lokakuuta 21, 2020

Jugendlinna metsän keskellä - Nummelan parantola



Seison lokakuisena sunnuntaina Salpausselän harjanteella Nurmijärven Röykän kylässä. Sääksjärvi välkehtii kirkkaassa auringonpaisteessa mäntymetsän takana ja ympärilläni on täysin hiljaista. Edes lintujen ääniä ei kuulu. Vedän keuhkoni täyteen raikasta syysilmaa ja tuijotan vain haltioituneen rakennusta edessäni. Varttia aiemmin olen joutunut jättämään autoni vajaan kilometrin päähän tien sulkevan puomin toiselle puolelle. Minnie tiukasti hihnassa olemme ohittaneet useita kylttejä "Ei tarpeetonta oleskelua. Alue valvottu." Mennessäni valvontakameran ohi katson siihen reippaasti lakkini lipan alta viestittäen "Aikeeni ovat rehelliset." 

Käveltyämme loivasti kohoavaa harjannetta ylöspäin saavumme aivan yhtäkkiä huikean jugendlinnan pihalle. Talo täynnä torneja, parvekkeita ja lukemattomia yksityiskohtia sijaitsee "keskellä ei mitään" täysin syrjäisellä metsätontilla. Tässä nyt jo suljetussa talossa ovat ensin majoittuneet "tubipotilaat" ja sen jälkeen talo on toiminut "hullujenhuoneena". Edessämme kohoaa vuosia sitten hylätty jugendhelmi Nummelan sanatorium. 
Nummelan sanatorium eli parantola on rakennettu 1903 Nurmijärven Röykän kylään. Jos me nyt 2020 taistelemme koronavirusta vastaan niin 1900-alussa tautia levittävä vihollinen oli tuberkuloosi bakteeri. "Tuberkuloosin historia ihmisen sairautena on luultavasti yhtä pitkä kuin ihmiskunnan historia. Jo noin 8000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua eläneiden ihmisten luiden jäännöksissä on voitu todeta selviä merkkejä selkärankatuberkuloosin aiheuttamista muutoksista. Ihmisen tuberkuloosin muodoista tärkein on ollut keuhkotuberkuloosi eli keuhkotauti." kirjoittaa lääkäri Arno Forsius, Tuberkuloosin ja sen hoidon historiaa artikkelissaan.

Myös tuberkuloosin nujertamisen kanssa tehtiin lujasti töitä ja oltiin jo melkein onnistumassa vuonna 1882. "Saksalainen lääkäri Robert Koch (1843–1910) keksi vuonna 1882 tuberkuloosin aiheuttajan, tuberkuloosibakteerin (Mycobacterium tuberculosis). Hän eristi siitä vuonna 1890 tuberkuliiniksi nimitetyn uutteen, josta toivottiin alkuvaiheessa hoitokeinoa tuberkuloosille, mutta toiveet osoittautuivat turhiksi. Sen sijaan tuberkuliinia voitiin käyttää tuberkuloositartunnan osoittamiseen eräin rajoituksin." Arno Forsius, Tuberkuloosin ja sen hoidon historiaa.


1900-luvun alusta oli ympäri Suomea rakennettu keuhkotautisairaaloita ja -parantoloita tuberkuloosiin sairastuneita varten. Parantola paikkojen valinnan tärkein kriteeri oli, että maaperän tuli olla hiekkaa tai soraa. Parantolan piti myös sijaita mahdollisimman korkealla paikalla havumetsän keskellä. Uskottiin, että kuiva, puhdas ja otsonipitoinen ilma parantaisi tuberkuloosin sairastuneet. Koska tuberkuloosiin ei ollut vielä keksitty lääkettä haluttiin sairastuneet myös eristää terveestä väestöstä. Sanatorium eli parantola on siksi tehty keskelle metsää eli kauas muusta asutuksesta.


Arkkitehti Magnus Schjerfbeck sai tehtäväkseen suunnitella Nummelan parantolan. Helene Schjerfbeckin veli Magnus teki urallaan etupäässä julkisia rakennuksia kouluja, sairaaloita ja kasarmeja. Mm. Tampereen yleinen sairaala (1848), Joensuun yleinen sairaala (1863), Helsingin Diakonissalaitoksen kaunis punatiilinen sairaalarakennus (1897), Pitkäniemen keskusmielisairaala Nokialla (1900) ja tämä Nummelan parantola Röykässä (1903) ovat Schjerfbeckin tuotantoa. 

Nummelan sanatorium oli kahden ensimmäisenä rakennetun laitoksen joukossa Suomessa. Nämä pioneerilaitokset olivat lääkäriseurojen perustamia kansanparantoloita. Nummelan parantola hankkeen takana oli Finska Läkaresällskapet ja he palkkasivat Schjerfbeckin tekemään suunnitelmia sairaalakokonaisuudesta. Arkkitehti matkusti osana suunnittelutyötä useisiin Euroopan maihin tutustumaan uuden laitostyypin ratkaisuihin ja uusimpaan kehitykseen keuhkotaudin hoidossa.  

