkuolema vielä sairaalahoidossa saa monet ajattelemaan "ikävän karman leijuvan paikan yllä". Toisaalta samat kuolemat olisivat voineet sattua ihan missä muualla tahansa eli itse paikka ei niitä aiheuttanut vaan ruokapula.

      Poista
  16. Ihan vaan muistutuksena sekin pikku seikka, että Suomessa on historiansa takia joka puolella rakennuksia, joissa on aikoinaan sattunut ikäviä kuoleman tapauksia, esim sisällissodan aikaisia teloituksia ja vankiloina on pidetty milloin mitäkin kellaria tai rakennusta,joka on nyt ihan muussa käytössä eli kyllä riittäisi kummituksilla hilpastamista jos niitä oikeast olisi. Ja kuinka moni muistaa, että Senaattintori on rakennettu entiselle hautausmaalle. Mahtaa sielläkin käydä nyt henkiolentojen vilske kaikkien terassipöytien välissä.
    Oikeesti,minua nolottaa,että juuri naiset ovat aina alttiita uskomaan kaikkea soopaa. Joskus mietin,että pitäisikö meillä olla äänestysoikeutta ollenkaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikille niin tuttu Senaatintori on muuten hyvä esimerkki siitä miten paikat ja niiden käyttötarkoitukset muuttuvat aina vallitsevien olosuhteiden muuttuessa. Kun Helsingistä tuli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki vuonna 1812, siitä alettiin rakentaa edustuskykyistä hallintokaupunkia. Em. tarkoitti sitä, että ensin hävittää vanha keskusta-alue. Ulriika Eleonooran kirkko, kaikki vanhat julkiset rakennukset ja Suurtori sekä hautausmaan alue tasoitettiin uutta toria varten. Vainajia ei kuitenkaan siirretty, joten 1600- sekä 1700-luvun helsinkiläisten haudat ovat yhä torin sekä Aleksanterinkadun alapuolella. Luita on löydetty vielä 2000-luvullakin rakennustöissä. Mutta silti emme koe, että Senaatintorin "yllä roikkuu
      huono karma".

      Kyllä minusta me naiset ansaitsemme äänioikeuden! Olen ylpeä siitä, että Suomi antoi kolmantena maailmassa ja ensimmäisenä Euroopassa naisille äänioikeuden vuonna 1906 osana yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta. Samalla sallittiin naisille myös oikeus asettua ehdolle vaaleissa ja vuonna 1907 eduskuntaan valittiin maailman ensimmäiset naisparlamentaarikot. Hyvä Suomi!

      Poista