elokuuta 13, 2016

Humala ja Krapula - hyvän taiteen alkulähteet

Hyvinkäänkylässä seisoo vierekkäin kaksi tänä vuonna 100 vuotta täyttävää identtistä hirsitaloa. Arkkitehti Wäinö Palmqvistin piirtämät huvilat näyttävät ulkoapäin melko tavallisilta uusmaalaisilta vanhoilta taloilta jos ei kiinnitetä huomiota talojen ateljeeikkunoihin. Hirsiseinien sisällä on kuitenkin syntynyt huomattava määrä legendaarista suomalaista taidetta ja talojen asukkaat ovat olleet hyvinkin värikkäitä ja puhuttavia persoonia omana aikanaan ja sen jälkeenkin. Talojen tupaantuliaisiakin vietettiin aikoinaan peräti kaksi viikkoa ja pitkäksi venähtäneissä juhlissa talot kastettiin lopulta  Humalaksi ja Krapulaksi.


Nuoret työläistaustaiset taiteilijat Tyko Sallinen ja Jalmari Ruokokoski olivat jollain Helsingin reissullaan tavanneet hyvinkääläisen maanviljelijän, joka tarjosi ateljeepulasta kärsiville taiteilijoille tonttia mailtaan sekä puutavaraa talojen rakentamiseen. Vuosisadan vaihteen kansallisromantiikan innoittamina olivat eri alojen taiteilijat perustaneet erämaa-ateljee huviloita (Kalela, Visavuori josta löytyy täältä blogista postauskin). Myös Tuusulanjärven taiteilijayhteisö (Ainola, Halosenniemi) oli syntynyt samoihin aikohin. 

Sallinen ja Ruokokoski halusivat ehkä myös piruilla edellisen sukupolven kollegoilleen antamalla huviloilleen tietoisesti hieman karkeammat nimet. Olihan Tyko Sallinen haukkunut julkisesti Akseli Gallen-Kallelaa paskahousuksi minkä seurauksena hänet ajettiin ulos taiteilijaseurankokouksesta - varsinainen oman aikansa kapinallinen nuori mies selkeästi! Värikkäiden taiteilijamiesten kodit tarvitsivat myös hieman värikkäämmät nimet!
Humala ja Krapula :)


Hyvinkään taidemuseoon on koottu näyttely Humala ja Krapula - 5 taiteilijaa, jossa avataan ovet taiteilijakotien sisälle sekä siihen taiteeseen mitä viisi erilaista taiteilijaa on tehnyt näiden talojen tiloissa. Hyvinkään taidemuseo oli itselleni uusi mutta erittäin mielenkiintoinen kokemus. Museokorttikohde ja äärimmäisen hyvät parkkimahdollisuudet suoraan taidemuseon allaolevassa parkkihallissa - plussaa näistä! Näyttelyn ripustus on huikean hyvä myös. Pidin erityisesti väriseiniin valituista intensiivisistä värisävyistä. 

Tyko Sallinen, taidemaalari 

Tyko Sallisen persoona sekä maalaukset herättivät aikoinaan paljon kohua. Sallinen oli suomalaisten eksperssionistien henkinen johtaja - taiteilija, joka murskasi täysin aiemmat taidekäsitykset ja maalasi brutaalisti. Ateneumin taidemuseo jopa palautti Sallisen työn koska sitä ei pidetty soveliaana taidemuseoon. Sallisen maalaukset olivat liian rujoja ja rumia. Sallisen tunnetuimpia päätöitä ovat Hihhulit ja Jytkyt sekä maalaukset hänen ensimmäisestä vaimostaan "Mirristä".
Mirri vihreässä puvussaan, 1911

Jytkyt, 1918

Neiti Anna Räsänen, 1912

Jalmari Ruokokoski, taidemaalari

Myös Jalmari Ruokokoski kuului eksperssionistiseen Marraskuu ryhmään, joka kokoontui ja istuskeli aina Brondan kahvilassa Esplanadin varrella. Boheemitaiteilijoiden suosima talo purettiin jo 1970-luvulla mutta samassa kulmassa sijaitsee edelleenkin ravintola nimeltään Bronda, jossa me käymme nauttimassa huippukokkien ruokaa ja lasillisella :) Ruokokoski menestyi taitelijana jo eläessään ja pääsi pitämään näyttelynkin Ateneumissa mutta hänen rahansa kuluivat juhlimiseen.


Rouva Bertha Stenmanin muotokuva, 1913

Itselleni tuntemattomampia taidemaalareita ovat Anton Lindforss ja Paavo Leinonen. Lindforss osti Humala-ateljeen Jalmari Ruokokoskelta 1921. Lindsforss oli omaperäinen maisemamaalari ja teki usein retkiä Lappiin ja Jäämeren rannalle maalaamaan luontoa. Myös Lindsforss oli kuulunut nuorena Marraskuu ryhmäläisiin


Taidemaalari Paavo Leinonen oli tekemässä parinkin maailmannäyttelyn Suomen Paviljonkia. Leinosta on pidetty "hiljaisen harmonian mestarina" koska on maalasi kirkkotaidetta 30 vuoden ajan mutta Leinoselta löytyy myös herkkiä akvarelleja.


