elokuuta 13, 2020

Hattulan Pyhän Ristin kirkko on avoinna elokuun 16.päivään


Hattulan Pyhän Ristin kirkko 1400-luvun loppupuolelta on Hämeen vanhin kirkko. Vierailu tässä punatiilisessä kirkossa on huikea aikamatka satojen vuosien taakse keskiaikaan. Aikaan, jolloin Pyhän Ristin kirkko oli maailmalla tunnettu pyhiinvaelluskohde koska kirkossa oli palanen Kristuksen ristiä. Tuota ristin palaa siellä ei enää aikoihin ole ollut mutta kirkko on edelleen kuuluisa upeista maalauksistaan, jotka peittävät kirkon katon ja sisäseinät. Kirkon saarnastuolit ovat taitavaa käsityötä vuosisatojen takaa ja kirkosta löytyy myös "keskiaikaista musiikkia soittava opas".

Minä vierailin Hattulassa jo viime vuonna 17.elokuuta. Pyhän Ristin Kirkko on avoinna vain kesäisin joten tänä kesänä ehtii vielä tulevaan sunnuntaihin 16.8. asti vierailla tässä upeassa kohteessa. Kirkko päästiin tänä vuonna avaamaan koronapandemian takia vasta 1.6. Hattula reissun yhteydessä voi poiketa myös Hämeenlinnassa mielenkiintoisessa Hämeen keskiaikafestivaalissa, jonne Marjon matkakin suuntautui vuosi sitten ihmettelemään keskiaikaista menoa ja meininkiä.


Hattulan Pyhän Ristin kirkko edustaa tyyliltään täysgotiikkaa. Ulkoisesti kirkko ei muistuta tyypillistä keskiaikaista harmaakivikirkkoa kuten vaikka Pyhän Laurin kirkko Lohjalla tai Naantalin luostarikirkko. Tiilimateriaali tekee Pyhän Ristin kirkosta ainutlaatuisen ja se yhdistää sen myös Hämeen linnan rakennusvaiheisiin. Oletetaan, että sekä Hämeen linnalla että kirkolla olisikin ollut sama rakennusmestari. Kirkon perustukset ovat silti harmaakiveä ettei maaperän kosteus nousisi tiiliseiniin.

Kirkon tiilisistä ulkoseinistä löytyy mielenkiintoisia yksityiskohtia. Kuusi kosteaan tiileen muovailtua maskia eli kasvonaamiota on sijoitettu kirkon seinälle esimerkiksi länsi-ikkunan kaaren huippuun ja ullakonaukon yläpuolelle. Koska minä unohdin ottaa niistä lähikuvan voit kurkistaa Sikses kiva paikka -blogin Marin valokuvan niistä. Jos suurennat minun yleiskuvaa kirkosta näet "ehkä juuri ja juuri" yhden naamioista.


Kellotapuli kirkon vieressä on huomattavasti nuorempi rakennus eli vuodelta 1813. Punamultaista yläosaa koristaa kukkoviiri ja vain tapulin alaosa on luonnonkiveä. Kellotapulin alkuperäiset kellot on siirretty Hattulan uuden kirkon torniin sodan jälkeen. Luovutetusta Karjalasta on puolestaan tuotu Vuokselan kirkon kellot tänne. Tapulissa kuten myös itse kirkossakin on perinteinen paanukatto.


Satojen vuosien ajan ovat pyhiinvaeltajat ja kirkossa kävijät myös jättäneet merkkejä itsestään. Kirkosta löytyy erilaisia ristejä, puumerkkejä ja tähtiäkin täällä aikoinaan käynneiltä ihmisiltä. Kirkon itäseinällä näitä merkkejä näkee suunnilleen alttarin kohdalla hieman harmaakivisen pohjakerroksen yläpuolella. Pyhään paikkaan oli tärkeää jättää merkki itsestään!

