lokakuuta 29, 2017

Viini- ja ruokamessuille ehtii vielä tänään


Hyvää huomenta ja hyvää normaaliin aikaan siirtymistä! Jos unohdit kääntää kelloja niin on viimeistään hyvä aika tehdä se ettei huomenna aamutuimaa tule ikäviä yllätyksiä. Tai oikeastaan kaikki elektroniset laitteet hoitavat itse oikeassa ajassa pysymisen ihan automaattisesti. Mutta ainakin itselläni rannekello ja eteisen raksuttava seinäkello ovat vielä kesäajassa autuaallisesti. Pikkuhiljaa hyvä tulee...joo joo ajastan kohta.


Jos hieman harmaalta sunnuntai päivältä puuttuu vielä se "punainen lanka" ja tekemisen puute vaivaa ei hätää sillä tänään ehtii vielä suunnistamaan Messukeskukseen herkuttelemaan ja maistelemaan viinejä. Itse piipahdin eilen iltapäivällä aika pikaisesti mutta hyvin "makoisa" kuva minulle jäi messutarjonnasta tänäkin vuonna. Viini ja Ruoka tapahtuma on auki tänään vielä 10 - 18. Samalla reissulla kannattaa toki myös katsastaa Kirjamessujen antia.



Näyttelyasettajia saman katon alta Messuhallista löytyy peräti 120 kappaletta! Aika huikea määrä ja ihan kaikkea tuolla ei edes ehdi ottaa haltuunsa. Ihmisiä oli eilen todella paljon ja liikkuminen hidasta. Toki paljon tuli nähtyä tuttuja ja vaihdettua poskisuudelmien lisäksi myös kuulumisia ruoan ja viinien maailmasta.


En yleensä koskaan purnaa mistään mutta eilinen savuisuus ja ruoankäry ongelma messuilla oli ikävä juttu. Toivotaan, että tänään ilmastointi toimii jo paremmin eikä inhottava  rasvainen käry seuraa hiuksissa ja vaatteissa sinua kotiin saakka. Ymmärrän toki, että ruokarekat aiheuttivat sen ja mielelläni söin niissä valmistettuja herkullisia ruoka-annoksia. Roska-astioiden vähäisyys aiheutti sen, että ihmiset jättivät lautasiaan ajelehtimaan tasoille ja pöydille. Jatkossa runsaasti jätesäiliöitä niin tältäkin ongelmalta vältytään.



Omia tärppejäni messuille ovat seuraavat herkut:

Fish&chips on rapea ja juuri oikean suolainen pieni hiukopala.
Nappaa mukaan ranskalainen patonki - vegeversio on hyvä!
Italialaista jäätelöä ei vain voi vastustaa - nauti hartaudella.
Pelkästään parmesan juustokiekossa "valmistettu" pasta-annos 
näyttää jo hyvältä ja on sitä myös.
Unohda tässä kohtaa kalorien laskeminen :)






Nauti oliiveista ja osta mukaan savustettuja valkosipuleita.
Italialaiset makkarat vievät kielen mennessään.
Ja entäs ne juustot sitten....omnomnom...
Italialaiset suklaat ja nougat tangot kerätään itse tiskiltä rasioihin.
Muista varata käteistä - monissa kojuissa käy vain käteinen!



Tarjolla paljon erilaisia viinejä ja kuohuvia. Koska olen itse vielä lääkekuurilla kuulo-ongelmani takia en valitettavasti nauttinut viinejä tällä messureissulla. Hyvää sunnuntaita ja messuilua!


lokakuuta 28, 2017

Oscar Tiye, Amina Muaddi ja Minnie kengät ♥

Kaikki blogiani pidempään seuranneet tietävät, että sydämeni sykkii kiivaasti kahden asian takia. Rakas russeliriiviöni Minnie ja kengät  ♥ Minulla on vain yksi koira mutta monia kenkäpareja. Jossain vaiheessa kenkiä oli 180 paria...nyt ehkä jo vähän enemmän. Kun ensimmäistä kertaa törmäsin Oscar Tiyen Minnie kenkiin olin ihan myyty. Vain niiden hieman korkea hinta on hidastanut oman Minnie kenkäparini hankintaa. Mutta netissä pyöriminen ja haaveilu on onneksi ilmaista joten tervetuloa mukaan kuolattavien Minnie kenkien ihmeelliseen ja kauniiseen maailmaan.


