marraskuuta 04, 2019

Tuusulanjärven Suviranta oli Järnefeltin tunnelmallinen taiteilijakoti


Tuusulanjärven taiteilijayhteisö on kiinnostanut minua aina. Kävin jo lapsena vanhempieni kanssa katselemassa näitä kauniita vanhoja puuhuviloita. Oli jännää ajella Tuusulan Rantatien historiallisessa maisemassa, jossa on syntynyt upeaa musiikkia, lukuisia maalauksia ja myös kirjallisia tuotoksia. Ainolassa vierailimme ihan sisällä saakka ja Halosenniemessäkin myöhemmin 90-luvulla kun se avattiin yleisölle.

Ystäväni Minna oli osallistumassa viimeiselle yleisökierrokselle Järnefeltin taiteilijakoti Suvirantaan syyskuun lopussa. Ei tarvinnut miettiä kovin kauaa kun päätin lähteä hänen mukaansa Tuusulan Rantatielle. Tässä vaiheessa tosin luulin vielä vakaasti vierailleeni myös Suvirannassa aiemminkin. Kun odottelimme oppaan saapumista portille minulle selvisikin, että olin nähnyt talon vain ulkoapäin koska itse Suviranta avasi ovensa vasta keväällä 2018 yleisöopastuksille.


Koko Tuusulajärven taiteilijayhteisö sai alkunsa siitä kun kirjailija Juhani Aho ja taidemaalari Venny Soldan-Brofelt muuttivat Järvenpään kartanon vuokrahuvilaan 1897. He eivät koskaan rakentaneet omaa taloa vaan asuivat 14 vuotta vuokralla talossa, jota kutsuttiin Aholaksi.

Toisena Tuusulanjärven maisemiin muutti taidemaalari Pekka Halonen Maija vaimoineen ja he rakensivat Halosenniemen. Myös taidemaalari Eero Järnefelt siirtyi asumaan Saimi vaimonsa kanssa Tuusulaan Juhani Ahon houkuttelemana. Suomen taiteen kultakauden taiteilijayhteisöön Tuusulanjärvellä kuului myös runoilija J.H. Erkko. Helsinki ja tärkeä Hotelli Kämp olivat vain junamatkan päässä Järvenpäästä mutta maaseudun kaunis järvimaisema tarjosi rauhaisan ja inspiroivan ympäristön taiteilijoille.

Eero ja Saimi Järnefelt, kuva Eero Järnefelt seura r.y.

Suvirannan ateljeekoti on rakennuksena hyvin jännä. Hirsinen huvila on kaksikerroksinen ja sen julkisivut ovat kelta-vihreät. Taitekatto on puolestaan punainen. Vaikka Suviranta edustaakin ns. puujugendia siinä on nähtävissä myös vaikutteita englantilaisesta maaseutukartanosta ja myös Arts and Crafts suuntauksesta. Talon julkisivua elävöittävät lukuisat erikokoiset ikkunat, kuistit sekä myös parvekkeet.

Suvirannan suunnitelmat teki arkkitehti Usko Nyström. Helsingistä löytyy monia Nyströmin upeita jugend kivitaloja. Schalinin talo (Kapteeninkatu 11 - Tehtaankatu 9) on huikea eli kannattaa kurkistaa mm. talon reliefejä sen ohikulkiessaan. Myös Imatran Valtionhotelli on syntynyt Nyströmin piirustuspöydällä. Suvirannan rakentaminen aloitettiin 1900 ja vuotta myöhemmin Järnefeltit muuttivat jo asumaan taloon. Talon ulkolaudoitus valmistus vasta 1903.

Ostin Suviranta kierroksen päätteeksi mielenkiintoisen Leena Lindqvistin kirjoittaman kirjan "Suviranta - Eero ja Saimi Järnefeltin ateljeekoti". Kirjasta selvisi, että Järnefelt osti hevoshakana toimineen 1,32 hehtaarin tontin aikoinaan Järvenpään kartanolta 3000 markalla. Nykyinen Suvirannan ympäristö on vuosien saatossa muuttunut hyvinkin paljon mutta onneksi taitelijakoti on säilynyt. Kirjassa esitellään myös lukuisia piirrosluonnoksia, joita Nyström teki talosta. Alunperin rakennuksen värityksenkin piti olla puna-vihreä.

Kuva Niclas Warius, Järvenpään taidemuseo

Valokuvaaminen sisätiloissa oli kiellettyä mutta sain luvan Järvenpään taidemuseolta käyttää Niclas Wariuksen ottamia kuvia. Atelieri, josta aloitimme kierroksen oli äärimmäinen vaikuttava paikka. Jo pelkästään valtava ikkuna, josta sateisesta säästäkin huolimatta tulvi sisälle valtavasti luonnonvaloa sai haukkomaan henkeä. Huone on kahden kerroksen korkuinen ja siellä näkyi myös pyöröhirsiä.