"Hattulan kansainvälisestä merkityksestä tunnettuna ja tunnustettuna pyhiinvaelluspaikkana kertoo jo vuodelta 1403 peräisin oleva asiakirja. Siinä tanskalaisten Esromin ja Sorön luostarien apotit tunnustavat saaneensa Pohjoismaiden silloiselta hallitsijalta, kuningatar Margareetalta, 1000 nobelia käytettäväksi kuningattaren kuoleman jälkeen hänen sielunsa rauhan puolesta tehtäviin pyhiinvaellusmatkoihin. Tässä 12. huhtikuuta päivätyssä asiakirjassa mainitaan nimeltä 30 pyhiinvaelluspaikkaa, ja niiden joukossa oli myös ”thet haelghe kors i Hattil i Fintland” (Hattulan Pyhä risti Suomessa). Sama maininta esiintyy myös toisessa asiakirjassa vuodelta 1411, jossa sitoumus uudistettiin."  Katolinen.net


Astuessaan sisälle Pyhän ristin kirkon kirkkosaliin katse kiinnittyy lukemattomiin maalauksiin sekä seinillä että katossa. Hattulan kirkon kalkkimaalaukset ovat piispa Arvid Kurjen ajalta 1513-1516. Maalaukset on lahjoittanut Hämeen linnan päällikkö vaimoineen votiivilahjana kirkolle.
Maalaukset edustavat myöhäisgotiikkaa ja ne on tehty al secco-tekniikalla eli maalaus kuivalle kalkkilaastipinnalle. Seccomaalausta käytettiin eniten juuri keskiajalla ja Suomen harmaakivikirkkojen seinämaalaukset ovat kaikki samalla tavalla tehtyjä. Väreinä on käytetty kalkkikiveen sekoitettuja maavärejä tai metallipigmenttejä.



Todennäköisesti sama taiteilijaryhmä, joka maalasi Lohjan Pyhän Laurin kirkon maalaukset on maalannut myös Pyhän Ristin kirkon työt. Maalauksissa on esitetty - laskutavasta riippuen 180-193 - Raamatun kertomusta luomisesta viimeiseen tuomioon sekä pyhimyskertomuksia kuvasarjoina. Koska seurakuntalaiset olivat näihin aikoihin lukutaidottomia esitettiin Vanhan ja Uuden testamentin tapahtumat kuvaraamattuna kirkon seinillä ja katossa. Valitettavasti taidokkaiden kirkkomaalarien nimet eivät ole tiedossa.



Maalauksia kirkossa on kaikille seinillä sakaristoa myöten. Myös asehuoneesta niitä löytyy vaikka kahden seinän maalaukset ovatkin hävinneet vuoden 1795 korjauksissa. Holvikattojen maalauksia ei koskaan ole peitetty mutta pylväitä ja seiniä peitettiin kalkkisivelyllä 1820 kunnes ne taas paljastettiin 1886 uudelleen. Vuosina 1934-1940 on Pyhän Ristin kirkon maalauksia entisöity. Koska kirkon ikkunat ovat alunperin olleet paljon pienemmät on myös luonnonvalo osittain haalistanut osaa seinämaalauksista. Kirkon ikkunoita on laajennettu 1700-luvulla.

"Kirkon tehtävään Kristuksen ristin palan säilytyspaikkana ja siten pyhiinvaelluspaikkana liittyy kirkon itäpään kuorin holvissa oleva maalaus, jossa esitetään legenda siitä, kuinka Rooman keisarinna Helena löysi ristin suorittaessaan kaivauksia Jerusalemissa Golgatalla."

Hattulan Madonna Neitsyt Maria 1300-luku / puinen kasteallas 1400-luvun jälkipuoliskolta

Kirkosta löytyy noin 40 taidokasta puuveistosta, joista vanhimmat ovat Liedon mestarin veistämiä eli ne ovat 1300-luvun ensimmäiseltä puoliskolta. Mystisen ja taidokkaan Liedon mestarin henkilöllisyyttä tai kansalaisuutta ei tiedetä. Onkin päätelty, että tämän "nimen takana" onkin todennäköisesti suurehko joukko kisällejä ja oppipoikia.