En ole muuten ainoa, joka sydän väpättää näille Minnie Hiiren korvilla varustetuille kengille.
Vai mitä tuumitte seuraavista "värikkäistä" kommenteista netin eri keskustelupalstoilta. Jos meillä Suomessa Minna Parikan Raquel avokkaat sydänkoristeilla ovat suosittuja hääkenkiä niin muualla maailmassa purjehtidaan avioliiton auvoiseen satamaan Minnie korkkarit jalassa.

Would kill for these Oscar Tiye Minnie heels!   - Sarah
These are so cute! I dig it!  - Suzy
OMG just take my money pleaseeee 😍 - Disney fan 
LOVE THESE! I didn't want to wear heels for my wedding,
but now I kinda want to! - Katy
Dear Lawd those Oscar Tiye heels have stolen my heart... - Sharon

Nämä hurmaavat Minnie kengät ovat sekoittaneet meidän naisten ajatuksia jo vuodesta 2013!


Milanolaisen luxus-kenkäbrandin takana on syntyperältään jordanialais-romanilainen Amina Muaddi. Amina opiskeli alunperin muodin markkinointia European Institute of Fashionissa ja toimi myös stylistina L'Umo Vogue ja GQ lehdissä. Hän muutti kuitenkin Italiaan 16-vuotiaana toteuttaakseen haaveensa luoda oman kenkämerkkinsä jossain vaiheessa.




Amina Muaddi, suunnittelija

Koska Aminalla ei ollut minkäänlaista koulutusta kenkien valmistamiseen hän päättyi Italiassa Riviera del Brenta alueelle Venetsian lähellä. Tälle alueelle on Italiassa keskittynyt koko italialainen kenkäteollisuus. Nuori Giovanni Luigi Voltan lähti näiltä samoilta seuduilta 1896 Amerikkaan. Muutaman vuoden kuluttua Voltan palasi takaisin ja toi mukaan koneellisen kenkäteollisuuden opit vanhaan kotimaahansa. Amina puolestaan työskenteli vuoden päivät Italian parhaimpien kenkäartesaanien kanssa opetellen kenkien tekemisen salat kädestä pitäen. Yhdessä kengässä voi nimittäin olla 40-50 erilaista komponenttia, jotka tulee hallita tehdäkseen toimiva ja kaunis kenkä.


Aminan suunnittelussa näkyy selvästi vaikutteita Lähi-Idästä. Asuihan hän Jordaniassa ensimmäiset 7 vuotta elämässään ja sen jälkeen 16 ikävuoteensa saakka Romaniassa. Aminan kengät ovat äärimmäisen naisellisia ja monissa niistä on korkeat stilettokorot. Mallistossa on toki maltillisemmillakin koroilla varustettuja ihanuuksia. Amina on designillaan halunnut tuoda esille ja korostaa omia etnisiä juuriaan ja kulttuureita, joissa hän on kasvanut ja kehittynyt.


Jokaisen kengät pohjaa koristaa kaunis ja erikoinen kullanvärinen Oscar Tiye brändin tunnus. Kenkien nimen Tiye viittaa muinaiseen egyptiläiseen kuningattareen, joka oli Egyptin 18. dynastian faarao Amenhotep III:n päävaimo. Tiye oli poikkeuksellinen kuningatar koska hänet on patsaana esitetty täsmälleen yhtä suurena kuin faarao miehensä. Normaalisti vaimot olivat patsaina miehiään huomattavasti pienempiä muinaisessa Egyptissä.


