maaliskuuta 20, 2019

Minnie the Dog joutui poskihampaan poistoon


♥♥ Minnie-tyttö sairastaa, häntä hellikäämme.
Lääkkehillä hoidelkaa Minnie-ystäväämme.
Uni paras lääke on, siitä nauttikaamme.
Minnie-raukan kuntohon aamuksi jo saamme.

Patjaksensa parahin matto levitellään,
peitteheksi toinenkin kääritähän hellään.
Laulu kaunis lauletaan univirreksensä,
itse käymme uinumaan hänen vierellensä. ♥♥


Tänään oli jännät paikat klo 14 Espoon eläinlääkäriasemalla Perkkaalla! Olin varannut Minnielle leikkausajan yläposkihampaan poistoon. Pakko myöntää, että omistajaa varmasti jännitti paljon enemmän kuin pikku potilasta, joka rauhoittavan piikin niskaansa saatuaan lähti vielä nuuskimaan pihalle keväisiä tuoksuja. Kun palasimme takaisin eläinlääkärin vastaanotolle eivät koiruuden jalat enää kantaneet ja hoitaja nappasi potilaan kainaloonsa siirtyen leikkaustiloihin. Itse jäin hermostuneena odottelemaan aulaan toimenpiteen ajaksi. Pakko tunnustaa, että seuraavat kaksi tuntia menikin sitten aika jännittävissä tunnelmissa.


Huomasin viime lauantaina iltapäivällä, että Minnien vasen poski oli jotenkin oudosti turvonnut. Tuli ikäväsi mieleen tapahtuma 12 vuoden takaa kun kotiin tullessani löysin Minnien kuono täysin muodottomaksi turvonneena. Se hoiperteli eteiseen viime voimillaan ja kellahti lattialle hengittäen todella raskaasti. Soitto äkkiä omalle Espoon eläinlääkäriasemalle ja viivana sinne. Koskaan ei selvinnyt oliko ampiainen pistänyt koiraa kuonoon vai oliko se raukka ehkä syönyt ampiaisen. Minnie sai kortisonipistoksia ja tässä kuvassa hän on jo kotiutunut ja pahin turvotus laskenut. Onneksi tulin silloin kotiin ja koira sai apua ajoissa!


Koska russeliriiviöni oli ihan energinen seurasin poskiturvotusta viikonlopun yli. Huomasin jo sunnuntaina, että se myös aristi poskeaan joten nyt ei tainnut olla mistään allergiasta kyse. Maanantai aamuna suuntasimme eläinlääkärille. Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Sam Salonen tutki Minnien ja otti esille koiran anatomia kirjan. "Tässähän on ihan tyypillinen tapaus koiran poskihampaan tulehduksesta." 

Sam kertoi, että Minnien vasen yläposkihammas P4 on haljennut ja samalla se on myös tulehtunut. Jos hampaalle ei tehtäisi nyt mitään tulisi juuressa oleva mätä jossain vaiheessa ihon pinnasta läpi. Minnielle määrättiin antibioottikuuri ja kipulääkkeet. Samalla varasimme ajan hampaanpoistoon keskiviikolle. 

Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Sam Salonen


Muistelin mielessäni aikaa kun Minnie vaihtoi aikoinaan pentuajan maitohampaat oikeisiin hampaisiin. Maitohampaat olivat sellaisia pikkuriikkisiä "naskaleita", joita muutamia löysin kotoa lattialta niiden irrottua. Pari "naskalia" jäi kiinni farkunlahkeeseeni kun russeliriiviö pentuna riehui. Luulen, että suurin osa Minnien maitohampaista tuli ulos ihan muuta kautta sen käydessä tarpeillaan.

Kun koiran hampaat ovat vaihtuneet pysyviin on niitä yhteensä 42 kappaletta. Maitohampaita koiranpennulla on vain 28 ja ne vaihtuvat noin 3-6 kuukauden iässä. Koiralle kasvaa normaalisti yläleuoissa 6 etuhammasta, 2 kulmahammasta, 8 väliposkihammasta sekä 4 poskihammasta. Alaleuoissa on puolestaan normaalisti 6 etuhammasta, 2 kulmahammasta, 8 väliposkihammasta sekä 6 poskihammasta.