Tässä huoneessa Eero Järnefelt maalasi ja silloin kun atelierin ovet olivat kiinni häntä ei saanut häiritä. Kaapin päällä näkyi vielä taidemaalarin pensseleitä ja maaleja. Tuossa maalaustelineessä Järnefeltin tekemät lukuisat muotokuvat ja maalaukselliset maisemat ovat syntyneet. Atelierissa Järnefelt maalasi myös Johanneksen kirkon alttaritaulun, jonka yksi versio on siellä edelleen nähtävillä. Kahden istuttavan morsiuskeinun on F.E.Sillanpää aikoinaan antanut Eero ja Saimi Järnefeltille häälahjaksi.

Kuva Niclas Warius, Järvenpään taidemuseo

Eero Järnefelt on ollut puun käsittelyssä myös todella kätevä ja atelierin yhden nurkkauksen seinäkaapistot ja istuinryhmä ovat hänen kättensä jälkeä. Järnefeltin puutyöt ovat kansainomaisia ja sopivat hyvin taiteilijakodin jugendtyyliin. Kirjassa kerrotaan, että yläkerran makuuhuoneesta löytyy puolestaan Saimin seinälle maalaama rentukkafriisi. Eero oli tehnyt vaimolleen schabluunan rentukoista. 

Järnefelteillä oli yhteensä viisi lasta Heikki, Leena, Sara, Laura ja Carl. Vuonna 1904 syntyneestä Laura tyttärestä tuli myös taidemaalari ja hänen teki isänsä Eeron kanssa myös maalausmatkoja aikoinaan. Laura muutti asumaan Suvirantaan vanhempiensa kuoleman jälkeen. Tällä hetkellä Suvirannassa asuu Lauran poika Heikki Kolehmainen vaimonsa kanssa. 

Kuva Niclas Warius, Järvenpään taidemuseo

Atelierista löytyy myös piano, jonka ääressä Jean Sibelius on istunut soittamassa. Oppaamme tiesi kertoa, että kun Sibelius alkoi soittamaan eivät muut enää tanssineet vaan keskittyivät kuuntelemaan. Tässä huonetilassa on järjestetty myös tanssitunteja kaikkien taiteilijakotien lapsille aikoinaan. Atelierissa ovat lapset saaneet myös askarrella ja oleskella kun sen ovet olivat avoinna. 


Opastetun kierroksen jälkeen saimme kierrellä omatoimisesti Suvirannan kauniissa puutarhassa. Koska oli jo syyskuun loppu ei muutamaa sitkeää ruusua lukuunottamatta missään enää juurikaan kukkinut. Sekä Eero että Saimi Järnefelt olivat molemmat innokkaita puutarhanhoitajia. 1900-luvun alun ihanteiden mukaan puutarhan omavaraisuutta ja puutarhaviljelyä arvostettiin.



Puutarha perustettiin heti kun Suvirantaan muutettiin. Juhani Aho toimitti ensimmäisen vuoden uudenvuodenlahjaksi kuormallisen hevosenlantaa naapureilleen Suvirantaan. Puutatarhassa oli toki myös lukuisia Saimin istuttamia hyötykasveja, joita käytettiin sitten perheen ruoanlaitossa. Atelierin ikkunasta avautuva muotopuutarha sai nimityksen Versailles.




Puutarhaan Eero Järnefelt istutti myös lukemattoman määrän mäntyjä, lehmuksia vaahteroita, tammia ja hevoskastanjoita. Eero myös suunnitteli kukkapuutarhan. Vanha tammi kaartuu edelleen puutarhan marjapensaiden, hedelmäpuiden ja kasvimaan ylle. Puutarhasta aukeaa myös kaunis näkymä Tuusulanjärvelle. Sadekin väistyi ja puutarhan happirikkaassa syyssäässä oli mukava kävellä ja aistia sen historiallista sekä rehevää tunnelmaa.




Suviranta on ehdottomasti vierailemisen arvoinen kohde. Suviranta on nyt talvikauden ajan suljettu mutta löysin jo Suvirannan Facebook sivuilta hieman tietoa ensi kesästä. Tämä kannattaa nyt jo merkitä ensi kesän "must to visit" -kohteeksi.

"Eero Järnefeltin taiteilijakoti Suvirantaan pääsee tutustumaan jälleen kesäkaudella 2020 touko-syyskuun ajan opastetuilla kierroksilla. Ilman opastusta talossa ei voi vierailla.
Yleisöopastuksia järjestetään läpi kesän kolmesti viikossa: tiistaisin klo 12.30, torstaisin klo 12.30 sekä sunnuntaisin klo 11. Lisäksi heinä- ja elokuun ajan sunnuntaisin pidetään toinen opastus klo 12.30 sekä englanninkielinen opastus torstaisin klo 14. Pääsymaksu opastuksille 8e/hlö.
Yleisöopastuksille on tulossa sähköinen ilmoittautuminen, mutta ilmoittautua voi myös sähköpostitse tai puhelimitse. Tiedotamme lisää talven ja kevään aikana.
Ryhmät voivat jo nyt talvella varata kierroksia touko-syyskuulle ti, to ja su klo 11-15 väliselle ajalle (ei kuitenkaan samanaikaisesti yleisöopastusten kanssa). Hinta 8e/hlö. Ota yhteyttä suviranta(at)jarvenpaa.fi tai 040 315 3881.
Tervetuloa vierailulle ensi kesänä!"