Amina on kertonut, että brändinsä kullanvärinen logo olisi muinainen egyptiläinen pyhä pillerinpyörittäjä, joka on myös arabialainen hyvän onnen symboli. Muinaisessa Egyptissä pillerinpyörittäjiä pidettiin pyhinä ja ne kuvattiin skarabee-amuletteihin, jotka symboloivat myös elämää. Jokaisen Aminan suunnitteleman kengän sisäosa on väriltään myös magentan punainen - väri, joka edustaa kuninkaallisuutta arabimaissa. Aminan kengissä on mukana paljon symboliikkaa.


Kaikki Aminan kengät ovat haluttavia myös sen takia, että korkeista koroista huolimatta ne ovat mukavia jaloissa. Niiden lestit ovat juuri oikein suunniteltuja ja päkiän alla on erikoiset pehmusteet helpottamaan paineen tunnetta jalkapöydässä.


Aminan kengistä on sanottu, että niissä on Yves Saint Laurentin hedonismia mutta samalla hienostuneisuutta kuten Tom Fordilla. Minnie kengissä on mielestäni myös leikkimielisyyttä, rajojen rikkomista, pientä höpsöttelyä ja sisäisen lapsen vapauttamista sekä jotain sadunomaisuutta.

Minnie Hiiri pukeutuu Aku Ankassa aina isoon rusettiin, punavalkopilkulliseen mekkoon ja korkokenkiin. Hän on herttainen ja todella naisellinen hahmo Mikki Hiiren tyttöystävänä. Aminan Minnie kengissä on jotain "waltdisneymäisyyttä" ja nehän voivat olla asustuksessa olla se "statement" ja söpöys elementti.

Minnie avokkaat saa itselleen 568 eurolla. Mokkaiset Minnie sandaalit puolestaan ovat 484€. Net-a-porter on myynyt tolppakorkoisia sandaaleita 208€ joskus mutta kun hetki sitten tarkisti ne olivat jo "sold out" -tilassa. Ikuinen kenkähullu jatkaa haaveiluaan...

Mukavaa lauantai iltaa kaikille - toivottavasti huomenna olisi poutasää eikä sadetta enää  :)






lokakuuta 26, 2017

Sudden deafness - pelottava "hiljaisuus"


Tiistai 10.lokakuuta

Makaan kuumalla rantahiekalla auringon lämmössä ja jossain taustalla pauhaa meri voimakkaasti. Käännän kylkeä vasemmalle, aamuauringon heikot säteet puskevat läpi silmäluomieni ja samalla poskeeni osuu koiran kylmänkostea kirsu. Avaan silmät ja huomaan yöpöydällä jo vartin pauhanneen kännykän hälytyksen. Olen nukkunut pommiin! Miksen ole kuullut herätyksen soittoa mietin kun ryntään ylös ja keittiöön...?


Valutan vettä kahvinkeittimeen ja havaitsen, että meri jatkaa pauhaamista vasemmassa korvassasi edelleen. Käyn suihkussa pikaisesti. Menikö korvaani vettä edellisen päivän hiustenpesun yhteydessä? Hypin yhdellä jalalla kuin joskus lapsena uimakoulun jälkeen kun sukellettiin. Koira katsoo ihmeissään. Korvassa ei taida olla kuitenkaan vettä. Suljen nenäsieraimet ja yritän puhaltaa ilmaa. Korva on ihan lukossa ja samalla tuntuu kuin vasen puoli päätäni olisi poissa pelistä.
Kuva lainattu netistä

Varaan ajan työterveyslääkärille ja vastaanotolla korvani todetaan olevan täysin normaali. Tärykalvo väreilee normaalisti eikä korvassani ole tulehdusta. Minulle tehdään Weberin äänirautakoe. Saadaan vahvistus ettei vasen korvani meren lisäksi kuule hyvin ääniaaltoja. Lääkäri määrää antihistamiinisuihketta nenään. "Tarkkaile nyt pari päivää tätä ja yritä saada korva aukeamaan."


