elokuuta 24, 2019

Loviisan Wanhat Talot 2019 - ensimmäisen päivän taloja

Kaupallinen yhteistyö Loviisan Wanhat Talot 

Terveisiä Loviisasta ja Loviisan Wanhat Talot 2019 -tapahtumasta! En tiedä tehtiinkö tänään ehkä kävijäennätys mutta minusta tuntui etten koskaan aiemmin ole nähnyt LWT:ssä näin paljon ihmisiä. Ilma oli kuin morsian ja lähes koko päivän paistoi aurinko. Muutamia pilvenhattaroita taivaalla mutta muuten yli +20C lämmintä ja leppoisa elokuinen ilma. Aivan täydellinen päivä!

Tänään ehdin ottaa haltuun 12 taloa, jotka kaikki sijaitsivat Loviisassa. Pikku ostoksiakin ehdin tehdä lähinnä talojen yhteydessä tai ulkopuolella olevilta kirpparimyyjiltä. Sen verran talot veivät mukaan, että söin myöhäisen lounaan vasta kello 16 aikaan! Osteria Locale on uusi nyt keväällä äitienpäivänä avattu ravintola. Erittäin viihtyisä paikka ja todella makoisa annos.


Aamulla oikeaan käteeni kiinnitettiin LWT2019 -ranneke ja sain kaulaani roikkumaan tällaisen VIP-bloggaripassin. Ja sitten sitä mentiin eikä meinattu! Olin uumoillut näkeväni ehkä muitakin VIP-bloggareita mutta yhtään kollegaa en onnistunut päivän aikana bongaamaan. Sen sijaan törmäsin Helgas -talossa Niinaan - Niinan unelmia -blogista - ja hänen mieheensä. Niinan kanssa olen aikoinaan käynyt Loviisan taloissa ensimmäisen kerran. Pitkänpöydäntalon puutarhassa tapasin lapsuudenystäväni Leenan tyttärensä kanssa ja lukiokaverini Saijan. Maailma on pieni ja Loviisa yhdistää!


Koska huomenna on aikainen herätys ja toisen Loviisa päivän vuoro ajattelin tehdä teille pikaisen katsauksen niistä taloista, joissa tänään kävin. Lisää on tulossa kun ehdin purkaa kuviani ja kirjoittaa näistä myös jotain enemmän. Olen iloinen siitä, että tänään olin ihan ensimmäistä kertaa muutamissa taloissa.

Lilla Ljuva, Oltermanninkatu 8

Suomen kolmanneksi kaunein koti ja Fröken Wiklund. Uusi takaterassi on nyt valmis joten kannattaa kurkistaa sinne. YLE oli aamulla haastattelemassa ja kuvaamassa talossa. Kuvattu tulee huomenna ulos ilmeisesti uutisten yhteydessä. Tänään Svenska YLE lähetti jo pienen koosteen Loviisan tapahtumasta. Loviisa on selkeästi kiinnostava tapahtuma!



Villa Linnea, Pohjoinen Tullitie 9

Jännä talo, jonka vanhimmat osat 1700- ja 1800-luvuilta. Esillä mielenkiintoisia talosta löydettyjä tapetteja. Kannattaa kiinnittää huomiota emännän luoviin käsityöratkaisuihin. Seinällä olevan sähköjohdon ympärille voi kutoa suojuksen tai vanhan nojatuolin päälle tehdä päällisen pitsiliinoista. Tyttöjen huoneissa on ihania vaaleanpunaisia sävyjä ja prinsessakatokset.


Villa Elma, Pernajankatu 8

Uusi kohde minulla valmiina talona. Olen käynyt täällä silloin kun paikka oli ihan työmaana vielä mutta en kirjoittanut blogiin tällöin vielä mitään. Upeasti remontoitu koti, jossa kaunis kylpyhuone ja ainakin kaksi upeaa kakluunia. Katsokaa myös huikeita tapetteja. Pihalla kannattaa kiinnittää huomiota miten luovasti voi käyttää vanhoja "matkamuistoviirejä". Talon edessä myös kirppis, josta Marjon matkaan lähti Riihimäen lasin vanha lasinen, kristallikulho.