Pyhä Yrjänä ja lohikäärme 1500-luvulta / Ristinkantoryhmä 1400-luvulta

Pyhän Ristin kirkon puuveistoksilla on alunperin ollut jalometalliset kruunut, jotka ovat mahdollisesti kadonneet uskonpuhdistuksen yhteydessä takavarikoituna. Toisaalta on myös esitetty, että talvella 1496 Suomeen ryöstöretken tehneet venäläiset olisivat vieneet kruunut. Samoin aikoihin myös ristin pala on hävinnyt.


Pyhän Ristin kirkon saarnastuoli on vuodelta 1550 ja se onkin Suomen vanhin sekä Pohjoismaiden vanhimpiin kuuluva säilynyt saarnastuoli. Saarnastuoli on mielestäni erikoinen sillä se on ilman kannatinpylvästä. Sen lahjoitti Tyrvännön Lepaan kartanon omistaja vaimoineen. Saarnastuolin muoto noudattaa keskiaikaista perinnettä mutta silti sen koristelu on renessanssityylinen.


Kirkon toinen erittäin koristeltu saarnastuoli on vuodelta vuodelta 1701. Nuorempi saarnastuoli on myös huomattavan värikäs koristelujen lisäksi. Tuolia kannattelevan myyttisen mieshahmon nimi on  pyhimys Kristoforos. Legendan mukaan voimakas pyhimys kantoi ihmisiä vaarallisen joen yli kunnes eräänä päivänä hän sai harteilleen pienen lapsen hahmossa olevan Jeesuksen. Kristoforoksen nimi tarkoittaakin juuri Kristuksen kantajaa. Kristoforos on suosittu pyhimys, jota pidetään matkailijoiden, urheilijoiden ja merimiesten suojelijana.


Pyhän Ristin kirkon kärsimyskrusifiksi, joka on Liedon mestarin tekemä.

Alttaritaulun "Pyhä ehtoollinen" on maalannut Nils Schillmark vuonna 1782.

Hattulan Pyhän Ristin kirkosta löytyy myös seitsemän 1600-luvun hautajaisvaakunaa.

Esseharpa eli Ähtävän harppu on soitinrakentaja Vilppu Vuori rakentama avainviulun Pohjanmaalta, jonka esikuva on 1500-luvun loppupuolelta.


Hattulan Pyhän Ristin kirkossa on toista kesää oppaana aivan mahtava hämeenlinnalainen soitinrakentaja Vilppu Vuori. Opastusten välissä hän soittaa rakentamiaan historiallisia perinnesoittimia. Hattulan keskiaikaisen kivikirkon akustiikka on mitä parhain näille erikoisille soittimille ja Vilpun musiikille. Esseharpan eli Ähtävän harpun hän on tehnyt lopputyönään Ikaalisten soitinrakennuskoulussa. Myös jouhikko eli jouhikantele on Vilpun rakentama ja sen sointi oli myös todella kaunista kuultavaa.

Viime kesänä kun tapasin Vilpun oli hänellä mukanaan koko joukko jänniä historiallisia soittimia. Puusarvi eli paimensarvi ja munniharppu eli turpapäristin olivat myös Vilpun itse tekemiä perinnesoittimia. Lahjakas nuori mies!


Hattulan Pyhän Ristin kirkko on hyvin elämyksellinen kohde. Kirkkosaliin siivilöityvä luonnonvalo tekee tilasta hyvin erikoisen. Ympärillä oleva hiljaisuus, jonka rikkoo ainoastaan keskiaikainen oppaan soittama musikki hänen puheensa lisäksi. Tuntuu jotenkin käsittämättömältä kulkea tilassa, joka on keskiaikainen ja katsella muutamien metrien päästä esineitä vuosisatojen takaa. Suosittelen ehdottomasti piipahtamaan Hattulassa!