Keskiviikko 11.lokakuuta  

Pyörin edellisen illan netissä. Kehotus toimia tällaisissa korvaongelmissa nopeasti saa minut varaamaan ajan korvalääkärille. Korvat, nenä ja kurkkuni tutkitaan taas tarkasti. Weberin äänirauta "sellainen kaksipiikkinen haarukka" ei edelleenkään soi vasemmassa korvassani normaalisti. Korvalääkäri antaa diagnoosiksi Hypacusis auris sin eli vasemman korvan äkillinen kuulonaleneminen. Saan lähetteen kuulotutkimukseen. Mielessäni käy jo suvussamme oleva rasite kuulonalenemisesta mutta lääkäri vakuuttaa ettei tämä ole sitä.

Kuva lainattu netistä

Torstai 12.lokakuuta  

Korvassa kuohuu edelleen Itämeren tai Välimeren aallot - en pääse selvyyteen kummat. Kännykällä on mahdotonta puhua tai siis kuulla toista ellei laita puhelimen kaiutinta päälle. Autossa handsfree on hyvä mutta en voi elää ja operoida vain siellä. Ruokakaupassa äänet puuroutuvat ja taustametelin kanssa päässä velloo aika sekavasti ääniä sotkussa. En osaa kontrolloida oman puheeni voimakkuutta kun en kuule sitä. Taidan itse asiassa puhua todella hiljaa em. takia. "Anteeksi mitä sä sanoit?" on yleisemmin kuulemani kysymys vastapuolelta.

Kuva lainattu netistä

Perjantai 13.lokakuuta  

Perjantai ja kolmastoista päivä! Istun Kampissa kuulotesti kopissa luurit päässä. Oikealla korvalla aloitetaan. "Piippaat kelloa aina kun kuulet." on ohjeet kuulohoitajalta. Oikea ohitettu ja piipattu jo monta kertaa. Sitten tulee vasen ja täysi hiljaisuus. Mietin onko testi edes alkanut? Sitten alkaa kuulua jotain vaimeasti silloin tällöin. Lopulta hoitaja tulee ja saan tuloksen. Kuuloni vasemman korvan osalta on huomattavasti alentunut!!!! Ei ihme etten siis kuullut!


Hoitaja ehdottaa, että tapaisin uudelleen heidän korvalääkärinsä koska "Näissä tapauksissa pitää toimia nopeasti." Sympaattinen naislääkäri ottaa minut vastaan. Taas se perustutkimus rööreihin. Kun ihmettelen lääkärin isoa kysymyspatteria hän kertoo hoitavansa potilasta psykofyysisenä kokonaisuutena. Kuulostaa vielä mukavammalta lääkäriltä. Ehkä tämä nyt selviää, mietin.

Oletko sairastanut juuri flunssaa? 
Viimeksi 2016 syksyllä.  Sen jälkeen en ole ollut kipeänä. 

Onko punkki purrut tai oletko havainnut puremajälkeä?
Ei mielestäni. Koirasta löydetty kaksi punkkia tänä kesänä.

Onko sinulla mitään autoimmuunisairautta? Reuma, keliakia jne.?
Ei tietääkseni. Tosin ei mitään ole testattukaan. 

Oletko perusterve eikä sinulle ole mitään lääkitystä?
Ei muuta lääkitystä kuin Aerius allergiaoireisiin.

Lääkäri määrää minulle kortisonikuurin koska sille "on saatu hyvää vastetta muissa vastaavissa tapauksissa." Kun ihmettelen miksi minulla voisi olla hänen diagnoosinsa mukainen Sudden Deafness hän toteaa ettei osaa vastata siihen.

Äkillisen kuulonmenetyksen varsinaista syytä ei tunneta, mutta oletuksia aiheuttajasta on useita: verenkiertohäiriö, viruksen tai autoimmuunisairauden aiheuttama tulehdus, sisäkorvan kalvon puhkeaminen tai sisäkorvaa vaurioittavat lääkeaineet. Harvoin kuitenkaan mitään näistä tekijöistä pystytään sairauden tullen todistamaan. Alle 10%:lla syyksi löytyy joku sairaus. Tavallisin ikä sairastuneilla on 43-53 vuotta. 

Kuva lainattu netistä

Saan määräyksen varata itselleni pään täydellisen magneettikuvauksen ja käydä antamassa verinäytteet laboratoriossa. On lohduttavaa kuulla, että labran verinäytteeni ottavalla hoitajalla on ollut sama kuulon menetys pari vuotta sitten ja hän on parantunut. Tulee mukavan huojentunut olo!