Magnus Schjerfbeckin arkkitehdin työ ajoittuu kauteen, jota leimasi uusrenessanssi. Hänen 1900-luvun alussa suunnitellussa Nummelan parantolassa näkyy kuitenkin tyypillisiä jugendin piirteitä talon linnamaisessa yleisilmeessä sekä yksityiskohtien muotoilussa. Jugend tyyli (1890-1910) syntyi aikoinaan vastustamaan vanhoja tyylisuuntia kierrättäviä kertaustyylejä. Oltiin siirrytty uudelle vuosituhannelle ja jugend tarjosi jotain täysin uudenlaista, erilaista ja omaperäistä! Jugend rikkoi myös rajoja eri taiteenalojen välillä ja nähtiin, että ihmisen koko elinympäristö tuli taiteilijan ulottuville. 

Nummelan parantolan ulkomakuuhalleja potilaille ja niihin liittyvä asuintorni. 

Tuberkuloosin hoito pohjautui 1950-luvulle saakka raittiiseen ilmaan, hyvään ravintoon, lepoon ja sopivaan liikuntaan. Em. pyrittiin parantamaan yleiskuntoa ja lisäämään vastustuskykyä tautia vastaan. Lääkkeitä oli vain yskän hillitsemiseen, ruokahalun kohottamiseen ja kuumeeseen. Keuhkotauti pääsi leviämään väestön keskuudessa koska terveydenhuollon taso oli heikkoa ja asuinolosuhteet huonoja. Paljon ihmisiä muutti maaseudulta kaupunkeihin, joissa asuttiin hyvin ahtaasti työväenasunnoissa. Ihmiset olivat myös tietämättömiä ja välinpitämättömiä sairauden tarttumisen sekä leviämisen suhteen. Ei siis ihme, että kouluissa, junissa, raitiovaunuissa jne. oli kylttejä "Spotta ej på golvet - Älä sylje lattialle." 


Em. lauseet kirjoitin Alvar Aallon suunnitteleman Paimion parantola käyntini jälkeen blogiin. Koska keuhkotautiin ei ollut parannnuskeinoa käytettiin hoitona potilaiden makuuttamista ulkoparvekkeilla. Kun lääkkeitä ei vielä oltu keksitty turvauduttiin raittiiseen ilmaan ja otsoniin. Vasta toisen maailmansodan jälkeen 1940-luvun loppupuolella kehitettiin ensimmäiset tuberkuloosibakteeriin tehoavat lääkkeet. 


Entinen lääkäritalo, jossa myöhemmin toimi osasto 4 potilaille. 
 
Paviljonkimainen päärakennus seisoo kaiken keskellä ja sen puistomaisesti järjestettyyn ympäristöön on sijoitettu myös muu sairaala-alueen rakennuskanta. Sanatoriumin ympärillä on henkilökunnan asuinrakennuksia ja erilaisia huoltotiloja, jotka muodostavat edelleen hyvin säilyneen 1900-luvun alkuvuosien laitoskokonaisuuden. Alueella on edelleen lääkärin asuintalo, palveluskunnan talo, konehuone- ja pesularakennus, jääkellari, pumppuasema ja puutarhamestarin talo. Useimmat taloista ovat peräisin 1900-luvun ensimmäisiltä vuosikymmeniltä. 




Nummelan tarina keuhkotautiparantolana loppui kun Sääsjärven toiselle rannalle valmistui nykyaikaisempi ja tilavampi Kiljavan parantola 1936-1938. Uusi funktionalismia edustava arkkitehti Jussi Paatelan sairaalakokonaisuus on myös tutustumisen arvoinen paikka jossain vaiheessa. Tällä reissulla emme sinne ehtineet. Täytyy tehdä toinen matka tähän edelleenkin toiminnassa olevaan kuntoutussairaalaan. 


Nummelan parantola päätyi Helsingin kaupungin omistukseen 1950-luvun jälkipuoliskolla ja kaupunki sijoitti tiloihin psykiatrisen sairaalaan tai "B-mielisairaalan" kuten taloa silloin vielä kutsuttiin. Laitoksen nimeksi vaihtui Röykän sairaala. Röykän mielisairaalan toiminta loppui 1997 vuoden alussa ja siitä lähtien tämä upea jugendlinna sekä sitä ympäröivät rakennukset ovat olleet tyhjillään. Alueella on päärakennuksen lisäksi 19 muuta rakennusta. Osa taloista on uudempia, 70-80 -luvuilla tehtyjä mutta nämä sijaitsevat onneksi kauempana itse jugendlinnasta. 


