helmikuuta 24, 2018

Palju Önne Eesti 100


Tänään 24.helmikuuta 2018 on Viron tasavallan virallinen 100-vuotispäivä. Palju Önne Eesti 100! Satavuotisjuhlat käynnistyivät jo huhtikuussa 2017, kun tuli kuluneeksi 100 vuotta virolaisten asuinalueiden yhdistämisestä hallinnolliseksi kokonaisuudeksi. Itsenäisyyden juhliminen jatkuu aina 2.helmikuuta 2020 saakka, jolloin on takana tasan sata vuotta Tarton rauhansopimuksen allekirjoittamisesta.

 Tallinnan upeaa jugend arkkitehtuuria

Minä matkustin ensimmäisen kerran Suomenlahden yli Tallinnaan vasta 1993. Kaksi vuotta aiemmin oli Neuvostoliitto hajonnut ja Viron itsenäisyys oli taas palautettu. Tallinnassa näytti hyvin erilaiselta kuin nykyään. Kaikki valtavat lasiset pilvenpiirtäjät puuttuivat kaupunkikuvasta eikä missään näkynyt "länsimaisia" mainosvaloja. Muistan vieläkin elävästi kun entisessä Kaubamajassa oli portaat ylimpään kerrokseen, jotka eivät kuitenkaan johtaneet mihinkään. Ehkä tätä kerrosta ei koskaan oltu edes rakennettu. Muistan kuinka ostaessaan kahviloista makoisia leivonnaisia piti ensin maksaa tuotteet ja sitten jonottaa ne erikseen tiskiltä. Muistan myös legendaarisen Mustamäen torin ja sen kasvihuoneet, joissa käytiin "ostoksilla".

 Patarein vankila, rantakahvila

 Onnea tuovat kattohaikarat

Tuntui mukavalta kun kaupoissa voi puhua omaa äidinkieltäsi suomea ja sinuakin ymmärrettiin. Tosin joskus saattoi käydä erehdyksiä joidenkin sanojen kanssa, jotka eivät todellakaan tarkoittaneet samaa suomeksi kuin eestiksi. Piim on maitoa ja sitä voi siis huoletta laittaa kahvinsa joukkoon. Halb ei todellakaan tarkoita halpaa vaan se on huono suomeksi. Jos tilaat viinerid älä ylläty jos sinulle tuodaankin pieniä nakkeja viinerin sijaan. Meeste juuksuur on parturi ja ilusalong kauneushoitola. Ja se parkimismaja on pysäköintialue :)

Pärnun vanhoja taloja

Tallinna oli ensimmäinen paikka, jossa Virossa vierailin. Katselin vanhaa passiani tuolta 90-luvulta ja pakko myöntää, että siellä myös käytiin usein. Pieni selvennyksen sana jo tähän väliin, että minä en koskaan ole vetänyt perässäni mitään juomakärryjä Tallinnasta tultuani. Alkuaikoina Tallinnan reissuilla passiin lyötiin vielä leima sekä maahan tullessa että sieltä poistuttaessa. Myös maahantulomuodollisuudet veivät paljon enemmän aikaan kuin nykyään. Terminaalissa saattoi hyvin vierähtää aika pitkäkin tovi...

 Pärnu

Ihastuin virolaiseen arkkitehtuuriin ja Tallinnan keskiaikaiseen vanhakaupunkiin jo ensimmäisellä reissullani. Muistan kuin kiipesimme Toompeanmäelle ja katselimme sieltä yli punakattoisen Tallinnan. Näytti niin kauniilta! Mukulakivikadut ja kauniit jugend rakennukset saivat minut matkustamaan aina uudelleen ja uudelleen Suomenlahden yli. Pakko myöntää, että myös shoppailu oli hauskaa.Tallinnassa oli paljon halvempaa kuin Helsingissä ja sieltä myös löytyi naisellisia ja erilaisia vaatteita sekä kenkiä kuin kotimaasta. Olen jopa ostanut yhdeltä reissulta "irtotukan" tai siis itse asiassa se oli "hiuslisäke". Oma tukkani oli noihin aikoihin paljon lyhyempi ja tällaiselle vekottimelle oli käyttöä yksissä juhlissa :)
Pärnun kukkaloistoa puistossa

Pääsin näkemään myös Viron maaseutua kun tein bussimatkan Tallinnasta Riikaan. Reissulla ajettiin Via Balticaa ja maisemat olivat äärimmäisen mielenkiintoisia koko matkan. Tähän postaukseen en onnistunut löytämään bussimatkalta yhtään kuvaan. Noihin aikoihin en kuvannut edes vielä digitaalisesti eli jossain ne paperiset kuvat ovat pölyttymässä. Kun siirryttiin maaseudulle maisemat muuttuivatkin ihan erilaisiksi ja luonto oli vehreää. Viime syksynä vierailin Nurmen luonnonkosmetiikka "tehtaalla" ja reissu oli mielenkiintoinen sekä tuotteet korkealuokkaisia.