Haen apteekista kortisonit ja saan kuulla "Melkoisen hevoskuurin olet saanut. Korvaan varmaan?" Aluksi otan kaksi tablettia aamuisin ja sen jälkeen yhden päivässä. Murehdin kortisonin kertymistä luustooni ja osteosporoosia mutta farmaseutti vakuutteli ettei lyhyt käyttö vaikuta siihen. Myös kortisonin ja kasvojen pöhöttyminen arveluttaa...tuijotan itseäni peilistä ja mietin "joko pöhöttää". 


Viikonloppu 14.-15.lokakuuta

Pääsen lääkärikeskuksen terveyssivuille katsomaan jo verikokeideni tulokset, jotka ovat loistavia ja ihan viitearvojen puitteissa. Punkkitesti on tehty mutta sitä ei ole kommentoitu. Yritän elää mahdollisimman tavallista elämää enkä miettiä korvaa. Meren kohina hiljenee välillä ja korvani alkaa kurluttaa sekä paukahdella. Tuntuu kuin joku vetäisi vettä korvastani alas. Koiran haukkuminen kuuluu ihan vaimeasti "kuuroutuneessa korvassani" mutta kuuluu edes. Olen tottunut "pään toispuoleisuuteen". Mietin mielessäni miten itsestäänselvyytenä me pidämme aistejamme. Kahta silmää ja kahta korvaa. Ne luovat sen symmetrian ja stereofiiliksen. Kun toinen on poissa pelistä on puoli päätä myös "poissa hassulla tavalla."


Kuva lainattu netistä

Alkuviikko 16. - 17.lokakuuta 

Haastattelen uusia työntekijöitä ja minusta tuntuu vähän nololta kun joudun sanomaan etten kuule oikein hyvin. Yritän itse puhua lujempaa enkä kuiskailla ja hyvin ne haastattelut menevätkin. Vain se oma tunne on ikävän kiusallinen - ehkä toinen ei edes huomaa huonokuuloisuuttani. 

Etsin vielä lisää tietoa netistä ja löydän mielenkiintoisen luvun. "Yli kuudella kymmenestä kuulomenetys paranee itsestään, mutta osalle se jää pysyväksi. Ennuste on huonompi niillä, joiden kuulo huononee yli 50 desibeliä sekä niillä, joiden kuulohäiriöön liittyy huimaus." Minua ei ole huimannut ja haluan EHDOTTOMASTI kuulua "yli kuuden joukkoon kymmenestä"!


Keskiviikko 18.lokakuuta

Menen äärimmäisen vastahakoisesti magneettikuvaukseen, josta minulla on epämieluisia kokemuksia kahdesti. En mielestäni kärsi ahtaanpaikankammosta mutta se "putkessa makaaminen" puoli tuntia hirveässä metelissä ei houkuta. Vaikka vastustan keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä enkä ole niitä koskaan nauttinut otan hoitajan kehotuksesta nestemäistä Diapamia. Minusta se maistuu puolukka- tai karpalomehulle kun huuhtelen sen vedellä alas. 

Hoitaja sanoo "Sinä selviät hyvin, minä näen sen sinusta." Menen putkeen, suljen silmät ja kuuntelen minkä meteliltä pystyn SuomiPoppia Fuengirolasta. Hoitaja puhuu mukavan rauhoittavasti välillä ja kertoo tutkimuksen kulusta. "Kohta laitetaan varjoainetta ja sitten vielä noin vartti sekä pari kuvasarjaa." Tulen putkesta ulos eikä se ollut yhtään kauheaa.