Villa Armas. Kaivokatu 9

Villa Armas on tuttu Wanhan Ajan Joulukodit -tapahtumasta mutta kesällä en siellä ole koskaan aiemmin käynyt. Tässä kodissa on paljon sinivalkoista ja kauniita esineitä. Postauksen kansikuva on Villa Armaksen keittiöstä. Puutarha on lumoava ja vähän ehkä myös sadunomainen. Puutarhan perällä talon emännän kirpputori, josta Marjon matkaan lähti lasinen kupu. Pari muuta juttua jäi kaivelemaan joten huomenna saatan palata tänne.


Helgas 1 ja Helgas 2, Sibeliuksenkatu 6

Tuttu talo Loviisan Wanhat Talot -tapahtumasta tai siis entinen matkustajakoti, jonka jakavat nyt kaksi sisarusta. Tästä 200 vuotta vanhasta talosta oli juttu Hesarissa ihan pari viikkoa sitten. Kaksossisarukset asuvat talon eri puolia ja pitävät myös vegaaniravintolaan Loviisassa. Täällä oli tapahtunut kaikkea jännää sisustuksessa, joihin palataan myöhemmin. Piharakennuksessa euron kirppis!


Kuninkaanlampi, Kuhlefeltinkatu 8

Kuninkaanlampi hurmaa aina sekä puutarhallaan että myös kauniilla kodilla. Ainoa talo Loviisassa, jossa on oma lampi. Kuninkaanlammen puutarhassa on satoja vuosia sitten kävellyt kuningas Adolft Fredrik ja hänen poikansa Kustaa III on viettänyt yhden syksyn Kuninkaanlammessa. Tarjolla Olga-rouvan piirakoita kahvin kera ja ihania sisustustuotteita. Ja puutarhassa kukkii vielä!


Vanha Viinatorni, Karttuhuoneenkatu 2

Taidemaalari Kai Nissinen on siirtynyt ajasta ikuisuuteen ja hän on testamentannut talon tyttärensä pojan nelivuotiaalle Minttu-tyttärelle. Olen käynyt talossa kerran aiemmin ja keskustellut hetken mielenkiintoisen taiteilijan kanssa. Tuolla ylhäällä tornissa oli todella jännä ateljeetila. Talossa tullaan tekemään remonttia ja kunnostamaan sitä nyt tyttärenpojan perheelle. Ehdottomasti vierailemisen arvoinen entinen viinatehdas. Pihalla kirppis, josta Marjon matkaan lähti taiteilijalle kuulunut kristallimaljakko.

Villa Limppu, Kuhlefeltinkatu 12

Itselleni tuttu talo sekä kesä- että joulutapahtumasta. Talo, jossa on aina myynnissä isännän tekemään makoisaa leipää, joka on taivaallisen hyvää. Kaunis kattaus kuistilla katseenvangitsija kun astuu taloon sisälle. Elokuun kunniaksi pöydällä oli auringonkukkia koristeena. Löysin myös kivan merihenkisen terassiryhmän, joka mielestäni on myös uusi. Kuormalavoista on moneksi!


Pitkänpöydäntalo, Mariankatu 7

Ikisuosikkini on Pitkänpöydäntalo ja sen yhteydessä oleva talon emännän keramiikkapaja, Kaisa Korpela keramiikka. Kesäkanala kannattaa aina kurkistaa puutarhassa samalla kun ihailee upeita istutuksia ja luovuutta käyttää vaikka vanhaa metallisänkyä kukkien/yrittien kasvatusalustana. Itse talossa oli vanhempien makuuhuone siirtynyt toiseen huonetilaan. Emännän keramiikka on myös myynnissä.


Vackerbacka, Puutarhakatu 34

Vackerbacka oli ainoa talo, johon joudui pienen hetken jonottamaan Suolatorin laidalla. Montaa muutakin tapahtumakävijää kiinnostava talo oli kokenut taas muutoksia toukokuisen käyntini jälkeen. Täällä on myös myynnissä perheen kalusteita, valaisimia, mattoja ja piensisustusta. Onko huomenna enää mitään jäljellä kannattaa käydä kurkkimassa. Jään mielenkiinnolla odottamaan miten sisustus tulee jatkossa muuttumaan kun esimerkiksi isot kristalliset pussikruunutkin ovat poissa. Toisaalta täällä tapahtuu aina.