Erikoiseläinlääkäri Sam Salonen kertoi, että vain pienet, yksijuuriset hampaat voidaan poistaa ei-leikkauksellisesti. Isompien hampaiden - poskihampaiden - kohdalla täytyy ien avata ja hammasluuta myös porata osiin. Muistelin mielessäni, että yksi omista viisaudenhampaistani on juuri poistettu "osissa". Sam vielä näytti miten poskihampaiden juuret ovat usein "sikisokin".


Pieneläinhoitaja Jaana Huhta aloitti poistamalla Minnien hammaskivet ja putsaamalla sen hampaat. Olisin kovasti halunnut mennä katsomaan itse toimenpidettä mutta koska ollaan steriileissä leikkaustiloissa ei se ole mahdollista. Ehkä oli myös parempi etten nähnyt kun omaa lemmikkiä operoitiin. Jätin Minnien osaavien ihmisten käsiin ja toivoin kaiken menevän parhaalla mahdollisella tavalla.

Totta kai 13-vuotiaan koiran nukuttaminen arvelutti. Koirien hampaita hoidettaessa on rauhoittamisen lisäksi myös pakko nukuttaa ne ja laittaa myös hengitysputki. Meillä ihmisillähän tuo suun aukipitäminen menee käskystä. Minnie sai sekä kivunlievitystä, nesteytystä että rauhoittavia itse toimenpiteessä.


Kaiken kaikkiaan odottelin pikku potilaan saapumista toimenpiteestä reilut puolitoista tuntia. Minnie vaikutti vähän tokkuraiselta tullessaan eläinhoitaja Jaana Huhdan sylissä leikkaussalista mutta hän tunnisti kyllä minut. Saimme kotihoito-ohjeet ja lisää kipulääkeitä sekä antibiootteja. Nyt hampaanpoistopäivä ei ruokaa anneta koiralle ja seuraavat kaksi viikkoa syödään vain "pehmeää ruokaa". Hampaan "reikä" pitää muistaa suihkuttaa vedellä puhtaaksi jokaisen ruokailun jälkeen ettei sinne jää mitään pöpöjä.

Minnie on ollut oikeastaan ihan rauhallinen nyt kotona eikä edes valittanut oloaan. Toivotaan, että kaikki menee hyvin myös yöllä ja aamulla saa jo ruokailla sitten normaalisti. Huomenna on päivä uusi ja kipeä hammas on enää ikävä muisto vain.

Pieneläinhoitaja Jaana Huhta

Kiitos Espoon eläinlääkäriasema, Sam Salonen ja Jaana Huhta 
Minnien erinomaisesta hoidosta.


maaliskuuta 17, 2019

Helsingin kaupunginteatterin Kinky Boots vei mukanaan


Kun Helsingin Kaupunginteatterin punainen paljettiesirippu laskeutui eilen minä melkein purskahdin itkuun. En suinkaan surusta vaan siitä valtavasta tunnelatauksesta, jonka kulunut kaksi tuntia ja 35 minuuttia oli saanut sisälläni aikaan. Kinky Boots musikaali meni syvälle. Osui ja upposi ihan kirjaimellisesti. Musikaali on tehty sydämellä juhlistamaan erilaisuutta, ystävyyttä ja ennakkoluulojen voittamista. Se nosti minut seisomaan esityksen jälkeen ja taputtamaan lisää. Kinky Boots oli loistava, energinen, koskettava, voimaannuttava, inhimillinen, monitahoinen! Minun teki mieleni vetää punaiset Kinky Bootsit jalkaan ja tanssia...


Olin koko syksyn "menossa" katsomaan Kinky Boots musikaalia. Jostain kummasta syystä en vain saanut sitä sovitettua aikatauluihini. Ensi-ilta suurella näyttämöllä oli 30.elokuuta. Olen vieläkin todella harmissani, että elokuussa kesälomani takia missasin Helsingin Kaupunginteatterin 2018-2019 näytäntökauden avajaiset. Luin kaikki arvostelut Kinky Bootsista ja elin melkein joka solullani tätä musikaalia lukiessani niitä. Helsinkiin oli vihdoin rantautunut Tony-, Grammy- ja Olivier -palkinnot saanut huippumusikaali maailmalta. Ihan mieletöntä!

