marraskuuta 06, 2018

Marraskuun mietteitä - voiko harmaudesta selvitä hengissä?


Marraskuun 6.päivä joten "Glad Svenska dagen!" vaan kaikille tasapuolisesti sinne ruudun toiselle puolelle! Vanha kansansanonta väittää, että marraskuu on kuukausista julmin. Moni kokee aamuherätykset ihan tuskaksi tässä matelevassa marraskuussa. Aamulla kun kännykän herätys vaatii käskevästi nousemaan lämpimästä sängystä on ihan pilkkopimeää. Ja kun palaat iltapäivällä takaisin kotiin on taas yhtä pimeää.

Päivän pituus on tällä hetkellä kahdeksan tuntia ja vartti Espoossa. Onhan se sentään yli kaksi tuntia enemmän kuin vaikka Ivalossa. Ja päivien lyheneminen vain jatkuu armottomasti aina 22.joulukuuta saakka jolloin on talvipäivänseisaus. Tuolloin päivän pituus on enää vain kuusi tuntia. Mutta jos yhtään lohduttaa niin tämän jälkeen päivät alkavat taas pidentyä hitaasti mutta varmasti. Jippii! Emmekä me maan eteläisissä osissa koe koskaan täydellistä kaamosta kuten Lapissa. Joten siellä vasta pimeää ja kolkkoa onkin.



Viime viikolla törmäsin somessa humoristiseen uutiseen, jossa kerrottiin Forecan mukaan Helsingin olevan Euroopan harmain kaupunki marraskuussa. Tämä "uutinen" tosin pohjautui Hartwallin mainokseen ja kehotukseen viettää "lonkeronharmaata päivää 17.11." Itse en ko. juomaa voi sietää mutta tässä ajattelutavassa oli jotain viehättävää. Miksi emme juhlistaisi tätä marraskuista aikaa voivottelujen sijaan? Ehkei meidän nyt mainoksen tavoin kannata siirtyä taas terasseille "leikkimään kesää" mutta mielen tasolla näin voisimme tehdäkin.


Jos et vielä omista kirkasvalolamppua niin hanki se. Tehokkainta kirkasvalohoito on jos se toteutuu 5:30-9:00 välillä. Kun juot aamukahvia on juuri oikea hetki sytyttää oma kirkasvalolamppu koska mitä aiemmin annat itsellesi kirkasvalohoitoa sen tehokkaammin se vaikuttaa. Suositus olisi myös jatkaa kirkasvalohoitoa helmi-maaliskuulle ettei väsymys yllätä uudelleen. Kirkasvalolamput ovat ihan tyylikkäitäkin joten miksi et hankkisi.


Koska nyt on pimeää niin otetaan rohkeasti käyttöön ne kausivalot ja koristellaan niillä vaikka koko koti, parveke ja terassi. Sallin jopa jouluvalojen esille ottamisen jos se helpottaa jonkun kaamosaikaa. Itse tosin en mihinkään jouluiseen koske ennen joulukuun alkua. Kotiin voi sytytellä myös runsaasti kynttilöitä ja hyggeillä villasukat jalassa jos siltä tuntuu iltaisin. Hyggeily ei ole koskaan poissa muodista vaikka siitä ei juuri nyt puhutakaan niin paljon kuin hetki sitten.

Tosin kaupunki on täynnä kaikkia mielenkiintoisia tapahtumia, joista voi saada itselleen pimeydestä huolimatta energiaa. Mutta kotiinkin voi minusta ihan luvalla hautautua hetkeksi jos pimeys vie voimat. Mutta sinne ei kannata jämähtää kuin karhu talviunipesäänsä. Monelle lähteminen voi olla vaikeaa työpäivän jälkeen mutta lähdettyään sitä huomaakin kuinka virkistävää se itse asiassa onkin. Hyvä vinkki on mennä suoraan töistä jos se vain on mahdollista niin "ei tarvitse lähteä kotoa uudelleen jonnekin".


Itselläni russeliriiviöni Minnie pitää kyllä huolen siitä, että lenkeillä käydään ja ulkoillaan aina. Riittävä liikunta on ensiarvoisen tärkeää, jotta kaamosväsymys pysyy aisoissa. Toinen kulmakivi on toki riittävä ja monipuolinen ravinto. Kannattaa tankata runsaasti myös vesiliukoista C-vitamiinia näin kaamosaikaan kun kaupat ovat jo pullollaan klementiinejä, satsumia ja mandariineja. D-vitamiinia suositellaan myös otettavaksi purkista mutta olen itse selvinnyt ilman sitä toistaiseksi.