 Hotel Victoria, Pärnu

Kesällä 2008 pääsin jo Viron ihanaan kesäpääkaupunkiin Pärnun saakka. Loputtomat hiekkarannat ja sellainen menneiden aikojen kylpyläelämä viehätti minua paljon. Asuimme Hotel Victoriassa melko lähellä rantaa. Meillä oli ullakkokerroksen todella pieni huone mutta itse hotelli oli ihana. Hotellin illallishuoneessa soitettiin ruokailun ajan aitoa flyygeliä. Pärnun reissuilla haikarat tekivät minuun myös vaikutuksen. Mietin niitä katsoessani onkohan jonkun viattoman kävelijän niskaan joskus tipahtanut haikarapariskunnan kantamaan ruokaa poikasilleen kuten vaikka käärme... Opin myös sen, että jos kattohaikara pariskunta pesii talon pihapiirissä tuo se talolle onnea!

 Tallinnan vanhakaupunki näkyy jo


Rakastan myös Kadriorgin palatsia ja sen puutarhaa. Täällä on aistittavissa se kauneus ja menneen maailman henki, joka on vallinnut keisarinnan kesäpalatsissa aikoinaan. Olen käynyt täälläkin useita kertoja ja aina haluaisin mennä uudelleen. Totta kai myös läheinen Kumun taidemuseo kiinnostaa ja siellä vaihtuvat näyttelyt. Kumussa kannattaa käydä jo senkin vuoksi, että se on suomalaisen arkkitehtitoimiston suunnittelema. Ja nykyään kun matka Tallinnaan taittuu nopeasti voi melkein vain piipahtaa taidemuseossa ja tulla sitten kotiin syöden hyvin laivalla.

 Kadriorgin palatsi

Ne kuuluisat kukkakojut 

 Kadriorgissa pitää katsoa myös ylös

Uudet alueet Kalamaja ja Telliskivi ovat taas tuoneet yhden uuden ulottuvuuden Tallinnan matkailuun. Myös nyt jo suljetussa Patarein vankilassakin kävin muutamia kertoja. Minua kun myös viehättää tällainen "tuskaturismi". Ensimmäisellä vierailullani siellä saimme vielä yksityisopastuksen vankilan viimeiseltä johtajalta. Hän osasi kertoa ihan huikeita tarinoita ja oli muutenkin mukava!
Tallinnan ravintolatarjonta on loistava ja herkullisia ruokahetkiä olen viettänyt monissa paikoissa. Uusia ravintoloita tulee koko ajan lisää...

 Kumu, taidemuseo

 Oviakin pitää silmäillä ja valokuvata joka kerta

Joku on joskus kysynyt minulta montako kertaa olen käynyt Tallinnassa tai Virossa? Pakko vastata vain "että todella monta kertaa". Kun passeja ei enää Viron EU-jäsenyyden myötä ole leimattu ei niistäkään voi laskea matkojaan. Mutta monta niitä matkoja joka tapauksessa on tehty! Minä vain yksinkertaisesti pidän matkustamisesta Eestiin. Se on lähellä ja siellä on aina jotain uutta. Ollaan kuin jo Keski-Euroopassa vaikka ollaankin vain vajaa 90 kilometrin päässä Helsingistä.

 Kalamajan puutalot


Olisi kiva saada kuulla mitkä ovat teidän lukijoiden ensimmäisiä muistoja Tallinnasta tai Virosta? Koska matkustit Suomenlahden taakse ihan ensimmäistä kertaa elämässäsi?
Tai montako kertaa luulet/tiedät käyneeni Viron reissulla?
Mikä sinua kiinnostaa kun menet Viroon?

Joka tapauksessa vielä kerran - Palju Önne Eesti 100!