Joulun välipäivinä sain vihdoin varattua itselleni myös lipun Kinky Bootsiin ja eilen oli tämä suuri ilta! Viime yönä minun unissa tanssittiin, laulettiin, heiluteltiin pitkiä punaisia saappaita ja elettiin suuria tunteita läpi uudelleen ja uudelleen. Silti aamulla heräsi virkistynyt ja superonnellinen musikaalin kokenut nainen, joka ehdottomasti haluaa nähdä sen vielä toisenkin kerran. Tästä ei voi saada kyllikseen vain yhdellä katsomisella.


Kinky Boots musikaalin käsikirjoitus on Harvey Fiersteinin ja musiikin sekä laulujen sanojen takana on iki-ihana Cyndi Lauper. Ihan käsittämätöntä miten hienosti Kari Arffmanin ja Hanna Kailan suomennos toimii - se svengaa kuin hirvi! Samuel Harjanteen ohjaus, Gunilla Olsson-Karlssonin koregrafia, Peter Ahlqvistin lavastus ja Tuomas Lampisen pukusuunnittelu saavat miettimään ollaanko sittenkin Broadwaylla eikä Helsingissä? Olen nähnyt musikaaleja muuallakin kuin Suomessa ja ei Kinky Boots kalpene niiden rinnalla yhtään. Päinvastoin!


Juoni lyhykäisyydessään on konkurssikypsän Pierce & Son kenkätehtaan kohtalo englantilaisessa pikkukaupungissa. Miesten kengät eivät enää pärjää ulkomaiselle halpatuonnille ja tilauksia palautetaan. Charlie Pierce (Petrus Kähkönen) perii tehtaan isänsä kuoltua. Charlie on ehtinyt muuttamaan tyttöystävänsä kanssa jo Lontooseen, josta joutuu vastentahtoisesti palaamaan takaisin tehtaaseen ja sen johtoon. Hän on onnekseen ehtinyt tavata drag queen Lolan (Lauri Mikkola) ennen paluutaan. Kenkätehtaalla tehdäänkin totaalinen muutos tuotannossa ja jatkossa siellä valmistetaan miehille naisten kenkiä. Nämä Kinky Bootsit päätyvät Milanoon messuille ja loppu onkin sitten historiaa...


Sekä Petrus Kähkönen että Lauri Mikkola ovat rooleissa aivan loistavia. Olen nähnyt Petruksen Billy Elliotin isoveljen Tonyn roolissa Helsingin Kaupunginteatterin esityksessä syksyllä 2015. Poikkeuksellisesti esitys oli Peacockissa kun teatteri oli silloin remontissa. Lauri puolestaan on jäänyt mieleen The Voice of Finlandin ensimmäiseltä tuotantokaudelta. Hän on esiintynyt myös UMK:ssa 2014. Kinky Bootsin päärooleihin juuri oikeat henkilöt ja heidän välinen kemia toimi äärimmäisen hyvin.

Musikaalissa on paljon hyviä näyttelijäsuorituksia ja upeaa tanssimista. Lolan enkelit ovat siis kaikki miehiä, joiden tanssimista huikean korkeissa korkokengissä on todella ilo katsella. Muistan lukeneeni jostain etteivät he olleet tottuneita korkkareihin ennen tätä produktiota. Lauri Mikkola kertoi MTV3:n uutisissa syksyllä, että "rakkoja on jalkoihin saatu runsaasti ja tiikeribalsamia on käytetty mutta kaaduttu ei olla". Ja Kinky Bootsin loppunumerossa näitä huikean korkeita stilettosaappaita näkyykin sitten useammissa jaloissa joten kyllä kaikki ovat saaneet harjoitella korkokengillä kävelyä tässä musikaalissa.


