tammikuuta 11, 2017

Didrichsenin taidemuseon Lionel Smit pursuaa väriä ja veistoksia


Pääsin vihdoin uudenvuoden aattona piipahtamaan ainutlaatuisen intiimissä Didrichsenin taidemuseossa Helsingin Kuusisaaressa. Viljo Rewellin suunnittelema rakennus (1957 ja laajennusosa 1964) on jo itsessään näkemisen arvoinen paikka. Ihailen aina sen sulautumista ympäröivään mäntymetsään. Marie-Louise ja Gunnar Didrichsenin koti ja sen yhteyteen kohonnut taidegalleriasiipi näyttävät olevan osa ympäröivää maisemaa ja museon saneerauksen yhteydessä myös ympäröivää metsää on vähän karsittu ja puistoa laajennettu. Näkymä takana siintävälle Laajalahden merialueelle on talvellakin kaunista katseltavaa.


Viime syyskuussa avattu eteläafrikkalaisen kuvataiteilija Lionel Smitin (s.1982) näyttely Faces of identity oli "must to see" - listallani jo syksyllä useaan otteeseen. Vihdoin vuoden viimeisenä päivänä löysin itseni Kuusisaaresta ja olihan siellä paikalla ihan runsaasti muitakin kinkunsulattelijoita katselemassa Smitin upeita tauluja ja veistoksia. Itse käytin rakasta Museokorttiani mutta Didrichsenin taidemusoon pääsi välipäivinä ihan veloituksettakin sisälle.


Lionel Smitin töihin tutustumisen voi aloittaa jo talon ulkopuolella olevasta veistospuistosta, joka on aina avoinna ja siellä voi käydä  maksutta myös silloin kuin itse museo on suljettuna. Puistosta löytyy pysyväisveistosten lisäksi nyt myös neljä Lionel Smitin upeaa veistosta.



Kaikki Didrichsenin taidemuseossa esillä olevat työt on Lionel Smit tehnyt juuri tätä näyttelyä varten eli ne ovat ihan uusia. Didrichsenin taidemuseon atriumpihan uima-allas tekee minuun aina syvän vaikutuksen ja nyt Lionel Smith oli halunnut sijoittaa sinne yhden veistoksensa kellumaan. Turkoosinsinisen uima-altaan pohja ja tuo kelluva veistospää ovat todella vaikuttavia. Uudenvuoden aattona ei lumesta ollut tietoakaan mutta kun kävin näyttelyssä toisen kerran (kyllä luitte oikein olen käynyt siellä jo kahdesti!) viime sunnuntaina oli lumi osittain peittänyt patsaan ja altaan vesikin oli jäätynyt. Smitin työ näytti eri tavalla kiehtovalta siellä jään ja lumen keskellä.



Lionel Smitin maalaukset ovat suurikokoisia ja hyvin värikkäitä. Jos joku kärsii siitä, että joulun jälkeen on koti riisuttu koristeista sekä värikkyydestä eikä ulkonakaan ole vielä kovin keväistä tässä näyttelyssä saa kyllä aimo annoksen väriterapiaa. Afrikan savannin, sademetsän, vesistöjen, taivaan, villieläinten, kasvien ja kukkien sävyt täyttävät Smitin maalaukset ja tässä näyttelyssä maalauksiin on sijoitettu myös kultafragmentteja. Kulta saa maalaukset mielestäni hehkumaan vielä lisää Afrikan aurinkoa ja korostaa värejä!


Lionel Smitin tyyli maalata ja tehdä veistoksia on hyvin intensiivinen ja minua puhutteleva. Suurikokoiset silmät ja suu muodostavat ilmeikkäät kasvot mutta maalaukset on aina rikottu erilaisilla pensselinvedoilla. Muotokuvissa näkyy Etelä-Afrikan monikulttuurisuus ja eri ihmisryhmille tyypillisiä rotupiirteitä. Suoraan muotokuvista katsovat silmät ovat koskettavia. Taulujen mallien sieluun näkee silmien kautta ja niitä jää lumoutuneena tuijottamaan. En siis yhtään ihmettele, että Lionel Smit on pitänyt näyttelyitä Lontoossa, Miamissa, Hong Kongissa ja Amsterdamissa. Suomessa Smitin työt ovat ensi kertaa esillä nyt Didrichsenin tiloissa.


Lionel Smitin veistoksissa on voimaa mutta samalla myös käsittämätöntä herkkyyttä. Näyttelyn veistokset ovat joko prossia tai lasikuitua, joka on maalattu automaaleilla. Tuo uima-altaan veistos on akryylia ja se on ankkuroitu altaan pohjaan pysyäkseen paikoillaan. Silti veden liike heiluttaa sitä ja saa patsaan kuin elämään vedessä. 




Taidemuseon alakerrassa on nähtävillä non stop esityksenä pyörivä vartin mittainen lyhytfilmi, joka on myös tehty tätä näyttelyä varten. Filmissä nähdään Lionel Smitin työskentelyä tiiminsä kanssa Kapkaupungissa ja vieraillaan hänen huikeissa ateljeetiloissaan Etelä-Afrikassa. Toinen tila on varattu suurikokoisille maalauksille ja toisessa tehdään veistoksia. Kiinnitin huomiota valtavaan määrään erikokoisia ja -näköisiä siveltimiä pystyssä purkeissaan - vaikuttava kollaasi!


Didrichsenin taidemuseon Lionel Smit näyttely on avoinna vielä 29.tammikuuta saakka. Lauantai ja sunnuntai päivinä voi osallistua opastetulle kierrokselle klo 13.00 museossa. Töitä on sijoitettu veistospuistoon, taidegalleriaan ja totta kai niitä löytyy myös Didrichsenien kodin puolelta. Samalla näkee kaunista taidekotia ja muidenkin taiteilijoiden teoksia.

Marjon matkassa kirjoitti tänään Didrichsenin Facebook sivulle arvion museosta "Upea, intiimi museo kauniilla paikalla. Näyttelyt ajan hermolla ja uudistunut museorakennus on ihan täyskymppi! Elämyksellinen!" Samalla museo sain bloggaajalta 5 tähteä. 




4 kommenttia:

  1. Olipa kauniita tauluja ja patsaita. Kaikissa huomasin silmien katseen, jotain vetoavaa niissä oli, upeaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silmät ovat sielun peili ja näiden töiden silmät kertovat paljon takana olevista kohtaloista. Mukavaa lumista perjantaita Outi :)

      Poista
  2. Maalaukset todellakin hehkuvat! Vaikka itse olen värien käyttäjänä hyvin maltillinen niin pukeutumisessa kuin kodissani, niin nautin väreistä kyllä monella tapaa, mm. taiteessa. Kiitos Marjo näistä upeista kuvista, taidan vihdoin nousta täältä sängyn pohjalta ja suunnata Kuusisaareen imemään energiaa väreistä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että kävit eilen aistimassa näitä ja nauttimassa sitä väriterapiaa.
      Mukavaa perjantaita ja älä liukastu :)

      Poista