18 kommenttia:

  1. Minun ensimmäinen matka taisi olla 1997. Legendaarisella Georg Otsilla seilattiin tallinnasn ja siitä bussilla tarttoon. Melkoinen kulttuurishokki nuorelle pojalle ja tuosta reissusta heräsikin kiinnostus viron historiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moni ystäväni kävi Tallinnassa juuri tuolla Georg Otsilla. Itse en ole sillä koskaan matkustanut vaikka monta kertaa laivaa Helsingin satama-altaassa olen katsellut. Tartossa en ole vielä päässty käymään mutta ehdottomasti haluaisin mennä. Kiva kuulla, että olet myös kiinnostunut Viron historista...

      Poista
  2. Aivan ihania kuvia! :) Viro on kyllä kaunis paikka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elina :) Virosta löytyy paljon kaunista ja historiallista katsottavaa.

      Poista
  3. Nättejä kuvia! Mä en ole itse Virossa koskaan käynyt :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Inka :) Jos mietit matkaan lähelle mutta ulkomaille suosittelen piipahtamaan. Tallinna on kaunis kaupunki ja siellä on myös nykyään paljon sellaisia liikkeitä, joita Suomessa ei ole.

      Poista
  4. Todella upeita kuvia jälleen!

    Olen muistaakseni ollut eka kerran Virossa vasta 2000-luvulla ja kertoja ei ole kovin montaa kertynyt. Ehkäpä se johtuu tästä välimatkasta.

    Mikä yhteensattuma minulla on edelliseltä kerralta ihan tuo sama sininen ovikuva! Se on näköjään suosittu kuvauskohde.

    Aurinkoista pakkassunnuntaita sinulle Marjoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuulanneli :) Kaikki Pärnu kuvat ovat vuodelta 2008 ja silloin minulla ei ollut kovin kummoinen kamera käytössä...

      Meillä on sen etu tässä pääkaupunkiseudulla, että laivaan voi vain hypätä mukaan kun haluaa lähteä. Muualta Suomesta pitää ensin matkustaa terminaaliin Helsinkiin.

      Tuo oli on NIIN kaunis kuten kymmenet muutkin ovet Tallinnassa.

      Oikein mukavaa sunnuntaita - onneksi täällä pakkanen vähän laskenut :)

      Poista
  5. Hienoja kuvia! Ja hienon postauksen olet tehnyt satavuotiaalle Virolle!
    Minä olen myös käynyt 90-luvun lopulla Tallinnassa. Se tunnelma siellä oli niin erilainen silloin. Siellä oli silloin jännittäviä "ostoskeskuksia" Mustamäen tori ja satamassa joku isompi ostospaikka, nimeä en muista.
    Olen myös käynyt Tallinnassa useamman kerran ja hieno Kardiorgin hieno puisto palatseineen ja Kumuineen on tullut tarkkaan tutkailtua. Tallinna on kiehtova kaupunki. Ja kun sinne nykyään menee, niin joka kerta siellä on jotain uutta. Kaupunginosia on restauroitu, uusia ravintoloita avattu... ja ne Tallinnan kaupat ovat niin viehättäviä.
    Viimeksi olen ollut Visit Tallinnan ja Silja Linen järjestämällä blogireissulla siellä kaksi vuotta sitten. Se oli antoisa matka, meitä kuljetettiin pikkubussilla ja saimme nähdä ja kuulla paljon.
    Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta Marjo! Nyt tuli Tallinnaa ikävä.
    Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuula :) On ollut mielenkiintoista seurata miten Tallinna on lähtenyt kehittymään ja muuttumaan niiden vuosien kuluessa kun on itse siellä vieraillut. Minäkin muistan sen "ostoskeskuksen" sataman läheltä mutta en kyllä enää sen nimeä. Mustamäen tori oli niin legendaarinen paikka, että se on kyllä jäänyt päähän. Muistan myös paikallisbussin, jolla sinne mentiin.

      Kardriorgin ja Kumun löysin itsekin vasta myöhemmin. Ja sitten tokin nämä uudet alueet. Nyt minua kiinnostaisi Tarto koska siellä on myös myös paljon katsottavaa. Ja totta kai Pärnun hiekkarannat houkuttavat aina.

      Muistan tuon sinun Visit Tallinn ja Silja Line reissun. Varmasti antoisa matka ja aina kun on mukana "joku paikallisopas" saa myös ihan erilailla tietoa asioita. Meidän Riikan reissulla aikoinaan lähti Tallinnasta opasta tälle kolmen päivän reissulle mukaan.