Kinky Boots musikaalissa on minusta paljon yhtymäkohtia Billy Elliot musikaaliin. Vaikka molemmissa on tehdasmiljöö, pikkukaupunki, nyrkkeily, tanssi sekä "hyväksy toinen sellaisena kuin hän on" mukana ne ovat silti hyvin erilaisia. Molemmat musikaalit ovat minua koskettaneet omalla tavallaan. Ja syvältä. Billy Elliotin olen nähnyt useampia kertoja - tosin DVD:ltä ja vain kerran teatterissa. Kinky Bootsit haluan ehdottomasti kokea toisen kerran vielä kuluvan kevään aikana. Tutkin jo eilen kuumeisesti uutta mahdollisuutta elää tämä ikimuistoinen ilta uudelleen.


Mikä minua sitten Kinky Bootsissa viehätti? Ystäväni kiteytti eilen hyvin myös minun ajatukseni kirjoituksellaan Facebook-seinälläni. "Ehkä meidän ei pitäisikään yrittää pistää ihmisiä laatikoihin vaan tykätä heistä sellaisina kuin ovat?"

Lolan opetus musikaalissa öykkäröivälle Donille on seuraava "Hyväksy toinen sellaisena kuin hän on." Tuo lause on hieno ja maailmaa syleilevä mutta kuinka moni meistä pystyy sen toteuttamaan? Meillä jokaisella on omat arvomme ja maailmankatsomuksemme, joiden avulla helposti lokeroimme ihmisiä. Emme edes aina välttämättä vaivaudu tutustumaan heihin ennen kuin olemme jo sijoittaneet heidät johonkin laatikkoon.

Kinky Boots kertoo minusta siitä miten kaksi hyvin erilaista - mutta toisaalta hyvinkin samanlaista - nuorta miestä löytävät ystävyyden ja yhdistävät kaksi maailmaa tehden jotain uutta ja vallankumouksellista. Peruukki, höyhenet, paljetit ja naisten vaatteet eivät muuta sitä ihmistä, joka niiden sisällä olla. Sankariksi voi tulla myös korkokengät jalassa ja tämän oppii myös Charlie musikaalissa.

Kinky Boots koskettaa. Esitys saa riehakkaalle tuulelle ja se vie mukaan. Musiikki, värit, äänet, paljetit tekevät hyvää sekä sielulle että silmille - vahva suositus!


"Voin sankariksi tulla kera korkokenkien."


Kuvituskuvat on otettu mahtavasta käsiohjelmasta, joka kannattaa jo 
visuaalisuuden ja tarinan takia ostaa. 
Itse esityksessä kuvaaminen on kielletty mutta 
rohkaistuin ottamaan yhden kuvan esityksen jälkeen. 

maaliskuuta 15, 2019

Hämeenlinnan kauniit puutalot


Terveisiä Hämeenlinnasta! Suuntasin aamusta lonkeroharmaassa säässä kohden Kanta-Hämettä. Kura roiskui tiellä haitaten ajonäkyvyyttä ja ikävät sadepilvet roikkuivat alhaalla. Ei toivoakaan sinisestä taivaasta tai auringon pilkahduksesta. Ennen kotiinlähtöä iltapäivällä päätin kävellä pienen lenkin ja ottaa omaa aikaa päivän työkiireiden jälkeen. Koska kamera oli mukana napsin siinä kulkiessani kuvia ihanista vanhoista taloista, pihoista ja kaduista. Paljon Hämeenlinnassa on ehditty aikoinaan tuhota mutta jotain on sentään myös jäänyt jäljelle. Onneksi!


Itse Hämeen linna on kaikille tuttu mutta moniko on kuullut, että linnan ympärille syntynyt vaatimaton asutuskeskus sai kaupunkioikeudet Pietari Brahelta 1639 ensimmäisenä suomalaisena sisämaakaupunkina? Toisaalta Hämeen härkätie Turusta päättyi tänne ja Ylinen Viipurintie puolestaan kulki paikkakunnan kautta Viipuriin. Hämeenlinnan kaupunki oli koko linnaläänin keskus. Kaupunki täytti nyt 19.tammikuuta jo 380 vuotta.