Suomalaisista 40% kärsii kaamosväsymyksestä joten eihän tämä nyt mitään tavatonta ole. Saadakseen itselleen paremman fiiliksen moni meistä (LUE: myös bloggaaja itse) tankkaa itseensä tarpeettoman paljon hiilihydraatteja "nostaakseen energiatasoaan". Jos Fazerin Sinisen suklaalevyn popsimisen jälkeen on huono omatunto ja housunnappi kiristää ei siitäkään minusta kannata itseään suomia liian ankarasti. Jos suklaanhimo ei ole päivittäistä voi kai näitä herkkuhetkiä suoda itselleen silloin tällöin. Olen hyvin monen asian suhteen armollinen itselleni ja annan hyvien ystävieni "Ben & Jerryn" piipahtaa meillä aina joskus iltaisin.


Jos nukuttaa niin nuku mutta älä silti aloita talviunia koska et ole karhu. Liikaunisuus ei sekään ole hyvä juttu ja voit missata kivoja juttuja jos vain viihdyt vällyjen välissä. Pitkät unet kun eivät välttämättä takaa sitä, että herätessäsi olet virkistynyt. Omaan unirytmiini talviaika ja kaamos eivät juuri vaikuta mutta unentarve meillä jokaiselle on yksilöllinen. Minähän nukuin kuin tukki kallistettuani pään tyynyyn mutta jos kärsit univaikeuksista vältä sinistä kännykän/tietokoneen valoa iltaisin. Myös ferritiiniarvot kannattaa tarkistaa lääkärillä etteivät ne ole liian alhaiset. Hemoglobiinisi voi olla myös turhan matala.


Tuntuuko marraskuu pahalta ja ahdistaako kaamosaika?
Millä vinkeillä sinä selviät tätä pimeästä ajasta?
  ♥ Hyvää viikkoa kaikille pimeydestä huolimatta ♥

12 kommenttia:

  1. Vähän aina masistelen tässä pimeydessä, vaikka toisaalta siitä myös tykkäänkin. Enemmän hedelmiä, vitamiineja ja leipomista, siinä on minun selviytymiskeinot :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hedelmät ja leipominen ovat ihan superhyvä yhdistelmä torjua kaamosväsymystä/masennusta. Eilen sinä olitkin väsännyt ihan mielettömän upean Mikki Hiiri-kakun :) Jo pelkästään sen näkeminen somessa sain minut hymyilemään ja suun napsumaan! Ihana Outi ♥

      Poista
  2. Hyviä vinkkejä marraskuusta selviämiseen. Vaikka itselleni ei marraskuu tuotakaan vaikeuksia selviämisen suhteen, vaan nautin täysillä pimeistä illoista ja kynttilän valosta.
    Se vanha sanonta taitaa olla "Huhtikuu, kuukausista julmin"
    Mukavaa joulukuun alun odotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjo7. marraskuuta 2018 klo 11.48
      Kiitos Kristiina ♥ Ei minullekaan marraskuu tuota sen suurempia ongelmia mutta monta ystävääni "vaipuu aina talvihorrokseen" marraskuussa. Joulukuu ja "valojen määrän lisääntyminen" saavat heidät taas aina jaloilleen uudelleen.

      Olen itse oppinut isoäidiltäni, että marraskuussa useimmat ruohovartiset kasvit kuolevat eli tulevat martaiksi. "Marraskuu on kuoleman kuukausi, maa on martaana." Marraskuussa myös muistelemme kuolleita ja vietämme pyhäinpäivää. Siitä tuo sanonta tullut tutuksi minulle.

      "Huhtikuu on kuukausista julmin" tuo taas mieleen Autio maa -runon ja T. S. Eliotin. Autio maa -runo on jo vuodelta 1922 ja sen tunnetuin kohta taitaa olla juuri "Huhtikuu on kuukausista julmin". Itse koen kevään taas iloiseksi kasvun ajaksi.