      Mukavaa sunnuntaita Tuula :)

      Poista
  6. Olin ensimmäistä kertaa Tallinnassa 80-luvun lopussa. Kovin oli erilaista kuin nykyään. Varmasti monia kertoja tullut käytyä. Eipä niitä ole muistanut laskea. Hienoja kuvia olet ottanut. Sinikka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sinikka kommentistasi. Sinä olet nähnyt vielä erilaisemman Viron kuin minä. Mukavaa ja aurinkoista sunnuntaita :)

      Poista
  7. Tosi ihana postaus naapurimaastamme ja näkee, että tähän on nähty vaivaa :) Myös kuvat luovat kivan tunnelman!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Naapurimaa on vienyt minut mennessään ja siitä löytyy kuvia melkoisesti.
      Kivaa sunnuntai iltaa Emma :)

      Poista
  8. Ensimmäinen matka taisi olla -92, sittemmin passiin alkoi kertyä leimoja reipasta vauhtia kun aloin tehdä työmatkoja sinne 90-luvun puolivälistä alkaen. Vuosien varrella olen käynyt varmaan lähemmäksi toistasataa kertaa Eestissä ja nähnyt läheltä bisneksen kasvun, vaikeat ja hyvät vuodet. Päivittäin olen sikäläisten asiakkaiden ja yhteistyökumppanien kanssa tekemisissä, monen kanssavuosien varrella ystävystynytkin. Olen nyt vuoden verran ollut myös Viron e-kansalainenenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdit käydä vuotta aiemmin kuin minä :) Onnittelut Viron e-kansalaisuudesta!

      On ollut varmasti jännä nähdä miten Viro on lähtenyt kehittymään business puolella ja se tapahtui minusta äärimmäisen nopeasti. Virolaiset ovat olleet yritteliäitä ja sitkeitä.

      Muistan yhden vanhan passini, jossa leimoja oli varmasti neljä sivua peräjälkeen ja menin jonnekin muualle reissuun mitä passini kertoo tullivirkailijalle. "Onpas tuo innostunut Viron kävijä." :D

      Poista
  9. Voi miten kauniita kuvia olet Virosta napannut. Miten tuo Viro ja ainakin Tallinnan sekä Pärnu tuntuvat mielessä kuin eteläinen Suomi. Meillä oli firma Tallinnassa vuodesta 1995-2003, vähintään kaksi kertaa kuukaudessa piti matkata sinne, joten niitä käynti kertoja on mahdoton sanoa tarkalleen, mutta useita satoja varmasti niitä tuli pelkästään tuon takia. Alussa passitarkastukset olivat erittäin tiukat sen muistan ja miten vaikeaa oli liikkua muutenkin, kilometri ydinkeskustasta, niin kadutkin olivat mitä olivat (yön aikana oli muuten aina joku varastanut katukiviä ja kaikkea muutakin). Ihan huikean nopeasti Tallinnan vanha kaupunki kunnostettiin, vuodessa ja kahdessa tapahtui valtava muutos. Muistan hyvin ne ensimmäiset vierailut ravintoloissa, hah hah haaa..... keitettyä lihaa tarjoiltiin pihveinä ja leikkeinä, muistan että ensimmäiset oikeat ravintola ruuat syötiin suomalaisten avaamissa ravintoloissa ja se asiakaspalvelu, hah hah haaa. Mutta nykyään kaikki on toisin ja joskus tuntuu, että paremmin kuin meillä. Onnea Viro!!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla on jänniä kokemuksia Viron itsenäisyyden alkujoista! Ja todella paljon olet päässyt näkemään myös Viron ja Tallinnan kehittymistä. Muistan itsekin sen todella tiukan passitarkastuksen ja valtavat jonot kun odotettiin kärsimättömästi maihinpääsyä mutta tarkasti syynättiin passit ja sitten leimattiin.

      Olen itse myös ihmetellyt miten nopeasti Tallinnan muutos tapahtui. Jokaisella reissulla kaupunki oli aina paremmassa kunnossa ja uusia liikkeitä avautui koko ajan. Tällä hetkellä Tallinnan ravintolatarjonnassa on huikea makuelämyksiä tarjoavia paikkoja, jotka ovat mukana Taste of Helsinki -tapahtumassakin.

      Onnea Viro vielä kerran ja mukavaa päivää sinulle Sari :)

      Poista