Kuljin tänään Kustaa III katua ihaillen vanhoja puutaloja. Ruotsin kuningas Kustaa III päätti siirtää Hämeenlinnan 1777 kilometrin verran etelään nykyiselle paikalleen. Ensimmäisen asemakaavan kaupunkiin laati Axel Magnus von Arbin. Kustaa III rakennuttu myös Hämeenlinnan pääkirkon torin laidalle. Alun perin kirkko tehtiin pyöreäksi esikuvanaan Rooman Pantheon.1800-luvulla kirkon ulkoasu muuttui täysin kun siihen lisättiin kellotorni ja se laajennettiin ristikirkoksi.


Kolme neljäsosaa Hämeenlinnasta tuhoutui suuressa tulipalossa, joka riehui kaupungissa syyskuussa 1831. Kirkko ja osa sen takana sijaitsevista kortteleista säästyi. Tulipalot olivat hyvin yleisiä koska puiset talot olivat lähekkäin ja tulta käsiteltiin huolimattomasti. Kaupungin jälleenrakentaminen tehtiin Carl Ludvig Engelin laatiman uuden asemakaavan pohjalta. Hämeenlinnasta tuli puhdastyylinen empirekaupunki, jonka arkkitehtuurista on valitettavasti nykyään jäljellä vain rippeitä.



Hämeenlinnan arvokas puuempire katosi melkein kokonaan 1960 - 1970 -lukujen hulluina vuosina. Kun ihmisiä alkoi virrata kaupunkeihin maaseudulta piti lisätä asuntoja ja puskutraktorien alle jäivät monet kauniit rakennukset ympäri Suomea. Tilalle nousi uusia elementtitaloja maalta kaupunkiin muuttaneille.

Onneksi Hämeenlinnan koilliskulmaan on jäänyt muutamia puurakennuksia, joiden vanhimmat osat ovat 1830-luvulta. Nämä talot muodostavat ns. Talomuseoalueen. Näiden kauniiden rakennusten tonttijako, talojen ulkovuorausten nikkarityyliset yksityiskohdat, palokujat ja puuaidoilla suljetut sisäpihat portteineen ovat muistoja vanhasta Hämeenlinnasta.



Olisi ihanaa joskus päästä kurkistamaan miltä näissä taloissa näyttäisi sisältä. Nyt tyydyin vain katselemaan taloja ulkoapäin. Kävelin puolisen tuntia katuja ja vain ihailin sekä totta kai valokuvailin näitä talovanhuksia. Onneksi kaikkea ei 60-luvun vimmassa ole ehditty purkaa. Jäi kauneutta meille jälkipolville ihailtavaksi ja kodit niille onnellisille, jotka nyt asuvat näissä taloissa. Oikaisin Sibeliuspuiston kautta autolle ja sain vielä kuvan ihanista lyhtypylväistä. Antoisa työpäivä päättyi ja suuntaisin takaisin kotia kohti kävelystä piristyneenä ja inspiroituneena.



maaliskuuta 12, 2019

#JYSKgoeskesä ja OLO Garden


Terveisiä kesästä! Pääsin aamusella Olo Gardenin ihanalla terassilla kurkistamaan miltä JYSKin kesä 2019 näyttää. Aurinko paisteli kuin tilaisuuteen varta vasten tilatulta upeiden kattoikkunoiden läpi siniseltä taivaalta. Aamupalan herkuista vastasi ravintola OLO Garden joten voisiko päivän ihanammin enää alkaa. Myönnän, että Helenankatua kävellessäni tuuli Kauppatorilta sen verran viileästi, että ulkoilmasta oli todella kiva päästä hetkeksi sisälle "kesään ja tropiikkiin". Mutta kyllä se kevät sieltä on vahvasti keikkuen tulossa...