Helsingin kaupunki on kaupitellut tätä jugendlinnaa alueineen monia vuosia. Toistaiseksi rakennusta ei ole saatu kaupaksi joten se on edelleen hylättynä jugendhelmenä metsän keskellä. Röykän sairaalaa ei Nurmijärven kunnan mukaan voida muuttaa asunnoiksi kuten tehtiin Nikkilän mielisairaalan kanssa Sipoossa. Alueen kaavaa pitäisi muuttaa, jotta talosta voisi tulla koti tulevaisuudessa halukkaille. Näen jo sielunisilmin kuinka upeita asuntoja tähän vanhaan jugendlinnaan saataisiin. 

Rakennuksessa on kuvattu jo 1970-luvun loppupuolella historiallisia jaksoja ruotsinkielisen TV-teatterin filmatisointiin runoilija Edith Södergranin elämästä Maa, jota ei ole. Södergran oli pitkään ennen Suomen itsenäistymistä Nummelan parantolassa potilaana keuhkotuberkuloosin takia. Talossa on sanottu myös kummittelevan mutta niin taitaa olla kaikissa hylätyissä rakennuksissa. Varmasti Nummelan parantolassa on tapahtunut vuosien kuluessa hyvinkin ikäviä asioita joten ehkä siellä kummitteleekin. Kauniina päivänä emme törmänneet aaveisiin. Talo toimi vähän aikaan vastaanottokeskuksena mutta nyt nyt se ammottaa pelkkää tyhjyyttään. 

Näin kaunis jugendlinna pitäisi ehdottomasti pelastaa ennenkuin se on liian myöhäistä. Vaikka kiinteistössä on ilmeisesti peruslämmöt päällä rapistuu se koko ajan ja on myös ilkivallalle alttiina. Puisiin rakennuksiin olikin jo kajottu jossain vaiheessa ja rikottu ikkunoitakin. Vaikka olin itsekin luvatta alueella minä vain ihailin ja ihmettelin miten kaunista joskus on osattu rakentaa. Jään mielenkiinnolla odottamaan mitä jugendlinnalle tapahtuu. Poistuimme alueella ja katsahdin jälleen valvontakameraan hyvästiksi!  






20 kommenttia:

  1. Onpa upean näköinen paikka. Jotenkin tuli mieleen, että tuolla jos jossain voisi kokea jotain paranormaalia...apua!
    Kaunista loppuviikkoa sinulle Marjo <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä kanssasi. Harvoin keskellä maaseutua törmään tällaisiin jugendlinnoihin Suomessa. Näistä Nummelan parantolan kummituksista löytyy jopa netistä keskusteluja. Varmasti molempien sairaaloiden aikana on ollut hurjiakin kohtaloita. Keuhkotautipotilaat joutuivat viettämään pitkiä aikoja parantolassa ja heillä oli masennusta. Vierailijoita ei juurikaa voinut käydä ja oltiin kaukana kotoa. Psykiatriasessa sairaalassa on taas ollut erilaisia tapauksia...
      Mukavaa viikonjatkoa sinullekin ja toivottavasti kurkkusi ei ole enää kipeä <3

      Poista
  2. Kerrassaan upea rakennus! Aivan kuin satulinna. Toimisi hienosti vaikkapa hotellina. Toivottavasti joku pelastaa tuon kaunottaren❤️Mukavaa loppuviikkoa sinulle, Marjo🍂🍁!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin tämä näyttää vähän satulinnalta kun katsoo noita torneja. Tuntuu ikävältä, että näin upea rakennus seisoo tyhjillään upealla paikalla eikä kukaan ole kiinnostunut siitä. Se voisi olla myös mitä upein hotelli, jotka voisi tarjota rauhallinen paikan viettää aikaa poissa kiireestä ja hälystä. Toisaalta näen myös sen miten kauniita asuntoja tänne saisi. Täytyy todella toivoa, että joku näkee tässä mahdollisuuden. Hyvää viikonloppua myös sinulle Teija <3

      Poista
  3. Luon vastoittain jostain iltapäivälehdestä tuberkuloosin ja koronan yhtäläisyyksistä ja kyllähän niitä oli. Toivottavasti tämä nujerretaan huomattavasti nopeammin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Löysin itse juuri saman artikkelin. Mennyt minulta ihan ohi. Tuberkuloosin kanssa kamppailtiin paljon pidempään ennenkuin siihen löydettiin apua. Valitettavasti sitäkään ei ole vielä kokonaan voitettu eli kurjissa olosuhteissa se leviää edelleen maailmalla. Toivotaan todella, että koronarokote saataisiin ja se myös auttaisi virukseen.