Ajurintalo, Puutarhakatu 32

Vackerbackan naapuritalo Ajurintalo on myynnissä. Tästä saa joku itselleen ihanan vanhan talokaunokaisen, jossa on hurmaava kesäullakko. Tässä talossa olen ihan ensimmäisestä Loviisa vierailustani saakka käynyt joka kerta sekä kesällä että joulukotien yhteydessä. Tuntuu ehkä vähän haikealta, että talo vaihtaa omistajaa mutta varmasti uudetkin omistajat rakastavat vanhoja taloja ja avaavat ovensa toivottavasti meille "vanhoihin taloihin hurahtaneille".


Nyt painun peiton alle jotta olen pirteänä aamulla suuntaamassa Loviisan Wanhojen Talojen 2019 -tapahtuman toiseen päivää. Kannattaa tulla poikkeamaan jos olet kiinnostunut arkkitehtuurista, vanhoista puutaloista, kirppareita ja pikkukaupungista. Loviisa nimittäin vie sydämen ♥

elokuuta 23, 2019

Hurmaava Farmor's Cafe Högsårassa on auki vielä

Viikonlopuksi on luvattu todella lämpimiä elokuisia päiviä joten mitäpä jos tekisit pienen lähimatkan Högsåran saarelle? Takaan, että tällä reissulla saat nauttia kauniista merimaisemista, suloisesta kyläyhteisöstä, herkullisista kakuista, taivaallisesta ruoasta ja mikä parasta pääset saaristoon. Samalla voi halutessaan ottaa myös haltuun muutakin Kemiönsaarta, josta löytyy paljon kivaa ja mielenkiintoista katsottavaa. Tästä voit kurkistaa mitä muuta Kemiönsaarelta voi bongata.



Högsåran yhteysalus korvattiin vuonna 2000 lossilla, joka liikennöi Svartnäsin (Kasnäs) ja Högsåran välillä. Lautta vetää vain noin 14 autoa joten oman auton voi hyvin jättää Svartnäsin parkkipaikalle. Högsåran saari on helppo ottaa haltuun ihan kävelemällä. Tästä voi kurkistaa miten blogikollegat Pirkko ja Lasse Meriharakat -blogista vierailivat saarella heinäkuun alussa. Meidän vierailumme aikana, kesälomani viimeisenä viikonloppuna oli todella helteisen kuumaa joten Minnie koiran ollessa mukana saaressa jätimme turhan pitkät kävelylenkit pois.

Kasnäsin ja Högsåran väli on ehkä muutamia kilometrejä ja matka kestää noin 10 minuuttia. Högsåran lautta liikennöi melko harvakseen joten kannattaa tarkistaa jo mennessään milloin haluaa palata. Me missasimme yhden lautan mutta toisaalta tämän kömmähdyksen takia saimme mahdollisuuden nauttia vielä herkullista pizzaa joten ei huono juttu ollenkaan!

Jos menet omalla autolla Högsåraan niin muistathan noudattaa tätä "liikennemerkkiä" etkä hurjastele. Hiekkatiet ovat kapeita ja ne kulkevat talojen välistä. Tällä saarella ei voi olla kiire mihinkään joten maltti on valttia.



Högsåraan voi toki saapua omalla veneellä ja arkkuroida itsensä tuonne Kejsarhamnen -vierasvenesatamaan. Tämä paikka on saanut nimensä siitä, että Venäjän suurruhtinas Aleksanteri III vietti osan kesistä 1885-1894 perheineen ja hoveineen juuri tässä poukamassa. Högsåran saarella he tutustuivat myös paikalliseen kalastajaeukkoon Serafinaan, joka sai myöhemmin lempinimekseen Kejsar-Fina.


Me suuntasimme ensimmäiseksi Farmor's Café nimiseen paikkaan, jota lukuisat ystäväni olivat vuosia minulle hehkuttaneet. Tämä idyllinen kesäkahvila on jo vuodesta 1994 tarjonnut tunnelmallisen pihapiirin ja kahvittelupaikan punamultaisessa vanhassa talossa. Farmor's Café on rakennettu Gamlas Lillstuga -nimiseen entiseen luotsitupaan, joka on tehty 1700- ja 1800-luvun vaihteessa. Talon tuvassa asui isoäiti Erika yksin 15 vuoden ajan sen jälkeen kun hänen puolisonsa Janne kuoli 1935. Taloa alettiinkin kutsua "Isoäidin taloksi".