Kuvanveistäjä Terho Sakki

Kuvanveistäjä Terho Sakki osti molemmat taiteilijatalot vuonna 1956. Sakki työskenteli ja asui taloissa perheensä kanssa. Hyvinkään taidemuseon näyttelyssä esitetään lyhytelokuva kuvanveistäjästä ja oli äärimmäisen mielenkiintoista katsella kuinka hän teki Tampereen Kalevan kirkon ulkopuolella olevaa Kaleva-muistomerkkiä. Koska muistomerkki oli niin suuri ei sitä voinut tehdä ateljeessa vaan pihalle oli pystytetty muovinen teltta-ateljee. Kuvanveistäjän pikkutytöt kävivät filmissä katsomassa isäänsä ja pääsivät jopa kipuamaan veistoksen päälle. Ihana ajankuva 60-luvun lopulta. Suosittelen katsomaan lyhytelokuvan!



Näyttely on avoinna 4.syyskuuta saakka osoitteessa Hämeenkatu 3 D joten vielä ehtii katsomaan miten erilaista taidetta viisi taiteilijaa on luonut Humalassa ja Krapulassa.

Lisäksi itse Humala ja Krapula -ateljeetalot ovat avoinna yleisölle
15. - 21.8. klo 12-18
29.8. - 4.9. klo 12-18

Hyvinkäälle huristaa nopeasti Tampereen moottoritietä ja Hyvinkäänkylä on ihan lähellä taidemuseota. Hieno näyttely ja museolta löytyy tapahtumaan liittyvää oheisohjelmaa paljon klik!


8 kommenttia:

  1. Hyvinkään taidemuseossa on huikean hienoja näyttelyitä. Se jää turhan usein pääkaupunkiseudun museoiden jalkoihin. Turhaan, sillä kuten hienosti valotit, museo on erinomaisen hyvin saavutettavissa lähes kaikin tavoin, ja myös lähijuna pysähtyy vain lyhyen kävelymatkan päähän.

    Muistan Hyvinkäältä yhä huikean hienon Jalmari Ruokokosken näyttelyn jo jostain 1990-luvun lopusta sekä Unto Pusan ja Rafael Wardin näyttelyt. Ja on museossa esillä ollut muistaakseni myös Schjerfbeckiä - ihan luonnollisesta syystä ;).

    Hieno paikka; lämpimästi suosittelen <3!

    PS. Tuo Museokortti on ihan ylivoimainen käyttöliittymä ja loistava innovaatio museoalalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rouva Sana tuosta lähijunan lisäämisestä. Itse kun kuljen aina autolla unohdin, että Hyvinkään taidemuseo on ihan rautatien sekä aseman lähellä myös :)

      En tiedä miksen aiemmin ole käynyt tässä museossa vaikka meillä asuu sukulaisia Hyvinkäällä ja siellä muuten tulee käytyä. Nyt ihan harmittaa ettei ole käynyt. Humala ja Krapula paikkoina ovat minulle tuttuja jo lapsuudesta kun niistä on kotona puhuttu vaikka en sielläkään ole vielä käynyt ihan paikan päällä. Nyt tekisi mieli vierailla kun siihen olisi mahdollisuuskin.

      Tätini perheineen asui ihana Helenenkadun vieressä aikoinaan joten Schjerfbeck kytköskin tuttua.

      Museokortti pitäisi kyllä kaikkien hankkia koska se avaa niin monia mahtavia paikkoja vierailla.

      Poista
  2. Hauskat nimet taloilla, on tainut olla oikein kunnon tuparit.
    Upeita maalauksia, mutta jotenkin nyt patsaat puhuttelivat enemmän.
    Ihanaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon, että kahden viikon juhlinnan jälkeen talot ovat saaneet juuri oikeat nimet.
      Patsaat puhuttelivat myös minua taulujen lisäksi.
      Mukavaa sunnuntaita Outi!

      Poista
  3. Hih, miten hauskat nimet. :D:D Upeita maalauksia ja patsaita. :) Lempeää sunnuntaita. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osuvat nimet kyllä ja kuvasivat varmaan myös taiteilijoiden "värikästä" elämään. Kiva kun pidit. Mukavaa alkanutta viikkoa Tiina!

      Poista
  4. Kiitos, Marjo, taas seurasta mielenkiintoisella museoreissulla. Täällä tulee varmasti käytyä toisenkin kerran kun on näin lähellä ja hyvien yhteyksien päässä. Olet taas kirjoittanut herrojen taiteilijoiden elämästä kuvaavasti. Kiitos sinulle, ystäväni. Terveisin Leena

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Leena kun lähdit mukaan :) Mielenkiintoinen näyttely värikkäistä herroista ja upeita töitä. Meillä reissu jatkui kirppistelyn merkeissä ja hyviä löytöjä tehtiin... :D

      Poista