Jos et vielä ole piipahtanut Olo Gardenissa niin ehdottomasti suosittelen. Vaikka ollaan ihan Helsingin ydinkeskustassa löytyy tältä katetulta sisäpihalta mukava paikka, jossa voisi tunnelman ja miljöön puolesta ajatella olevansa Etelä-Euroopassa. OLO Garden on rento bistro, jonne myös lapset ovat tervetulleita. Voit rakentaa ruokakokonaisuuden itse á la carte -listalta tai heittäytyä keittiön armoille ottaen kuuden ruokalajin yllätysmenun. Seinän takaa löytyy Michelin-tähtiravintola Olo.



#JYSKgoesKesä tilaisuuden juontajana toimi Mikko Leppilampi. Oli mielenkiintoista kuulla tilaisuudessa puhunutta Anni Laurilaa, joka on Global Impact -palkittu arkkitehti ja visionääri. Hän on erikoistunut urbaanien piha-alueiden suunnitteluun. Anni Laurila on mielenkiintoinen persoona. Häntä on kuvailtu mediassa "maailmanparantajaksi" ja superälyköksi. Anni nimettiin jo 2015 yhdeksi Aalto yliopiston "hänestä kuullaan vielä -opiskelijaksi" eikä hän edes silloin ollut tehnyt vielä diplomityötään. Tätä nuorta naista täytyy päästä kuulemaan uudelleenkin.


JYSKin tulevan kesän puutarhakalusteiden linjauksen voisi kuvailla olevan skandinaavisen selkeä mutta sitä täydennetään ripauksella kullanhohtoa ja trendikästä bambua. Olo Gardenissa esillä olevat kalusteet olivat keveitä, toiminnallisia ja luonnonmateriaalia näkyi runsaasti. Selkeästi ensi kesänä jokaiselle terassille tulee varmasti löytymään omaan tyyliin kalusteita koska valikoima oli hyvin monipuolinen.


Minun sisustusmakuuni kolahti tämä eksoottinen ja hyvin naisellinen Sunbaked tyyli. Olisi tehnyt mieli heittäytyä pitkäkseen bambusta valmistettuun aurinkotuoliin, jonka sai myös makuuasentoon. Bambu näyttää todella raikkaalta uudelta materiaalilta pitkään muodissa olleen polyrottinki kauden jälkeen. Bambusta löytyi JYSKin mallistosta myös rantatuoleja, penkkejä ja sivupöytiäkin.

Bambu on kosteutta kestävä materiaali mutta sateeseen sitä ei tietenkään voi jättää. Tiesittekö, että bambu voi kasvaa vuorokaudessa puolikin metriä? Bambu on ruokokasvi, joka uusiutuu nopeasti ilman istutusta eikä se tarvitse kasvualueelleen lannoitteita, keinotekoista kastelua eikä tuholaistamyrkytystä. Bambu on hyvin ekologinen materiaali, joka elinkaarensa päässä hajoaa ja maatuu.

Jännä oli myös huomata miten pastellisävyt ovat hiipineet puutarhakalusteisiin tuoden niihin kivaa leikkisyyttä ja myös naisellisuutta. Ripaus eksotiikkaa tuli tyynyjen ja peittojen tupsuista sekä kirjailuista. Voisin hyvin kuvitella meditoivani omalla parvekkeellani tuollaisella bambupedillä pääni alla vaaleanpunainen ja syreeninvärinen tyyny. Ja totta kai minulla olisi myös aurinkovarjo ylläni!


Viherkasveja Olo Gardenissa oli runsaasti ja vihersisustuksen oli tilaisuuteen toteuttanut Ambius.  Odotan itse jo innolla koska pääsen laittamaan omaa parvekettani kesäkuntoon ja tarkistamaan kuinka monta pelargoniaa on selvinnyt talvettamisesta. Oma parvekkeeni kun on yleensä sellainen viidakko eli siellä ei todellakaan toteudu kasvien suhteen "less is more" -ajattelu :)

JYSKin kesävalikoimassa näyttää olevan paljon erilaisia lyhtyjä, värjätty sileää sekä kohokuvioitua lasia ja käsintehdyn näköistä keramiikkaa. Kohokuvioitua vähän 60-70 lukujen tyylisiä lasimaljakoita ja -esineitä näkyi myös Tukholman kalustemessuilla helmikuussa. Ehkä lasi on nyt kuitenkin paljon keveämpään kuin noissa vintage esineissä vuosikymmenten takaa.