Minnie tutkii ovatko Pupulandian asukkaat kotosalla. 

Farmor's Cafén pihapiiristä löytyy Pupulandia, jossa kanit Suola, Pippuri ja Sokeri asustelevat. Emme onnistuneet kuumana kesäpäivänä näkemään niistä kuitenkaan vilahdustakaan. Viereisellä niityllä laidunsivat kahvilan suloiset lampaat Auringonkukka, Valkoinenkukka ja Voikukka. Näille veijareille sai myös tarjota tuoretta ruohoa sekä silitellä. 



Farmor's Café tarjoaa aika huikean kakkuvalikoiman, josta oli melkein vaikeuksia valita kun kaikkea ei kuitenkaan voinut ottaa (LUE: kehdannut) lautaselleen. Kahvilan leipomukset ovat itsetehtyjä ja kakusta sai itse leikata haluamansa kokoisen palan mikä yllätti minut. Monessa paikassa kakkupalat nimittäin leikataan henkilökunnan toimesta. Kakkupöytä on katettu päivittäin 12-22.


Talon pihapiirissä oli myös Paviljonki, jossa sisilialainen kokki oli paistamassa pizzoja. Mietin mielessäni, että varmasti hauska ja erilainen "kesätyö"  kun tulee Välimeren saarelta Itämerelle pieneen Högsåraan hommiin. Pizzat näyttivät maistuvan lämpimästä säästä huolimatta. Koska myöhästyimme ensimmäisestä lossista palasimme takaisin Farmor's Cafén pihapiiriin nauttimaan herkulliset pizzat. Pizzat on tehty italialaiseen juureen ja puutarhapizzat paistetaan puu-uunissa. Maistuivat todella hyville!


Toinen yhtä herkullisen näköinen vaihtoehto olisi ollut syödä saaristolaispöytä, joka sekin näytti todella runsaalta. Harmiksemme saaristolaispöydän tarjoiluaika oli jo loppumaisillaan eli lauantaina sekä sunnuntaina 12-n.15 välillä on mahdollista nauttia saaristolaispöydän herkuista.

Farmor's Cafén ruokafilosofia perustuu aitoon ja maanläheiseen ruoanlaittoon. Menu vaihtelee sesongin raaka-aineiden ja niiden saatavuuden mukaan päivittäin. Ruoanlaitossa pyritään hyödyntämään myös saaren omia antimia. Pihalla kasvoikin lukuisia yrttejä ja puutarhan kukkia ruoka-annoksia varten.

Kahvilan sähköt saadaan saarella sijaitsevasta kolmesta tuulivoimalasta. Tuulimyllyt Frej, Ilo ja Flora nousivat Högsåraan vuonna 2007. Tuulimyllyt on nimetty saaren työhevosten mukaan ja ne tuottavat energiaa myös Kasnäsiin ja Taalintehtaalle Kemiönsaarella. Tuulimyllyjä voi myös käydä katsomassa saarella.


Farmor's Cafè sisätilat ovat kauniin tyylikkäät. Useimmat ruokailijat ja kahvittelijat tosin istuivat aurinkoisella pihalla ja terassilla. Farmor's Caféssa on myynnissä myös piensisustusesineitä ja kirjoja. Myös itse paikasta on tehty kirja. Kauniit vanhat hirsiseinät loivat kodikkaan tunnelman kahvilatiloihin. Myös upeita, perinteikkäitä esineitä oli sisustuksessa mukana.




Saarella kannattaa kyllä kierrellä ja ihailla myös kaunista luontoa. Högsårassa on vielä muutamassa talossa eläimiäkin, jotka perinnelaiduntavat niittyjä. Me onnistuimme näkemään muutamia lehmiä läheisellä niityllä. Kiinnitin myös huomioita runsaaseen niittykukkien kasvustoon ja siihen miten paljon mehiläisiä sekä perhosia saaressa näimmekään. Kun ollaan saaristossa ovat kasvilajit myös vähän erilaisia kuin mantereella.