      Mukavaa joulukuun odotusta myös sinulle sinne Ahvenanmaalle :)

      Poista

      Poista
  3. Pimeys ei ole vielä tuottanut itselleni tuskaa. Opiskelut ja työt pitävät minut liikkeessä eikä ole siis mahdollista linnottautua kotiin. Virittelen erilaisia kausivaloja niin ulos kuin sisällekin jo hyvissä ajoin. Tykkään myös poltella iltaisin kynttilöitä ja tunnelmoida niiden valossa. Millä varmistat, että saat riittävästi D-vitamiinia? Olen kuullut, että sen riittävä saanti ruoasta on aika haasteellista ja melkein kaikkien olisi hyvä syödä sitä myös purkista.

    Mukavaa keskiviikkoa Sinulle, Marjo ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten tuossa jos Kristiinalle kirjoitin ei pimeys minullekaan tuota ylitsepääsemätöntä tuskaa. Meillä kynttilöitä poltellaan ihan ympäri vuoden eli myös kesällä mutta toki niiden määrä lisääntyy syksyllä talvea kohden mentäessä.

      Tarkoitin tuolla lauseella sitä, että en toistaiseksi ole vielä syönyt D-vitamiinia olen aloittamassa sen nyt viikonloppuna.

      Mukavaa keskiviikkoa Krisse ♥ ja tsemppiä opiskeluun + työhön!

      Poista
  4. Huhtikuuta pidetään kuukausista julmimpana ja kai se sitä tiettyjen tilastojen valossa onkin. Itselleni keväinen valo on kuitenkin ihana mielenkohottaja ja tämä marraskuinen harmaa pimeys ruskan loputtua ja pilvien roikkuessa alhaalla on ihan tuskaa.

    D-vitamiinia olen tankannut purkista jo alkusyksystä ja viime viikonloppuna myös etelän auringosta. Oli aivan ihanaa nauttia auringon lämmöstä ja huikaisevasta valosta edes pari päivää.

    Onneksi nyt on mitä odottaa marraskuussakin kun "oma aurinkoni" saapuu parin viikonpäästä kotiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viittaan tuohon mitä jo kirjoitin Kristiina K:lle, että "Huhtikuu on kuukausista julmin" tuo minulle mieleen tuon T.S. Eliotin runoelman Autio maa (The Waste land) alkaa juuri noilla sanoilla. Tai siis totta kai alkuteoksessa "April is the cruellest month...".

      Viime kesänä julkaistun tutkimuksen mukaan "Yleisesti uskotaan, että itsemurhia tehtäisiin eniten keväällä ja syksyllä. Suomalaisen tutkimustiedon mukaan kuitenkin itsemurhiin päädytään hieman muita aikoja useammin toukokuun ja heinäkuun välisenä aikana. Vaihtelu vuodenaikojen välillä on kuitenkin pientä." Joten ei huhtikuu eikä myöskään marraskuu ole tämän tutkimuksen valossa "se kamalin kuukakausi".

      Ihanaa kun pääsit Espanjan lämpöön tankkaamaan sitä D-vitamiinia ja energiaa auringosta. Ja mikä parasta Siippakin saapuu taas kotiin ♥ Parasta olisi varmaan monelle myös säästää kesälomastaan vaikka yksi viikko ja mennä syksyllä lomailemaan niin välttäisi kaamosväsymyksen.

      Poista
  5. Marraskuu on ehtottomasti synkin kuukausi. Niin pimeää, sateista ja ainaista lonkeronharmaata keliä. Kieltämättä joutuu kyllä psyykkaamaan itseään ihan hampaat irvessä. Onneksi sitten alkaakin joulukuu. Silloin mieli jo piristyy :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se taitaa olla kun valoa on marraskuussa niin vähän. Onneksi ihan kohta on joulukuu ja voi aloittaa jouluvalmistelut. Kuten totesit mieli piristyy kun leipoo ja laittaa kaikkea kivaa kotiin :)

      Poista
  6. Nää on kyllä tärkeitä vinkkejä. Itse en varmaan selviäis hengissä ilman kirkasvalolamppua. Mutta tällä kertaa onneksi on aika paljon tekemistä ja menoa, niin ei ehdi liikaa keskittymään vuodenaikaan. Ehkä tästä selvitään 8).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi sulla on Mirka tiedossa matka "vähän valoisempiin" maisemiin. Kirkasvalolamppu on todella toimiva juttu ja sen hankittuaan ymmärtää miten kirkasvalo todella auttaa. Kyllä me selvitään :)

      Poista