Kuva lainattu netistä

Kotona nukun yli kolme tuntia ja olen kuin uusi ihminen herätessäni. Ehkä jännitys laukeaa ja lääkekin vaikuttaa vielä. Näen unta, että jalkani on jäänyt kahden kiven väliin ja yritän unessa kiskoa sitä irti siinä onnistumatta. Kun herään huomaan, että jalan puutuminen johtuu jalalla nukkuvasta karvakaveristani. Toinen on käpertynyt huumatun emännän jalkopäähän ♥

Perjantai 20.lokakuuta

Lääkäri soittaa tulokset magneettikuvauksesta. Päästäni ei ole löytynyt mitään ylimääräistä. Kuulohermoani ei paina mikään kasvain eikä minulla ole aivoverenvuotoa. Aivoni näyttävät "erittäin hyvinhoidetuilta". Olen todella helpottunut. Puhumme vielä punkkitestistä, joista toisen arvo on minulla aavistuksen yli raja-arvon. En ole sairastanut borrelioosia mielestäni ja lääkäri tulkitsee ettei arvo välttämättä ole oikein. Lääkäri kehottaa syömään kortisonikuurin loppuun ja varaamaan uuden kuulotestin 1-2 kuukauden kuluttua. Kerron kuuloni hieman jo parantuneen.
'
Sunnuntai 22.lokakuuta

Ensimmäinen aamu kun kuulen muutakin kuin merenkohinaa heti aamusta. Edellisenä iltana olen kuunnellut jo kosken kohinaan Karkkilassa. Linnut eivät taida laulaa syysaamuina koska tervekään korvani ei niitä kuule. Yritän kuunnella jokaista risahdusta nyt todella tarkasti ja tunnen suurta onnellisuutta siitä, että kuulen jo paremmin. Koirankin annan välillä haukkua vain siitä ilosta, että kuulen sen haukahdukset normaalisti.


En tiedä vielä mitä kuulotestini tulee kuukauden kuluttua kertomaan kuuloni osalta mutta omasta mielestäni kuulen jo paremmin. Elän päivä kerrallaan ja uskon toipuvani tästä. Meidän aistimme ovat hyvin ainutlaatuisia asioita ja niiden merkityksen ymmärtää vasta kun joku aisti/tai osa siitä putoaa pois pelistä. Mikään ei ole itsestäänselvää elämässä!

Jos jollain lukijallani on enemmän tietoa tästä Sudden deafness vaivasta mielelläni kuulisin siitä lisää. Onko jollakin ehkä omakohtaisia kokemuksia tästä melko ikävästä ja pelottavastakin "hiljaisuudesta". Kommenttinne ovat aina tervetulleita ♥








lokakuuta 23, 2017

Fagervikin ainutlaatuinen ruukkimiljöö on vierailun arvoinen


Koko menneen kesän suunnittelin päiväretkeä Fagervikin pieneen ja ainutlaatuiseen kylään Inkoossa. Mietin mielessäni erilaisia kuvauspaikkoja Fagervikin kyläraitilla keskikesän auringon paistaessa pilvettömältä siniseltä taivaalta. Haaveilin käveleväni verkkaisesti tässä yhdessä Suomen kansallismaisemassa kesämekon helmat heiluen leppeässä tuulenvireessä. Ja totta kai paljaat punatut varpaankynnet vilkkuen sandaaleista.

Kesäkuukaudet menivät yksitellen ohi ja tuli syksy kun minä vihdoin aurinkoisena lokakuun päivänä huristelin Espoosta Fagervikin historialliseen ruukkimiljööhön. Hellemekko flipflopeilla oli vain kaukainen muisto koska olin vetänyt ylleni kevyttoppiksen ja gore-tex lenkkikengät. Mutta kaikki oli syksyisessä Fagervissa ihan täydellisen kaunista ja kuvauksellista. Aurinko maalasi punamultaiset talot ja ruskan värittämät pensaat huikeilla väreillä. Kosket kuohuivat villeinä ja taivas oli huikean sininen. Tästä päiväretkestä tuli syksystä huolimatta ihan täydellinen ♥ 



Fagervik on Suomen viidenneksi vanhin  rautaruukki. Museoviraston määrittelyn mukaan Fagervikin alue on Suomen yhtenäisin ja edustavin esiteollisen ajan ruukkikokonaisuus. Fagervikin ruukki perustettiin Ruotsi-Suomen suurvaltakaudella ja yhdessä Hangon Skogbyn ruukin kanssa nämä kaksi ruukkialuetta antavat parhaan kuvan 1700-luvun puolen välin ja lopun ruukkitoiminnasta Suomessa. Fagervikin ruukkialueen rakennuskanta on myös poikkeuksellisen edustava. Ruukki toimi vuosina 1646-1902 eli yhteensä 256 vuoden ajan.