"Liikenteenjakaja lehmiin" törmäsimme matkalla Farmor's Café kahvilaan. Lehmiä vastapäätä on entinen Mankelitupa, jossa tällä hetkellä on kyläläisten kirjasto, kokoustila ja tietokone. Kylän keskustassa on aiemmin ollut myös posti, pensionaatti ja kauppa.



Högsåran saarella on vajaa 50 asukasta vakituisesti ja kesällä toki myös paljon turisteja, jotka tulevat joko veneillään saarelle tai lossilla. Saarella liikkuessaan kannattaa muistaa ettei saarella asuvien ihmisten pihapiireihin voi mennä kuljeskelemaan vaan on pysyttävä yleisillä teillä.

Saarelta löytyy myös kaksi museota Beata Stugan, jonka avaimen saa Farmor's Cafésta. Toinen museo on Jungsfrusundin luotsimuseo, joka sijaitsee venesataman yhteydessä. Tämä museo kertoo tarinoita luotseista, luotsaamisesta, saaristosta ja merenkulusta. Museossa on myös vaihtuvia erikoisnäyttelyitä.


Högsåran kylä on ollut aiemmin tunnettu nimenomaan luotsiasemana. Kylän vanhat tilat ovat suurimmaksi osaksi vanhoja luotsitiloja 1700-luvulta. Luotsit ovat vartioinneet läheistä väylää aina vuoteen 1985 saakka. Nyt entinen luotsitupa on vuokrattu asunnoiksi. Korkealla kalliolle voi kiivetä seuraamalla valkoisia kiviä tähystämään väylää vielä tänäkin päivää.

Kallioilta löytyy myös talvisodan syttymisen muistolaatta. Suomen laivaston panssarilaivat Ilmarinen ja Väinämöinen olivat ankkuroituna Högsåraan kun niitä aloitettiin pommittamaan. Molemmat laivat selvisivät kuitenkin pommituksesta vahingoitta.



Högsårasta löytyy myös useita hiekkarantoja, joten uimaankin pääsee niin halutessaan. Saaren länsirannalla on Sandvikin kaunis lahti, joka kuuluu Saaristomeren kansallispuistoon. Tällä lahdella voi nähdä myös runsaasti joutsenia. Venevajoja olisi voinut lossirannassa tuijottaa vaikka kuinka kauan.

Jos et vielä ole käynyt Högsårassa niin vielä tänä kesänä ehdit sinne. Kesäkahvila on avoinna 1.9. saakka. Vahva suositus ja Marjon matka tulee ihan varmasti suuntautumaan tänne jatkossakin!


elokuuta 20, 2019

Ranskalainen kyläkauppa Vääksyssä ja LWT2019 ranneke arvonnan voittaja


Kesälomallani ehdin piipahtaa myös Ranskalaisessa Kyläkaupassa! Ettekä ikinä kyllä arvaa, että tämä hurmaava vaaleanpunaisessa talossa sijaitseva kyläkauppa löytyi Vanhasta Vääksystä Päijät-Hämeessä. Olimme ystäväni kanssa matkalla Petäjävedelle kun hän ehdotti Vääksyä lähestyttäessä, että olisi kahvitauon ja "nenän puuteroinnin" paikka. Sopi minulle erinomaisesti koska olimme lähteneet liikkeelle jo kukonlaulun aikaan. Auto parkkiin ja sisälle tähän vaaleanpunaiseen unelmaan. Gallian kukko tricolorin väreissä tervehti meitä ikkunassa!


Upea talo kaunotar on yli sata vuotta vanha rakennus. Alunperin tämä talo on ollut pieni hirsitalo, joka vuosien saatossa laajennettiin kolmikerroksiseksi ja siitä tuli Vääksyn ensimmäinen kerrostalo. Talo rapattiin myöhemmin valkoiseksi joten nyt se vaikuttaa kivitalolta. Talon sisätiloissa on näkyvillä vielä hirsirakenteita jännästi. 1930-luvulla talo muuttui hotelliksi ja se majoitti Vääksyssä vierailevia kesäasukkaita.

