heinäkuuta 10, 2018

Lauttasaaren kartano puhkesi uuteen loistoon


Tiesitkö, että Lauttasaaresta löytyy myös ihan oikea vanha kartano? Parinsadan metrin päässä Lauttasaaren metroasemalta (Otavantie 10) kohoaa pienellä mäennyppylällä puistoalueen keskellä uljas empire-tyylinen rakennus vuodelta 1837. Samalla tontilla sijaitsee myös kartanoon kuulunut Lauttasaaren vanhin pystyssä oleva rakennus Punainen huvila (rakennettu 1791-1793).
Nämä kaksi taloa muodostavat arvokkaan kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden, joka siirtyi Koneen Säätiön omistukseen 2015 Helsingin kaupungin järjestämässä tarjouskilpailussa.

Onneksi rakennukset tontteineen oli suojeltu asemakaavalla jo 1978. Kolmen vuoden perusteellisen peruskorjauksen ja saneerauksen jälkeen Koneen Säätiö avasi Lauttasaaren kartanon ovet meille innokkaille arkkitehtuurin harrastajille. Open House päivänä 18.5. oli järjestetty nimittäin kaksi opastettua kierrosta kartanossa ja onneksi minäkin mahduin mukaan.

Tervetuloa kurkistamaan upeaan Lauttasaaren kartanoon kanssani!


Ymmärtääkseen kartanon monivaiheista historiaa on mentävä vähän taaksepäin ajassa Lauttasaaren osalta. Jo 1500-luvulla saarella oli 2-4 tilaa, jossa talonpojat viljelivät maata pientiloillaan. Lauttasaaren ympäristössä oli myös hyvät särki- ja ahvenvedet joten kalaakin saatiin ruokapöytään.

Vuonna 1629 ratsumestari Skytte sai kruunulle tekemistään palveluksista maita Helsingin seudulta ja siinä samalla myös Lauttasaaren. Ruotsin kuningatar Kristina puolestaan lahjoitti 1650 Skytten lesken omistuksessa olevia maita Helsingin kaupungille ja mukana myös Lauttasaaren. Lahjoituksessa tilat määrättiin kaupungille "ikuiseksi omaisuudeksi" mutta käytännössä lahjoitus koski vain nautinta- ja veronkanto-oikeuksia. Hallinnollisesti Lauttasaari kuului edelleen Helsingin pitäjään.

Punainen huvila, kuva: Johan ja Nils Strömholmin kuvakokoelma, Lauttasaari-Seura. 

Lauttasaaressa sijaitsevat tilat olivat vanhastaan ns. perintötiloja, joissa omistusoikeus siirtyy vanhemmilta lapsille. Kun tultiin 1700-luvulle oli saarella enää kaksi perintötilaa Heikas ja Bertas. Tilat olivat lopulta yhden omistajan hallinnassa ja niistä kehittyi Lauttasaaren kartano. 

Maanviljelijä- ja kauppiassukua edustanut Mårten Weurlander rakennutti ensin Punaisen huvila. Lähes sadan vuoden kuluttua  vuonna 1836 Weurlanderin suku möi tiluksensa lääketieteen tohtori Claes Henrik Törnrothille, joka puolestaan kauppasi saaren Claes Wilhelm Gyldénille. Gyldén työskenteli maanmittauskonttorin yli-insinöörinä. Gylden rakennutti uuden empire-tyylisen päärakennuksen. Rakennuksen tarkkaan suunnittelijaa ei tiedetä mutta arkkitehti C.L. Engelin piirustuspöydältä se ei ole lähtenyt vaikka empireä edustaakin. 

Lauttasaaren kartano vuonna 1933. Kuva Olof Sundström / Helsingin kaupunginmuseo

Vuonna 1839 vaihtui taas omistaja kun maanmittari Nils Siljander osti kartanon. Seuraavaksi 1871 venäläissyntyinen kauppias Ivan Wavulin osti kartanon ja asettui asumaan sinne perheineen. Wavulinien aikana Lauttasaaren rannoille aloitettiin rakentamaan myös huviloita. Wavulin sekä myi että vuokrasi palstoja.

Kauppaneuvos Julius Tallberg osti Wavulinilta 1905 Kotkavuoren pohjoisrinteellä sijainneet Hjördishemin ja Sätran palstat. Vuonna 1911 Tallberg osti myös kartanon itselleen. Kun Tallbergin poika muutti kartanoon asumaan 1920-luvulla toteutettiin siellä isoja uudistuksia. 

Arkkitehti Minna Lukander, arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy


Kartanoa ympäröivän puiston suunnitteli vuonna 1921 Bengt Schalin, joka oli yksi Suomen johtavista puutarha-arkkitehdeista. Lauttasaaren kartanon puutarhasuunnitelma edusti ajalleen tyypillistä porvarishuvilan tai -kartanon muotopuutarhasuunnitelmaa.