Hattulan Pyhän Ristin kirkko on avoinna 16.8. asti klo 11-17. Kesällä kirkossa voi käydä maksutta sen aukioloaikona. Opasesittely on aina tasatunneittain ja se on maksullinen 2€/aikuinen. Opas esittelee myös rakentamiaan soittimia ja soittaa niitä. 
Kirkko löytyy osoitteesta Vanhankirkontie 41, 13720 Parola.


14 kommenttia:

  1. Ihan mieletön, tässä on tyylilajiltaan kirkko mun mieleen, niin sisältä kuin ulkoa. Kaikki kaunista. <3

    Sydämellistä viikonloppua Marjo. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä kanssasi Tiia! Jos joku sanoo, että keskiaika oli pimeä niitä tätä katsoessa on sitä vaikea käsittää. Noita seinä- ja kattomaalauksia olisi voinut tuijottaa vaikka kuinka pitkään niska kenossa. Tällainen kuvaraamattu ja siinä Raamatun esittäminen voisi muuten olla juttu, jota voisi ehkä nykyäänkin kokeilla jossain.

      Kivaa alkavaa helteistä viikonloppua Tiia <3

      Poista
  2. Hattulan kirkko istuu maisemassa lähes maagisen kauniisti ja todellakin kutsuu tutustumaan tarkemmin. Tästä postauksesta saikin hyvät ja tarkat pohjatiedot. Kiva kuulla myös, että kirkossa vaikuttaa lahjakas perinnesoitinkulttuurin ylläpitäjä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä ensi kesänä suuntaat Hattulan kirkolle vierailulle. Kirkon opas on ihan mieletön
      tyyppi plus että hänen musisointinsa oma tekemillä perinnesoittimilla on lumoavan
      kaunista kuultavaa. Kirkkosali on juuri oikea paikka sille musiikille!

      Poista
  3. Onpa kyllä kaunis kirkko, komeat seinämaalaukset!
    Kaunista viikonloppua sinulle Marjo <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hattulan Pyhän Ristin kirkko on kaunis juuri maalausten ja patsaiden takia.
      Myös kirkon tunnelma ja pitkä historia tuovat sinne upean tunnelman.
      Kivaa viikkoa Outi <3

      Poista
  4. Niin kaunis kirkko! En ole tuolla koskaan käynyt, mutta kuvia kirkosta ja seinämaalauksista on varmasti ollut jossain uskonnon kirjassa. Niin tutunnäköistä oli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä ensi kesänä Minna :) päiväretki? Minä muistan myös kirkon joko historian tai uskonnon tunneilta koulussa.

      Poista
  5. Komea kirkko! Minulle tuli heti mieleen Lohjan kirkon maalaukset. Tyyli on ainakin samaa.

    Minä en ole tuolla ikinä käynyt, täytyisi joskus Tampereen reissun yhteydessä piipahtaa siellä.

    Kivaa viikkoa Marjo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistatko Rva Kepponen kun istuimme Lohjan Pyhän Laurin kirkossa joulumarkkinoiden yhteydessä pari vuotta sitten? Silloinkin ihasteltiin seinämaalauksia ja puhuttiin kuiskien.

      Todennäköisesti sama taiteilijaryhmä, joka maalasi Lohjan Pyhän Laurin kirkon maalaukset on maalannut myös Pyhän Ristin kirkon työt.

      Kirkko on todella auki vain kesällä joten ehkä ensi vuonna :)

      Aurinkoista viikkoa Rva Kepponen!

      Poista
  6. Onpa upea kirkko sisältä ja ulkoa :). Pitäisi enemmänkin tutustua Suomen kirkkoihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirkot ovat kauniita sekä Suomessa että ulkomailla. Usein reissussa jossain lämpimässä maassa ollessani haluan ehdottomasti kurkistaa kirkkoihin. Siellä on nimittäin ihanan viileää ja kirkkotaide on upeaa katseltavaa.

      Poista