Fagervik sijaitsee Kvarnträsketin järvestä merenlahteen virtaavan joen koskipaikoissa. Kun saapuu ruukkialueelle kannattaa ensin käydä katsastamassa sininen ⌘-opastetaulu parkkipaikan läheisyydessä saadakseen käsityksen alueen laajuudesta. Auton voi hyvin pysäköidä tähän ruukkimuseon eteen koska alueella pitää ehdottomasti liikkua verkkaisesti jalan paikasta toiseen. Keskiaikaisperäinen Suuri Rantatie kulkee ruukinalueen kautta. Suuren Rantatien ympärillä on suuria vanhoja tammia, joiden muhkuraiset kyljet ovat nähneet ja kuulleet vuosisatojen ajan varmaan paljon mielenkiintoista Suomen historiassa.



Fagervikin ruukinalueella on paljon mielenkiintoista. Historiallisia rautateollisuuden rakennuksia, ruukinkartano, ruukin kirkko ja hautausmaa, ranskalainen puutarha, englantilaistyylinen maisemapuisto ja laaja luonnonpuisto sekä Ruukinkujan työväen asunnot. Joen alajuoksulta löytyy saha sekä myllyn tuotantorakennukset lastauspaikkoineen. Ruukinalueen laita-alueilla on myös torppia ja työväenasuntoja. Liikkuminen alueella on toki rajattua koska ollaan osittain yksityisalueella.





Fagervikin museo ja info sijaitsevat pysäköintialueen vieressä, jossa myös kesäaikaan on kahvila. Museon näyttely koostuu vanhoista kuvista ja esineistä, jotka luovat hyvän läpileikkauksen ruukin ja kartanon pitkästä historiasta sekä puutarhan ainutlaatuisista rakennuksista. Viime kesänä museo oli avoinna 10.6. - 9.8. keskiviikkoisin sekä lauantaisin klo 11-16 ja museoon oli ilmainen sisäänpääsy.

Ensi kesänä sitten myös museoon ja kahvittelemaan koska nyt Fagervik oli aloittanut jo talvikauden. Fagervikissä voi toki liikkua myös sesongin ulkopuolella muistaen kuitenkin, että koko alue: kartano, mökit, puutarhat ovat osa siellä asuvien ihmisten joka päiväistä elämää joten muista kunnioittaa tätä.




Ruukinkujan idylliset, alunperin seppien asunnoiksi punamullatut talot ovat 1700- ja 1800-luvulta. Punamultaiset talot valkoisine ikkunapuitteineen loivat kauniin idyllisen vaikutelman. Pihoilla kukki vielä kesän viimeisiä kukkasia auringonpaisteessa vaikka ilmassa olikin jo lokakuista syksyä. Kauniita leikattuja pihanurmia ja puutarhakeinukin vielä ulkona.



Täällä näytti olevan myös Fagervikin Ungdoms Föreningenin tilat ja olisikohan tässä Nuorisoseuran puhvetti/tanssilava rakennelmassa myös kesäisin vaikka tansseja ja muuta illanviettoa paikallisille asukkaille. Nyt lava oli syksyn lehtien peittämänä odottamassa seuraavaa kesää ja kärpäsiä. Tällä tanssilavalla voisi hyvin kuvitella näkevänsä haitarisoittajan tapailemassa Satumaa -tangoa kesäillassa.






Fagervikin ruukin puinen ristikirkko on vuodelta 1737. Kirkkoa ympäröi kivimuuri ja punainen kellotapuli näkyi jo kaukaa kun laskeuduin työväen asuntojen välistä tulevaa Ruukinkujaa pitkin alas. Kirkko on yksi Suomen harvoja yksityisomistuksessa olevia kirkkoja. Kellotapuli ja vaaleaksi kalkittu Hisinger-suvun barokkiklassillinen hautakappeli ovat valmistuneet 1766.