Clara Tallberg möi 1946 kartanorakennuksen Allergiatutkimussäätiölle. Vuonna 1954 kartano muutettiin SPR:n sairaalaksi. Helsingin kaupunki osti kartanon itselleen 1978 ja pari vuotta myöhemmin siitä tuli muistisairaiden vanhusten hoitokoti aina vuoteen 2012 saakka. Sen jälkeen rakennus oli muutamia vuosia tyhjillään ja sinne mietittiin sijoittaa mm. päiväkotia.


Arkkitehti Minna Lukander kertoi peruskorjauksen etenemisestä ja sen haasteista rakennuksessa. Entistä huonejakoa oli muutettu ja kattojakin madallettu. Pitkään kestäneen projektin aikana on pyritty pieteetillä kunnostamaan tiloja ja palauttamaan sellaista, jota on muutettu. Kartanossa on kuitenkin säilytetty ne muutokset, joita Tallberg teki 1920-luvun remontissa. Kartanon kylmä ullakko on otettu nyt Koneen Säätiön työhuonekäyttöön. Kartanoon on sijoitettu ympäri Suomea saatuja kakluuniuuneja sillä alkuperäiset on valitettavasti purettu pois aikojen saatossa rakennuksesta.



Konservaattori Tiina Sonninen on työryhmänsä kanssa pyrkinyt jäljittämään rakennuksen pintoja erityisesti 1800-luvulta sekä kerännyt tietoa vanhoista materiaaleista ja väreistä. Huoneisiin on jätetty näkyville entisiä löydettyjä seinävärejä ja kuoseja. Oli mielenkiintoista nähdä mitä ajankerrostumua oli löydetty. Konservointi taitaa olla "vähän salapoliisityötäkin".

"Kartanon yläkerrasta, förmaakista löysimme valko-harmaan sabloonakoristeen, jonka saimme lähes kokonaan dokumentoitua. Yläkerran salissa ja kulmahuoneessa on ollut alkujaan empireajalle tyypillisesti melko kirkkaita värejä, muodissa olivat esimerkiksi preussinsininen ja keltainen." kertoo konservaattori Sonninen Koneen Säätiön nettisivuilla projektista.


Maisema-arkkitehti Pia Kuusiniemi LOCI Maisema-arkkitehdit Oy


Itse rakennukseen tutustuimme arkkitehti Minna Lukanderin johdolla mutta puutarhassa meitä kierrätti maisema-arkkitehti Pia Kuusniemi. Puutarha oli vielä toukokuussa keskeneräinen ja sinne ei ollut vielä edes sijoitettu kaikkia sinne hankittuja taideteoksia. Kannattaa käydä nyt katsomassa kuinka vehreän vihreää siellä on.


Me päätimme kierroksemme kahvihetkeen Punaisessa huvilassa. Kahvila Puhuri palvelee kesäaikana ma-pe 10-15 ja siellä voi käydä vaikka nauttimassa lounasta. Punaisen huvilan yläkerrassa sijaitsee residenssiasunto. Residenssipaikkaa voivat hakea vieraidensa käyttöön suomalaiset taiteen ja tieteen toimijat, jotka haluavat kutsua Suomeen yhteistyöprojektia varten ulkomaisen taiteen tai tieteen asiantuntijan.

Upea juttu, että Lauttasaaren kartano on palautettu loistoonsa! 


4 kommenttia:

  1. Upea historiallinen paikka! Vanhoissa taloissa on jotain taikaa ja aina niitä ihailemiani kauniita yksityiskohtia.
    Ihanaa keskiviikkoa Marjo <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä kanssasi Outi :)

      Kierroksella oli myös mielenkiintoista kohdata sellaisia ihmisiä, jotka olivat olleet tässä rakennuksessa hoidettava lapsena. Istuin samassa kahvipöydässä rouvan kanssa, joka oli pikkupotilaana ollut SPR:n sairaalassa ja hän muisti portaikon hyvin sekä muitakin yksityiskohtia talosta.

      Mukavaa loman jatkoa Outi <3

      Poista
  2. Kartano on nyt niin kaunis remontoituna. Kun nurmi alkaa kasvamaan, on pihapiirikin hyvän näköinen. Kuljemme kaupoille usein Otavantietä ihan vain jotta restautoidun kartanon näkisi hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kartanon peruskorjaus on oli pitkä projekti ja se on tehty todella huolella.
      Maisema-arkkitehti kertoi tilaisuudessa, että puutarhan osalta menee vielä aikaa mutta sekin tulee muuttumaan kyllä vielä enemmän edukseen.

      Poista