Tummanpuhuvat Beder- ja Holte-puutarhakalustesarjat ovat heille, jotka haluavat tummaa terassille ja parvekkeelleen. Pidin kalusteiden runkorakenteiden punoksista ja totta kai istuinpehmusteilla sekä muilla tekstiileillä näihinkin saa väriä niin halutessaan. Itse vain kaipaan omalle parvekkeelle väriä.


Iskin silmäni pyöreään "kukkapeiliin" mutta harmikseni sen runko näytti olevan kultainen. Minulla ei ole kotona mitään kullanväristä mutta jostain syystä tämä vain miellytti. Tätä peiliä en löytänyt vielä JYSKin nettisivuilta mutta täytyy tarkistaa uudelleen kun se sinne myöhemmin ilmestyy. LIND sudenkorentotyyny oli myös superhauska ja niitä löytyy sinisenä sekä oranssinpunaisena. Voisin täydentää sohvalle yhden uuden sinisävyisen tyynyn koska tyynyjähän ei ole koskaan liikaa :)

JYSKin uudet citymyymälät löydät Itiksestä, Kampista ja Redistä.


Kiitos inspiroivasta "kesäaamusta" ja herkullisista aamupalasta!
Kevättä ja kesää odotellen sekä parveketta suunnittelen...


maaliskuuta 11, 2019

Gdanskin rouhea Jozef K kahvila ja Kerastase arvonnan voittaja


Olisiko aika taas palata viime elokuiseen Gdansk vierailuuni? Kuten jo aiemmassa hotelli- ja ravintolapostauksessa kerroin olin Puolassa työmatkan merkeissä. Pyrin aina tutustumaan myös itse kohteeseen kun/jos vapaa-aikaa on. Näille työreissuille ei voi suunnitelmia "must to see" -kohteista tehdä koska etukäteen on vaikea tietää paljonko aikaa on käytettävissä. Toisaalta olen huomannut, että ne parhaimmat kohteet olenkin löytänyt ikään kuin sattumalta tai intuition ohjaamana. Usein sitä kävellessään jotain katua pitkin tuntee vain vastustamatonta vetoa kurkistaa jostain ovesta sisälle. Näin minulle kävi Gdanskissa peräti kolme kertaa. Tässä tulee tarina Jozef K kahvilasta.


Jo ensimmäisen päivän iltana kävellessäni pikaisesti työpäivän jälkeen yhtä Gdanskin vanhan keskustan kaduista olin pannut merkille kaksi mielenkiintoista ovea. Niiden edessä näytti olevan somia metallisia terassituoleja ja -pöytiä. Teki silloin jo mieli piipahtaa katsomassa mitä tuon rakennuksen sisällä mahtaisi olla mutta sitten alkoi satamaan vettä ja piti kiirehtiä illalliselle. Laitoin tarkasti mieleen, että olin kulkenut Piwna katua ihan Akademia Sztuk Pieknych taidekoulun renessanssirakennukselle saakka joten sinne siis palaisin seuraavana päivänä tutkimaan tarkemmin.


Osoitteesta Piwna 1/2, 22-100 Gdansk (puolalaisissa osoitteissa on muuten ihan hirveä paljon numeroita) löytyy äärimmäisen mielenkiintoinen kahvila Jozef K. Kun nousee katuterassilta portaat toiselle terassitasanteelle pääseekin sitten kurkistamaan itse ovesta sisälle. WOW! Astut sisään maailmaan, jota voisi kuvailla yhdellä sanalla MIELENKIINTOINEN! Sisustus on yhdistelmä steampunkia, vintage huonekaluja ja kasoittain kirjoja. Itse tila on valtavan korkea ja ylimmällekin tasolle näkee alhaalta. Itselleni tuli melkein epätodellinen olo siitä missä mahdankaan olla.