      Poista
  4. Upea paikka, harmillista, että tuo on hylätty, niin paljon voisi alueella tehdä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä! Itse näen, että aluella olisi paljon vaikka mitä mahdollisuuksia mutta kiinteistösijoittajat ovat toista mieltä selkeästi. Itse talon voisi hyvin muuttaa vaikka hotelliksi tai asunnoiksi mutta kunnallakin on toki kaavoituksen kautta sanansa sanottavana. Upea rauhallinen paikka voisi tarjota mahdollisuuden myös jonkilaiselle hyvinvointiyritykselle. Jäädään odottamaan :)

      Poista
  5. Toivottavasti alueelle löytyy kehittäjä ennenkuin rakennukset ovat liian rapistuneet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse toivon samaa! Varmasti tuolla on peruslämmöt päällä koska muuten kyllä rapistuminen olisi jo alkanut. Itse aluehan on vartioitu ja siellä on paljon valvontakameroita mutta aina mahdollisuus myös luvattomaan ilkivallantekoon tai vaikka kiinteistön töhrimiseen. Vain yksi puuhuviloista oli vähän vaurioitunut muuten nekin näyttivät päällisinpuolin hyväkuntoisilta. Toki ajanhammas syö paikkaa koko ajan...

      Poista
  6. Hieno paikka! Surullista, että rapistuu hylättynä. Mielenkiintoista oli lukea hieman rakennuksen historiasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paikka on todella kiehtova jo arkkitehtuurin vuoksi.

      Toisalta itse mietin aina minkälaisia ihmiskohtaloita on viettänyt aikaa näiden seinien suojissa aikoinaan? Syrjäinen paikka on valittu tietoisesti koska oli tartuntavaara kun keuhkotautiparantola perustettiin. Toisaalta paikka on äärimmäisen kaunis eli sairaille tarjottiin tehokkaamman hoidon puuttuessa edes upeat maisemat ja rauhallinen ympäristö. Lääkehoitoahan ei vielä ollut.

      Kiva kun pidit Minna ja mukavaa marraskuuta <3

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä kanssasi! Tämä kaunotar ympäristöineen pitää ehdottomasti pelastaa ajan hampaan nakerrukselta.

      Poista
  8. Nuo linnamaiset rakennukset ovat kyllä niin hienoja. Upeita kuvia ja todella mielenkiintoinen postaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjut <3

      Kun me tuskailemme koronan ja sen aiheuttamien rajoitusten kanssa saa tästä myös hyvin perspektiiviä toimenpiteille, joita joskus on jouduttu tekemään tartuntatautia sairastavien ihmisten kanssa. Heidät eristettiin paikkoihin, joihin omaisten oli vaikea matkustaa vierailulle ja riski tartuntaan myös esti vierailut. Sairaalajaksot olivat myös todella pitkiä ja välttämättä henkilö ei koskaan parantunut keuhkotaudista.

      Erilainen maailma oli taas näiden seinien sisällä kun mielenterveyspotilaat asuttivat taloa parantola ajan jälkeen vuosia.

      Poista
  9. Isoisoisäni Urho Lindfors kuoli 23.1.1924 tuberkuloosiin tuolla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen pahoillani isoisoisäsi kohtalosta keuhkotaudin uhrina. Viettikö isoisoisäsi pitkään Nummelan parantolassa ennen kuolemaansa? Kiitos viestistäsi.

      Poista
  10. Miten vaikeaa voi olla kaavaa muuttaa ja ottaa upea rakennus ja alue hyötykäyttöön. Niin sääli, että tämän kaltaiset rakennukset hylätään. Tätini oli koko ikänsä töissä Röykän sairaalassa mielisairaanhoitajana ja lapsena tuli siellä paljon käytyä. Ihana luonto ympärillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa olen miettinyt itsekin monien muidenkin historiallisten rakennusten kohdalla. Joskus voi olla helppoa myös piiloutua lainopillisten pykälien ja kiemuroiden taakse. Varmasti myös monet kuntapoliittiset asiat vaikuttavat siihen miten tällaisten paikkojen kaavoja muutetaan. Tuntuu vain todella ikävältä, että upeaa historiaa ja arkkitehtuuria samalla tuhotaan hitaasti. Jos 60-luvulla purettiin kaikki vanha pois uuden tieltä niin nyt käytetään eri taktiikkaa eli "annetaan ajan hoitaa tilanne". Kruunuvuoden huvila-alue on toinen surullinen esimerkki siitä "kyllä aika hoitaa". Upeat talot ovat lopullisesti hävinneet alueelta yksi kerrallaan.

      Mielenkiintoista kuull, että sinulla on myös sukulaisen kautta kosketuspinta rakennukseen ja sen ympäristöön. Todella upea talo ja kaunis ympäristö.

      Kiitos kommentistasi ja mukavaa marraskuun jatkoa :)

      Poista