Vanhan Vääksyn historiaan liittyy kulttuurihistoriallisesti tärkeitä ihmisiä ja tapahtumia sekä rikasta huvilaelämää. Vääksystä löytyy paljon vanhoja rakennuksia, jotka voisivat varmasti kertoa mielenkiintoisia tarinoita asukkaistaan. Mm. Järnefeltin suvulla oli Vääksyssä aikoinaan Rantala niminen rakennus, jossa Juhani Aho vieraili. Valitettavasti Rantala on purettu 60-luvulla mutta paljon rakennusperintöä on onneksi säilynyt ja kanava ympäristöineen on nykyään luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.


Talon ihana vaaleanpunainen väri on suomalais-ranskalaisen parinkunnan aikana ilmestynyt katukuvaan. Riikka-Maria Lemminki ja Stéphane Maytraud ostivat talon itselleen 2013 aloittaen pikkuhiljaa kunnostaa sitä. He ovat tehneet hurjasti töitä elvyttäessään tätä vanhaa taloa ja näin Vääksyyn syntyi siis Ranskalainen Kyläkauppa!



Talosta löytyy puoti, jossa myydään ranskalaisia elintarvikkeita. Täältä voi käydä ostamassa vaikka ranskalaista limonadia, mausteita, säilykkeitä tai jopa talon makkaroita, jotka on itse valmistettuja. Myös kahvilan ranskalaiset piirakat, quichet valmistetaan omin käsin. Otimme kinkkujuusto quichea, joka oli äärimmäisen herkullista ja palat todella valtavan suuria. Tällä "aamupalalla" jaksoi oikein hyvin lounaaseen. Vähän jäi harmittamaan etten ostanut mukaan jotain ranskalaisia herkkuja kotiinviemiseksi.



Kahvilan sisustus on mielenkiintoinen ja yksityiskohtia tiloissa on paljon! Ihanan rönsyilevää ja ehkä vähän boheemiakin mutta silti ranskalaisen tyylikästä. Huomasin yhdellä pöydällä vanhan mustavalkoisen valokuvan vanhan Hotelli Päijänteen ajoilta näistä samoista tilosta. Yrittäjä pariskunta oli saanut myös tunnusta Vääksyltä viime vuonna ja "Vuoden kultturiteko palkinto" kunniakirja oli esillä kahvilassa. Upeaa, että tällaisia ihmisiä löytyy, jotka alkavat määrätietoisesti kunnostamaan ja elävöittämään vanhaa rakennusta uudelleen.



Yläkerroksista löytyy myös aivan huikeita huonetiloja täynnä kauniita vaatteita, kenkiä, koruja ja asusteita. Harmittaa ettei meillä vähän kireän aikataulumme takia ollut enempää aikaa katsoa ja hypistellä mitä kaikkea ihanaa nämä huoneet kätkivätkään sisälleen. Esillä oli naisten ja lasten vaatteita. Perin naisellisen ranskalaisia kaikki! Tuli mieleen omaa Nizzan matkani muutamien vuosien takaa...



Esillä huoneissa oli myös sisustustuotteita ja piensisustamista. Katselin pitkään ja hartaasti tätä russelityynynpäällistä, jolle olisi ehkä ollut käyttöä meilläkin. Vähän samanlaisen tyynyn ostin Kristallirouvasta pari vuotta sitten. Lopulta Marjon matkaan lähti sinivalkoinen sydämenmuotoinen posliinista tehty pieni korurasia. Nyt se kätkee sisäänsä minulle rakkaita hopeakoruja.



Meidän oli aika kiittää kahvista, quichesta ja rapsutella vielä hetki talon ihanaa koiraa, jonka nimen unohdin kysyä. Minnie tuli karvakaverin kanssa oikein hyvin juttuun ja tuossa yhdessä kuvassa näyttää kun ne pusuttelisivat. Aivan hurmaava laventelin tuoksuinen paikka, jonne on palattava ihan ajan kanssa. Samalla on tutustuttava Vääksyyn myös vähän laajemmin!


Loviisan Wanhat Talot -tapahtuman rannekkeet  on nyt arvottu ja arvontageneraattori valitsi voittajaksi Pirjo-Riitan! Onnea voittajalle ja kiitos kaikille arvontaan osallistuneille!

Hieno on ollut lukea ja katsoa kuvia blogistasi tapahtuman jälkeen, mutta kyllä se paikan päälle pääseminen ois upea kokemus.