Olin tässä vaiheessa vielä autuaallisen tietämätön paikan nimestäkään. Sain lopulta tarjoilijalta selville, että tämä paikka olisi Café Jozef K. Muistatteko kouluajoilta puolalaisen kirjailijan Franz Kafkan ja hänen klassikkoteoksensa Oikeusjuttu? Päähenkilö kirjassa on hyvin ristiriitainen ja epäjohdonmukainen 30-vuotias pankin prokuristi Jozef K, joka eräänä aamuna herättyään vangitaan ja asetetaan syytteeseen rikoksesta, jota ei koskaan paljasteta.

Lyhykäisyydessään Oikeusjuttu kertoo siis taistelusta, jossa vastakkain on yksilö ja yhteiskunta. Jozef K yrittää epätoivoisesti selvittää mistä häntä oikein syytetään? Kirja on tyypillisen "kafkamainen" ja niin on myös Gdanskin kahvila Jozef K. Aivan loistavan nerokas idea antaa paikalle juuri tämä nimi! Ja kirjoja tässä tilassa todella on paljon. Niitä on jopa käytetty "välikattona", joten luettavissa nämä opukset eivät valitettavasti ole.


Kirjojen lisäksi tilassa on steampunk- ja teollisuussisustukselle tyypillisiä mittareita, vipuja, putkia, koneistoja, hammasrattaita, metallilevyjä, kelloja jne. Steampunk tai siis "höyrypunk" on 1980-luvulla syntynyt tieteiskirjallisuuden suuntaus, joka yhdistää viktoriaanista 1800-luvun höyrykoneiden aikakautta nykyaikaan ja uusimpaan tekniikkaan. Steampunk kirjoissa leikitään ajatuksella, että 1800-luvun epäonnistuneet teknologiset suunnitelmat ja silloisten tieteiskirjojen mahdottomatkin näyt olisivat kuitenkin olleet toteuttamiskelpoisia ja tulleet yleiseen käytäntöön. Steampunk on aivan nerokas lisä kahvilan sisustukseen!


Kolmas elementti, joka minua tilassa viehätti aivan suunnattomasti oli 50-60 lukujen äärimmäisen elegantit kalusteet. Aikoinaan Helsingin Kampista löytyi Steam Helsinki niminen baari, jossa sisustus oli hyvin raskas. Kävin itse siellä kerran enkä pitänyt steampunk tyylin tummista nahkasohvista ja tummasta puusta. Jozef K:n kalusteet puolestaan kevensivät tilaa ja sopivat kuitenkin tyyliltään sinne hyvin. Sisustus oli huoletonta ja hauskaakin sekä "vähän sinne päin".


Café Jozef K toimii siis päivisin kahvilana. Itse tyydyin ottamaan siellä vain pullollisen Coca Colaa janooni terassilla. Tarjolla näytti olevan runsaasti erilaisia oluita sekä muitakin juomia ja iltaisin paikka muuttuukin baariksi. Kuulin tarjoilijalta, että Jozef K:ssa esiintyy myös livemuusikoita ja jazz-illat ovat kuulemma erittäin suosittuja. Kahvilasta olisi saanut myös jotain pientä naposteltavaa mutta minulle riitti vain virkistävä juoma ja vierailu tässä mystisessä tilassa.


Erittäin mielenkiintoinen paikka ja tänne haluan ehdottomasti palata seuraavalla Gdanskin matkallani. Vaikka en tiennyt paikasta yhtään mitään sinne sisään astuessani tunsin, että olin löytänyt todellisen helmen ihan sattumalta. Ikäväkseni Jozef K:n omat nettisivut löytyvät vain puolaksi koska sieltä olisi löytänyt paikasta paljon lisätietoa. Kannattaa myös kurkistaa lisää sisäkuvia tuolta nettisivuilta.



Ja sitten sokerina pohjalla on aika julkistaa kenet arvontageneraattori valitsi Kerastase tuotteiden voittajaksi. Tällä kertaa palkinto osui Mirca Seppäselle. 
Onnea Mirca ja kiitos kaikille arvontaan osallistuneille ♥ 

Ihana arvonta! 8 arvalla mukana!
mircamaria@luukku.com