10 kommenttia:

  1. Suviranta on todellakin must to visit -kohde. Ja todellakin, se on iästään huolimatta uunituore tulokas taiteilijayhteisön vierailukohteiden osalta. Suviranta on ollut näihin päiviin asti yksityisomistuksessa ja suvun hallussa, joten rakennuksessa vieraileminen on ollut ulkopuolisilta aikaisemmin mahdotonta.

    Olen suunnattoman ylpeä omasta kotikaupungistani, joka osti suvun toiveesta rakennuksen itselleen. Näin se on avoinna tulevaisuudessa jälkipolville samaan tapaan kuin esimerkiksi naapuritalot Halosenniemi tai Ainola.

    Upea, uniikki ja kaunis kohde!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen NIIN samaa mieltä kanssasi! Näin upea rakennus osana Tuusulanjärven taiteilijayhteisöä pitää olla hyvissä käsissä ettei se rapistu. Olin hyvin vaikuttunut paikasta ja haluan ehdottomasti nähdä puutarhan myös silloin kun siellä kukkii enemmän. Kaunis oli toki syyskuun lopussakin.

      Sinulla on kyllä ihan mieletön kotikaupunki ja vielä oman kodin lähellä tälläista kulttuurihistoriaa nähtävillä.

      Poista
  2. Onpa viehättävän näköinen paikka. Näin niin silmissäni kuvan Sibeliuksesta soittamassa pianoa tuolla ja ihmiset kuuntelivat haltioituneena!
    Ihanaa tiistaita sinulle Marjo <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä Outi ♥ Opas kertoi, että Sibelius olisi halunnut, että hänen soittaessan ihmiset olisivat jatkaneet tanssimista. Toisaalta ymmärrän, että kun tuollainen nero istuin pianon ääreen kaikki halusivat kuulla hänen musisointiaan ja nauttia. siitä.
      Kivaa isänpäivä sunnuntaita ♥

      Poista
  3. Kiintoisa miljöö! Rakennus on hyvin säilynyt. Ihmetyttää vain tuo kattouudistus. Selkeästi ollut aiemmin saumapeltikatto, joka on remontoitu moderneilla menetelmillä, mikä pistää silmään. Sisällä tunnelma on autenttinen. Kukkaistutukset seinustalla ovat inspiroivat. Tämän kohteen laitan retkilistallemme. Kiitos vinkistä! Tuija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suviranta on kiinnostava ja arvokas huvila. Ostamastani Suviranta -kirjasta löytyi lisätieto liittyen rakennuksen kattoon.

      Alunperin rakennuksessa on ollut pärekatto, joka vaihdettiin tiilikatteeksi 1935-1937. Samassa yhteydessä tuotiin myös vesi sisälle rakennukseen. Painavamman tiilikaton takia oli myös rakennuksen tuentoja vahvistettava. Vuonna 1980 on tehty katonkorjaus, jossa kate on muutettu peltiseksi ja katon rakennetta on tuettu lisää. Viimeisin kattokorjaus on ollut 1994 kun peltikate on muutettu punaiseksi tiilijäljitelmäksi koska 80-luvun katteen valmistusvirheen takia maali on alkanut hilseillä.

      Tuusulan Rantatie on Museoviraston "Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt" listalla. Koska koti on ollut ollut aiemmin suvun yksityisomistuksessa on
      siellä varmasti ollut mahdollista tehdä muutoksia mutta uskoisin, että tuo punainen tiilijäljitelmä peltikate näyttää melkein tiililtä ja muistuttaa etäisesti myös sitä pärekattoakin.

      Vuoden 1900 arkkitehtisuunnitelmissa koko talo on ollut puurakennus, jossa on ollut vihertävä taitekatto ja punaiset ulkoseinät. Luonnoksia muutettiin paljon ja väritkin vaihtoivat paikkaa keskenään toteutuneessa mutta katto oli pärettä.

      Kivaa isänpäivä sunnuntaita Tuija :)


      Poista
  4. Miten mielenkiintoinen vierailukohde tuo Suviranta onkaan! Kuin pala Suomen kulttuurihiatoriaa! Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta, juttuasi oli ilo lukea. Ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Teija ♥ Suviranta ja koko Tuusulan Rantatie on todella pala Suomen kulttuurihistoriaa. Kannattaa joskus tehdä retki tänne kun liikutte pääakaupunkiseudulla. Mukavaa isänpäivä sunnuntaita!

      Poista
  5. Kiitos tästä vinkkauksesta. Laitoin jo muistiin, että kun keväällä tullaan katsomaan poikaa niin voidaan poiketa täällä. Helsingissä on myös paljon nähtävää. Sinikka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toukokuussa aukeaa taas yleisölle. Kannattaa ajoittaa tulo siihen. Ihan varmasti pidätte kierroksesta. Kivaa sunnuntai iltaa 😊

      Poista