Kirkon urut ovat Suomen vanhimmat toimivat urut. Nämä pienet siniset urut rakennettiin Tukholmassa 1726 tunnetun J N Cahmanin työpajassa ja ne olivat lahja kirkolle Johan Hisingeriltä 1763. Kirkosta löytyy menneiden sukupolvien lahjoittamia koriste-esineitä ja kirkkoon on mahdollista päästä kesäaikaan myös kurkistamaan sisälle opastetulla kiertokäynnillä.

Tässä kirkossa ovat vierailleet sekä Kustaa III että Aleksanteri I ja kesäaikana pienessä kirkossa pidetään musiikkihartauksia kerran kuussa. Minä tyydyin tällä reissulla vain ihailemaan kaunista järven rannalla seisovaa kirkko ulkoapäin. Kirkon takaa näkyi myös mansardikattoinen kartanon päärakennus. Ruukin ensimmäinen kirkko on rakennettu jo 1600-luvulla puolivälissä ja näihin aikoihin ruukinpatruuna myös palkkasi itse kirkkoherran kirkkoonsa.



Tästä alkoi yksityistie, joka johti itse kartanorakennukselle. Fagervikin ruukinkartanon kunniapiha muodostuu kaksikerroksisesta mansardikattoisesta päärakennuksesta ja kahdesta yksikerroksisesta sivurakennuksesta. Kokonaisuuden on suunnittelu Turun kaupungin muurarimestari C.F.Schröder ja arkkitehtuuri perustuu Carl Wijnbladin mallikirjojen esimerkkeihin. Tähän rakennukseen minä palaisin halusta kurkistaa sisälle. Siellä on nimittäin säilynyt useita arvokkaita interiöörejä rintapaneeleineen, rokokootapetteineen ja kaakeliuuneineen. Kartano on rakennettu 1781.

Fagervikin kartanossa asuu maanviljelijä Otto von Frenckell perheineen. Fagervikin suurtilan mailla viljellään leipäviljaa, mallasohraa ja öljykasvejakin. Ehkä näinkin ruukinisännästä pienen vilahduksen yhden suuren kivisen tuotantorakennuksen pihalla tai ainakin haluan uskoa näin :)


Fagervikin rautaruukin kauniit vanhat pajat sijaitsevat lähinnä itse päärakennusta puistoon rajautuvalla alueella. Vanhimpia tuotantorakennuksia on kankivasarapaja vuodelta 1758, nippuvasarapaja vuodelta 1765, tinauspaja 1780-luvulta sekä vanha vesisaha 1890-luvulta. Kävelin kuohuvan kosken rannalle katsomaan kuinka vesi syöksyi kohden seuraavaa sulkua ja eteenpäin jokiuomassa. Näissä pajoissa on 1730-luvulta lähtien valmistettu läkkipeltiä ja tinattua peltiä kun Fagervikin ruukki sai siihen lähes yksioikeuden Ruotsi-Suomessa. Ruukki kukoisti ja ruukinisäntänä toimi tällöin Johan Hisinger.





Fagervikin kylä on jännä sekoitus kaunista luonnonkauneutta ja vehreyttä, joka nyt syksylläkin oli aistittavissa sekä vanhaa arkkitehtuuria. Järvi ja joki tuovat mukaan vesielementin sekä kylän halkova Suuri Rantatie on tunnelmallinen paksuine tammineen. Täällä on upea kartano, jolla on oma kirkko ja hautausmaakin mutta toisaalta ainutlaatuinen työväen asuntoalue punamultaisine taloineen hurmaa. Fagervikissa kohtaavat 1700-luvun miljöö, kulttuurihistoria ja nykypäivä, jotka jotenkin lomittuvat toisiinsa täysin sulavasti. Fagervik pitää kokea ja juuri siksi se on ehdottomasti vierailun arvoinen paikka ♥ 


Tässä ympäristössä mieli lepää ja keho virkistyy pienen kävelyretken lomassa!
♥ ♥ ♥